Oon ehkä sata kertaa kirjoittanut mun bloggaajakavereista, mutta onhan se uskomattoman hieno juttu että bloggaaminen tuo tullessaan niinkin hienoja asioita kuin uudet ystävät! Mulle ehdottomasti parhaita asioita koko touhussa onkin erilaiset jutut joissa pääsee olemaan mukana, lukijoilta saadut kommentit sekä ystävyydet ja tuttavuudet. Muutama bloggaajakaverini on tutustunut jopa bloginsa lukijoihin, kun joku on rohkeasti tullut juttelemaan ja yllättäen onkin löytynyt yhteisiä tuttuja ja siitä vähitellen ystävystytty.
Helsingissä asuville bloggaajille tilaisuuksia tutustua toisiinsa tarjoutuu jatkuvasti, kun siellä tapahtuu koko ajan. Monesti itseäkin houkuttaisi lähteä edes joskus johonkin pr-tapahtumaan, joihin tulee kutsuja vähän väliä, mutta valitettavasti ne lähes aina järjestetään viikolla, ja meiltä pääkaupunkiin ajomatkaa kertyy vähän liian paljon pikaiselle päiväreissulle. Siksipä suosittelen lämpimästi pitämään yhteyttä muihin bloggaajiin etenkin pienemmillä paikkakunnilla – aina voi vaikka itse kehitellä jotain pientä kivaa treffien muodossa. Ajatusten vaihtaminen muiden kanssa kannattaa aina, ja usein sitä huomaa saman genren bloggaajien olevan yllättävän samanlaisia itsensä kanssa, niin on ainakin käynyt meiän mammabloggaajaporukassa ikäeroista huolimatta!
Eilinen iltapäivä me vietettiin herttaisen perheen luona, johon tuskin olisin päässyt tutustumaan ilman blogiani. Modernisti kodikas -blogin Kerttu ja perheen pikkuprinsessa kestitsivät meitä ruhtinaallisesti, Minea sai heti eteensä ruokalautasen ja äitillekin tarjottiin herkkuja ja juoruterapiaa. Pohdiskeltiin jonkun verran bloggaamista, sitä mitä se meille nykyään merkitsee ja kuinka onnellinen voi olla että mieluisasta harrastuksesta on tullut vähitellen jotain vähän enemmän. Enimmäkseen jutut kuitenkin pyöri vauvojen ympärillä, meillä sattuu nimittäin olemaan lasketut ajat niin lähekkäin että arvailuksi jää kumpi on ensin synnärillä – tai mistä sen tietää vaikka oltaisi samaan aikaan. Ihanaa joka tapauksessa että on joku jonka kanssa painiskellaan samojen vaiheiden ja ajatusten kanssa, molemmilla vieläpä yhtä päättäväiset esikoistytöt joiden kanssa saa varmasti vielä moneen kertaan käydä läpi keskusteluja jakamisesta ja pikkusisaruksen huomioimisesta. Ja vertaistukihan se on sitä parasta tukea.
Kertulla on ihana käydä siitäkin syystä että joka huoneessa silmä lepää. Eilen huokailin erityisesti uudistetun terassin ilmettä, luonnossa laatoitus oli musta vieläkin upeampi kuin kuvissa ja muutenkin tunnelma oli ihanan rauhaisa. Inspiroivien omakotitalojen näkeminen ei kyllä yhtään helpota mun talokuumetta vaan päinvastoin, aloin tosissani miettiä mitä vaihtoehtoja meille enää jää mikäli ensi kevään tonttihaussa ei onnista. Valmiitakin taloja on koko ajan koitettu katsella, mutta koskaan ne ei ole oikein meidän näköisiä – tai sitten hinta on niin huima ettei ole tarvinnut edes haaveilla. Ihan hyvästä asunnosta ei viitsisi kiireellä muuttaa vain sen yhden tai kahden lisähuoneen takia, vaan olisi oikeasti ihana päästä toteuttamaan niitä omia talo- ja sisustushaaveitaan! Kiinnostaako teitä nähdä mikä olisi just eikä melkein meiän rakentamistyyliä? Kurkatkaahan instasta @mustaovi ja inspiroitukaa!
Millä tyylillä rakennettaisi sun unelmatalo? Ja ehdottomasti kiinnostaa myös kuulla onko teillä bloggaajakollegoilla bloggaavia kavereita?
