Se on muuten aika kumma juttu, että maanantaimoodi useimmiten puskee päälle siitäkin huolimatta, ettei näin hoitovapaalla arjella ja viikonlopulla ole ihan kauheasti eroa. Siltikin huomaan melkein joka maanantai olevani pinna kireämmällä, väsyneempi ja laiskempi tekemään mitään muuta kuin ne pakolliset hommat kotona. Onko teillä sama juttu? Toisaalta taas nimenomaan maanantaita on kiva piristää jollain erityisellä, siksi tänäänkin Kertun lounaskutsu tuli juuri oikeaan aikaan, ja me hurautettiin lähes samantien lasten kanssa kohti Viherlandiaa. Vinkkinä teillekin, että Viherlandiasta saa ehkä Jyväskylän parhaan ”kotilounaan”, joten käykäähän testailemassa ellette vielä ole paikkaa keksineet!

Lounaan jälkeen oli vielä kierrettävä pakkolliset papukaijamoikkaukset ja leikkipaikka, ja Minean kanssa mietittiin kotimatkalla, kuinka harmi onkaan, ettei naapurissa enää ole lasten peuhapaikka Peukkulaa. Siellä tuli käytyä aika paljonkin Minean ollessa jo alle 1-vuotias, kun sijainti oli meidän kannalta aika täydellinen rattailla liikkumiseen, mutta onhan vielä HopLop, jos haluaa öveririehua. Ainakin tänään Minealle tuntui riittävän jo ihan Viherlandia ja ulkoilu -yhdistelmäkin, enkä uskokaan että lapsi kauheasti sen enempää tarvitsee – ehkä se on paremminkin me vanhemmat, jotka halutaan vaihtelua arkeen..

Ihan normaalisti meillä ei vielä näillä asteilla (plus 8!) lapset kulje huppareissa, mutta tänään testailtiin gugguita, kun oltiin liikkeellä autolla ja alle puettiin lämpimästi kerroksia. Mietin kahteen ellen jopa kolmeen kertaan, ostetaanko meille ollenkaan näitä huppareita tai jumpsuitteja, mutta lopulta ihastuminen vei voiton ja siinä ne nyt on. Nooan huppari on jo syksyllä ostettu jemmaan (ja olihan Nooalla yksi jo aiemminkin käytössä), mutta sen verran paljon on tämän kevään minttu pyörinyt mielessä, että luulen olevan melkein mahdottomuus vastustaa senkin hankkimista – kunhan niitä ensin jostain taas saa! Vaikka tykkään näteistä lastenvaatteista, on niiden oltava myös käytännöllisiä ja laadukkaita, niin että rahoilleen varmasti saa vastinetta ja vaate kestää käytössä, ja lapsetkin suostuu ne pukemaan. Tänä keväänä olen kuitenkin tehnyt pari hankintaa tiedostaen, että ne on ehkä siinä rajoilla, kannattiko vaiko ei. Ensin ostin rodinilta Nooalle beiget pinguhousut ulkoiluun, ja kuten voitte uskoa ne on j-a-t-k-u-v-a-s-t-i likaisena ja pesua vaille, ja nyt nämä hupparit, joissa kaulus on kaksinkertainen ja niin paksu, ettei ainakaan Minea tykkää tätä pitää takkien alla. Nooallakin kaulus voi vielä osoittautua hankalaksi, kun ainakin syöminen on vielä sellaista sotkemista, että ruokaa on ihan kaikkialla, ehkä jopa enemmän yleensä siellä muualla kuin mahassa! Miten olette muut pärjänneet näillä huppareilla? En muuten tainnut teille vielä ehtiä kertomaan, että meillä on koti jo myyty?! Heti ensimmäisenä virallisena näyttöpäivänä jätettiin loistava tarjous, joka siis oli lähestulkoon meidän pyyntihinta, ja myöhemmin kun olimme tarjouksen jo hyväksyneet, olisi tullut vielä kaksi muutakin tarjousta. Jätimme asunnon myynnin aika viime tippaan, koska olemme luottaneet siihen, että remontoidut rivarikolmiot liikkuu hyvin, mutta onhan se silti ihan käsittämättömän huojentavaa tietää, ettei meidän tarvitse enää miettiä sitä asiaa sen enempää. Jo yhdenkin näytön järkkääminen lasten kanssa tuntui aikamoiselta urakalta, enkä olisi millää jaksanut lähteä samaan joka viikonloppu. Kaupat tehdään parin viikon päästä, joten eihän mikään ole varmaa ennen sitä, mutta en halua miettiä sitä, että jotain menisi pieleen, vaan olen jo ehtinyt huokaista helpotuksesta ja alkanut keskittyä tuleviin suunnitelmiin. Nyt käynnissä on väliaikaisen kodin etsintä, ensisijassa alettiin hakea asumisoikeusasuntoja ja tietenkin vuokrakämpät on toinen vaihtoehto. Vinkatkaa hyvistä kolmioista, jos tiedätte!