YKSI JOKA EI MALTTAISI ENÄÄ ODOTTAA!

Joulukalenterin avaaminen ja jouluaatto. Siihen se taitaa kiteytyä koko joulunodotus tuolla meidän kohta 4-vuotiaalla. Tänään kaivettiin kalenterit valmiiksi odottamaan huomista, ja se jos mikä sai Minean ajatukset suuntautumaan jo kohti joulua ja sitä kun pukki tulee. Meillä oli Essin luona lasten pikkujoulut ja aamupäivällä laitettiin ensimmäinen joulukoristekin Minean kanssa hyllylle joululaulujen saattelemana, joten eiköhän mekin vähitellen päästä lähemmäs joulutunnelmaa. Viimeistään huomenna alan fiilistellä ihan kunnolla, sillä vasta tänään tajusin, että marraskuiset glögit on jäänyt tänä vuonna kokonaan juomatta, yleensä kun meinaa olla vaikeuksia jaksaa odottaa marraskuuhun saakka.

Keskusteltiin tänään tyttöjen kanssa siitä, millaisia joulukalentereita keneltäkin löytyy, ja ihmettelin kuinka joillekin äiteille sekin voi olla niin merkittävä ja arvolatautunut valinta. Siis se että ostetaanko suklaakalenteri tai saako kalenterissa olla leluja vai onko se itse tehty. Miksi nykyvanhemmille jokainen valinta ja päätös on jonkun suuremman ajatusprosessin lopputulos? Missä on spontaanius ja huolettomuus asioissa, joilla ei oikeasti ole loppupeleissä niin kauheasti merkitystä? On hienoa että osataan ottaa kantaa ja huomioida vastuullisuus, terveellisyys ja hyvä kasvatuskin vielä, mutta ei jokaisesta arkipäiväisestäkin asiasta tarvitse tehdä sen isompaa numeroa, vai? Joskus on ihan ok tehdä niin kuin ensimmäisenä mieleen juolahtaa, sen kummempia perustelematta ja miettimättä.

joulukalenteri IMG001 joulukalenteri IMG002 joulukalenteri IMG004

Siinä ne Minean joulukalenterit nyt sitten on. Kaksin kappalein, suklaata ja leluja. Partiolaistenkin kalenteri ostettiin naapurin pojalta, mutta kyllä frozen ja lego friends* vie yksi-nolla voiton kun Minealta kysyy, minkä kalenterin tyttö aikoo avata, ja mikä jää isille ja äitille. Ja sehän sopii mulle, syödään meillä suklaata muutenkin enkä nyt vaan millään jaksa uskoa, että lelukalenteri kerran vuodessa 24:n päivän ajan pilaisi pyrkimystä siihen kasvatukseen, ettei leluja saa aina kun huvittaa ja raha ei kasva puussa. Ja kun se lapsuuden kasvatuskaan ei vielä takaa sitä, että aikuisena osaisi paremmin arvostaa sitä mitä itsellä on, ratkaisevampaa varmaankin on se, millaiseksi ihmiseksi sitä yleensäkin kasvaa. Pessimisti kitsastelee varmasti aina kun huonot ajat on koko ajan oven takana, ja optimisti jakaa runsaskätisemmin, koskaa uskoo selviävänsä vaikka mikä tulisi. Ja mihin kategoriaan kuulutaan sitten me lapsenmieliset kuten minä, joka olen ehkä Mineaakin enemmän innoissani tuosta Lego friends -kalenterista! En malttaisi millään odottaa, että päästään tänäkin vuonna yhdessä kasaamaan pieniä legoja, ei siis varmaan yllätä, jos sanon että mitään kovin valtavia riemunkiljahduksia ei se partiokalenteri saa aikaan mussakaan. Pitäisiköhän vielä huomenna käydä kaupan kautta hakemassa itsellenikin syötävä tai raaputettava kalenteri.. Millaisia versioita teiltä löytyy tänä vuonna?

*saatu blogin kautta

HERKKUJA JA HEMMOTTELUA

herkkuhetki IMG003

herkkuhetki IMG001 herkkuhetki IMG002

Ihanaa perjantaita! Täällä ollaan aika rennoissa tunnelmissa, kirppiskamat odottaa huomista autossa, mä istun sohvalla katson leffaa ja herkuttelen. Päätin ottaa perjantain herkuttelun ja hemmottelun kannalta, sillä Minea lähti eilen illalla mun porukoille viikonlopuksi ja Niko on tänään ollut työpaikan pippaloissa. Nooan kanssa pyörähdettiin pikaisesti kaupungilla, käytiin naapurissa ja Nooan mentyä nukkumaan mä aloin katsoa elokuvaa. Lakkasin jopa kynnetkin, mikä on jotain aika spesiaalia nykyään, koska yleensä lakkaaminen kaatuu siihen, että tiedän olevani maailman laiskoin poistamaan lakkoja. Ja kaikkihan tietää miten kamalan nätit on sieltä täältä lohkeilleet, kuukauden vanhat lakkaukset..

Suunnittelin omaa hemmotteluiltaani niin hyvissä ajoin, että ehdin alkuviikosta tilata Minna bakesin Minnalta muutamat cupcaket illan piristykseksi. Onhan se ehkä vähän överiä tilata herkkuja ihan vain itseä varten, mutta hei, pitää sitä osata välillä nauttiakin pienistä jutuista! Ei kai se sen kummempaa ole kuin ravintolassa syöminen tai leffassa käyminen? Ja jos Minnan herkkuja maistaa kerran, jää niihin koukkuun ja kohta huomaa jo haluavansa lisää 😀

Huomennakin tapahtuu jotain suht erityistä, koska meikämamma on illalla lähdössä viihteelle. En haluaisi liikaa hehkuttaa huomista, ettei vain käy legendaarisesti niin että liian kovat odotukset kasaa illalle liikaa paineita ja sitä huomaakin väsähtävänsä jo alkumetreillä. Ennemminkin haluan lähteä sillä ajatuksella, että katsotaan miten sitä jaksaa ja tuleeko lähdettyä kaupunkiin asti vai riittääkö alkuilta Essillä. Uusi toppi piti tietenkin tänään hakea, ja ehkä siksi sain ne kynnetkin pitkästä aikaa lakattua. Toisaalta myös aavistuksen jännittää, miten Nooa täällä pärjäilee Nikon kanssa, koska aikaisemmin olen ollut vain kahtena iltana pois kotoa nukuttamisen aikaan. Kaikki yöt olen kuitenkin tähän saakka hoitanut pelkästään minä, joten yhtään ei tiedä suostuuko Nooa yöllä ottamaan pulloa Nikolta. Ajattelin sen kuitenkin niin, että tuleepahan samalla sitten unikoulutettua, tai tarpeen tullen pääsen mäkin tietenkin suht nopeasti kotiin. Minkä ikäisenä te olette ekaa kertaa jättäneet vauvan isin hoiviin? Minea taisi olla aikalailla samassa iässä kuin Nooa nyt.

Muistakaahan kaikki täältä suunnilta tulla huomenna klo 12 alkaen Veturitalleille penkomaan kirppispöytiä! Mulla on niin paljon tavaraa, etten tiedä mihin niiden kanssa vielä joudun ellette tule ostamaan kaikke pois 😀

TERKUT TAMPEREELTA!

Terveisiä täältä hotellin sängynpohjalta! Keskiviikkona alkanut pieni flunssainen olo on reissun aikana vain pahentunut, ja tällä hetkellä tuntuu kuin pää olisi sumussa ja muu kroppa niin väsyksissä etten taida huomenna päästä sängystä ylös. Tänään meillä oli melkein excel-aikataulutettu päivä, aamulla tapaaminen hotellilla, siitä käymään Gugguun pop upissa, Koskarin leikkipaikan kautta mun veljen kanssa syömään ja loppuilta Erikan porukan luona kyläilemässä. Meikäläinen haahuili ympäriinsä nenä vuotaen ja silmät punaisena, mutta en malttanut jättää sovittuja juttuja tekemättä. Gugguullakin oli pakko käydä, turhaan tosin sillä kaikki 2-laatuiset ja kuvausvaatteet oli myyty jo parissa minuutissa aamulla ovien aukeamisen jälkeen. Huomenna käyn koittamassa uudelleen onneani toivoen että löytäisin edes jotain kivaa molemmille.

tampereenloma IMG007 tampereenloma IMG006 tampereenloma IMG005

Yleensä me yövytään Tampereella mun veljen luona, mutta nyt päädyttiin tähän Holiday Clubin Tampereen kylpylään superhalvan hinnan takia. Pari kuukautta sitten kotiin tuli tarjous, jolla hotelli varattiin, ja vasta varausvaiheessa tajuttiin että hintaan kuului lomaosake-esittelyn kuunteleminen. Etukäteen ei yhtään tiedetty, mitä olisi odotettavissa, joten varattiin hotsku joka tapauksessa ja ajateltiin, että eiköhän yksi esittely nyt mene. Tänään käytiin sitten heti aamusta kuuntelemassa ylistyspuhetta Holiday Clubin lomaosakkeista, ja täytyy sanoa, että myyntipuhe oli niin hyvä, että oltiin melkein jo tekemässä kauppoja. Osakkeen hinnalla saisi pistesaldon, joka on mahdollista käyttää mihin tahansa Holiday Clubin kohteeseen eli käytännössä voitaisi matkustaa lähes missä päin maailmaa tahansa maksamalla hotelliviikosta vain 150€. Tietenkin alkupanostus on iso raha, mutta nelihenkisellä perheellä se maksaisi itsensä muutamassa vuodessa takaisin. Lisäksi käyttöönsä saa edulliset kotimaan osakashinnat, joilla hotellissa yöpyisi pilkkahintaan lähes missä vain kaupungissa. Muuten kaikki kuulosti suht hyvältä, mutta ulkomaaviikon lisäksi pitäisi kannattavuuden takia tehdä noin 4 kotimaan reissua ja se tuntuu meille liian paljolta. Toisaalta on ihan jees yöpyä näin hotellissakin, mutta on se kyllä kiva viettää iltaakin ystävien ja sukulaisten luona, joita muutenkin näkee niin harvoin. Varsinkin hotellihuoneissa tuntuu aika tylsältä istuskella, ja senkin takia päivät tulee helposti ahdettua täyteen ohjelmaa. Onko kellään teistä kokemusta lomaosakkeista? Suosittelen ainakin välttelemään myyntitulaisuuksia, jos ei ole ostoaikeissa. Myyjä vaikutti nimittäin pelaavansa roolinsa niin täydellisesti, että siinä vastapäätä istuessa sitä melkein alkoi uskoa vakuutteluihin ”tarjous vaan nyt, edullista just teille ja huomenna tätä ei ehkä enää ole!” Toinen, mitä suosittelen välttelemään, on tämä Tampereen kylpylä yöpymispaikkana. Tilat ei ole ihan uusimmasta päästä, aamupala aika perustasoa ja kylpyläosasto melko minimaalinen. tampereenloma IMG004 tampereenloma IMG003 tampereenloma IMG002 tampereenloma IMG001

Matkustaessa meillä tuntuu näköjään olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että Nooa nukkuu yönsä huonommin kuin kotona (jos se nyt edes on mahdollista!). Viime yönä heräilin Nooan kanssa ehkä kymmenen kertaa ja keskellä yötä valvoin puolitoista tuntia, kun Nooa oli kolmen aikaa sitä mieltä, ettei uni enää maistuisikaan. Minealle reissu on taas ollut ihan erityinen, kun tyttö pääsi pitkästä aikaa leikkimään Elsan kanssa. Meillä itketään Elsa-ikävää lähes viikottain nukkumaanmenon yhteydessä, joten toivotaan että tilanne vähän helpottaisi tän reissun jälkeen – tai sitten ikävä vaan pahenee, kun kaveri on jälleen tuoreessa muistissa.

Kävikö kukaan teistä Gugguulla ostoksilla tai on tulossa huomenna? Moikatkaa jos törmätään, mut tunnistaa siitä kalpeasta naamasta ja vuotavista silmistä 😛

1 16 17 18 19 20 21 22 36