REIKIÄ 3-VUOTIAALLA VAI HYVÄT HAMPAAT ALUSTA SAAKKA? (sis arvonnan!)

3 syyskuun, 2015

Kaupallinen yhteistyö Jordanin kanssa

Missä iässä teidän lapset on alkaneet harjata hampaita? Hampaat on aihe, josta mä tykkään puhua – ihan vaan jo siksikin, että hampaat kuuluu näkyvänä osana ulkonäköön, ja huonosti hoidetut hampaat ei näytä kenelläkään hyvältä. Ennemmin hoidan hampaita kotikonstein päivittäin, kuin istun hammaslääkärin tuolissa paikattavana, ja sama pätee lapsiin. Kukaan tuskin käy mielellään hammaslääkärissä? Myönnettäköön, että on niitä reikiä mullakin ollut joskus pienempänä, mutta nyt aikuisiällä sitä ehkä osaa huolehtia purukalustostaan paremmin eikä karkkiakaan tule syötyä niin usein.

Huolestuttava ajatus on se, että niitäkin kolme-, neljävuotiaita nassikoita löytyy, joilta jo paikkaillaan reikiä! Tiesittekö muuten, että jo yksi- ja kaksivuotiaan ruoka- ja hammashoitotavoilla on merkitystä myöhemmälle hampaiden reikiintymiselle? Jos itse tiedän voivani vaikuttaa siihen, miten hyvät hampaat Minea ja Nooa tulevaisuudessa saa, tottakai haluan näyttää mallia lapsilleni ja opettaa heitä pitämään huolta hampaistaan. Lasten hampaidenhoito on meidän äitien ja isien vastuulla, joten eikö se silloin ole meidän toimintatavoista ja laiskuudestakin kiinni, jos pienellä lapsella hampaat reikiintyy? Harjaus aamuin ja illoin, mehut, karkit ja muut makeat vain ruokailun yhteydessä ja hammaspastilli aina ruoan jälkeen – näillä pääsee varmaan jo suht pitkälle.

Molempien lasten kanssa on meillä hampaiden harjaaminen aloitettu suunnilleen silloin kun ensimmäiset hampaat on puhjenneet ja kasvaneet näkyviin. Kyse ei vielä tällöin ole niinkään ollut siitä, että hampaat tarvitsisivat päivittäistä harjausta reikiintymisen pelossa, vaan pienemmän lapsen kanssa harjaushetket on totuttelua hammasharjaan sekä päivittäiseen harjausrutiiniin. Nooalla on käytössä Jordanin vauvaharja, josta saa itse otettua tukevan otteen eikä harjan varsi ole niin pitkä että se yltäisi kurkkuun saakka. Harjan voi huoletta antaa Nooalle itselleen, ja poika rakastaakin mutustella ja järsiä harjapäätä. Hammastahnaakin ollaan jo kokeiltu, hyvin pieni määrä mietoa vauvatahnaa harjalle ja harja suuhun! Jordanin hampaanhoitovinkit eri-ikäisille lapsille on:

0-2 vuotta: Hampaiden pesu on lapselle vielä leikkiä. Tässä vaiheessa tarkoitus on tehdä harjaamisesta rutiini, johon lapsi tottuu jo vauvana.

3-5 vuotta: Hampaiden pesun merkitys kasvaa, harjaamishetken tulisi olla noin 2 minuuttia. Tässä iässä reikiä kehittyy helpommin, joten tarkkuus pesussa on tärkeää, ja herkutteluun ja naposteluun olisi hyvä kiinnittää huomiota.

6-9 vuotta: Hampaat on suurimmassa vaarassa reikiintyä. Hampaiden harjauksen tulisi olla huolellista, vanhemmat voivat vähitellen antaa vastuuta harjaamisesta lapselle itselleen.

Usein lapsille tuntuu hampaiden harjaamiset, käsienpesut ja pukemiset olevan sellaisia hetkiä, jolloin aletaan helposti kiukutella, mutta ihme kyllä, meillä on hampaiden harjaus sujunut aina ongelmitta. En tiedä, mikä se taika on, vai olisikohan kyse vain siitä, että harjaus on otettu niin aikaisin mukaan rutiineihin. Se on luonnollinen osa päivärytmiä, ihan niin kuin on syöminen tai yökkärin pukeminenkin. Joskus on tietty niitäkin aamuja, kun harjaus kaikessa kiireessä unohtuu ja niitä iltoja, kun väsymys iskee niin kovaa päälle, että iltatoimet tehdään mahdolisimman pikaisesti. Onneksi tässä hommassa ei vielä tarvitse olla niin tiukkapipoinen, eikä se maata kaada jos jonain päivänä harjaus on vähän huolimattomampaa kuin toisena, kunhan innostus harjaamiseen säilyy.

Vaikka useimmiten meillä harjataankin sujuvasti ja kiukuitta, tulee varmasti kaikissa perheissä niitä aikoja tai päiviä, jolloin hampaiden harjaus ei vaan yksinkertaisesti huvita. Silloin kuvioihin helposti astuu hammaspeikot, karkkipäivän peruminen tai reikiintymisellä pelottelu, mutta on niitä kivempiakin keinoja saada taaperot tarttumaan harjan varteen. Kaikki lähtee jo harjan valinnasta, Minea saa itse valita kaupasta oman harjansa, jotta se varmasti on mieleinen. Meillä siitä on tehty melko samanlainen tapahtuma kuin lelun ostamisesta. Harja uusitaan ”vain erityispäivinä”, sitä esitellään ylpeänä isovanhemmillekin ja koko perhe ”jännityksellä odottaa että päästään kotiin harjaamaan hampaat uudella, upealla harjalla”. Sen lisäksi purkat ja hammaspastillit on markkinoitu jälkkärinä, joita saa ottaa reippaasti syödyn ruoan päälle – erikoisemmat purkat erityishetkinä tai hienosti suoritetun hampaiden harjaamisen jälkeen. Sekin toimii, kun on puhuttu isompien kavereiden rautahampaista, maitohampaiden tippumisesta ja siitä, että hammaskeiju tarvitsee hyviä, vahvoja hampaita myöhemmin itselleen.

Myös Jordanilla on huomattu, ettei hampaiden harjaaminen aina suju toivotusti, sillä yrityksen tavoitteena on inspiroida vanhempia ja motivoida lapsia parempaa suunterveyttä kohti. Tämän ajatuksen pohjalta Jordan on juuri julkaissut kekseliään hampaiden harjaus -pelin sekä hampaiden harjaus -laulun lapsille. Ideana on se, että lapsi ensin pesee pelissä eläinten hampaat puhtaiksi ja seuraavana vuorossa on omat hampaat. Leikin lomassa harjaus sujuu kuin huomaamatta, ja voihan sitä vaikka pestä lapsen hampaat samaan aikaankin kun lapsi pelaa eläinpeliä. Minean kansa meillä on haasteena saada harjaaminen kestämään riittävän pitkään, ja tähän apua saa hampaiden harjaus -laulusta, jota soitetaan se kaksi minuuttia, jonka ajan hampaita harjataan. Kaikille lapsille on varmaan tuttu se leikki, jossa musiikin soidessa saa juosta ja riehua, mutta musiikin loppuessa pitää pysähtyä? Miksei ensin leikkisi peliä perinteisellä tavalla, ja sen jälkeen rauhoitutaan hampaiden pesuun samalla idealla!

Meillä nämä molemmat, hampaiden harjaus -peli ja -laulu, on otettu jo ahkeraan käyttöön samantien – kokeilkaa tekin miten homma toimii! Jokaisella pienten lasten vanhemmalla on varmasti myös omat vinkkinsä siihen, kuinka suostutella lapsi harjaamaan hampaat? Nyt pääsette jakamaan ne meidän muiden äitien ja isien avuksi, sillä jakaessa oman vinkkisi kommenttiboksissa olet mukana arvonnassa, jossa palkintona Jordanin hammasharjat koko perheelle! Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 6.9. – samalla voit halutessasi kertoa, onko teillä jo testattu Jordanin kehittelemää hampaiden harjaus -peliä ja -laulua! Eikä tässä vielä kaikki, sillä hampaiden harjaus -peliä testatessasi pääset vielä osallistumaan toiseenkin arvontaan, jossa palkintona Apollomatkojen matkalahjakortti – huikeaa eikö?!

AJATUKSIA ISYYDESTÄ + Liberon arvonnan voittaja

31 toukokuun, 2015

Yhteistyössä Libero BabyBuzz

Muistatte varmaan kun kirjoitin parisen viikkoa sitten siitä kuinka isä voi aktiivisemmin olla osallisena raskausaikana? Meillä molempien odotus on Nikon osalta ollut lähinnä potkujen tunnustelua, ultrissa mukana olemista, nimen miettimistä, hankintojen tekemistä ja Mineaa odottaessa odottajan oppaan lukemista. Melko lailla samoja asioita tekin listasitte kommenttiboksissa, plus että monet isät olivat osallistuneet myös neuvolakäynteihin ja tietenkin kyselemällä ja juttelemalla osoittaneet kiinnostustaan vauvaa kohtaan. Muutama sanoikin, että äidin on muistettava antaa tilaa isälle, sillä äiti helposti sulkeutuu omaan vauvakuplaansa ja unohtaa jakaa odotuksen tuntemukset puolisonsa kanssa. Toisaalta se myös vaatii suhteelta tietynlaista avoimuutta, jotta keskustelu raskaudesta ja sen eri puolista tuntuu luontevalta. Mahan silittely, tulevaisuuden romantisointi yhdessä ja äidin jalkojen hierominen ei ole joka isän ja äidin juttu.

Jo aiemmin totesin, että meillä Liberon kehittelemä BabyBuzz ranneke olisi toiminut etenkin nyt toista lasta odottaessa, kun kaikki on jo koettu Minean odotusaikana ja toinen raskaus tuntui jo kovin arkiselta. Rannekkeen myötä raskaudesta tulee näkyvämpi osa arkea, vanhemmilla on molemmmilla jokin vauvaan liittyvä yhteinen asia, joka muistuttaa pienillä värähdyksillään että täällä mahassa ollaan. Ei se yksi ranneke maailmaa muuta, mutta lähentää ja tasa-arvoistaa vanhempia raskausaikana, näin mä uskon.

Jälkikäteen olen miettinyt, oltaisiko me voitu tehdä jotain toisin, niin että Niko olisi tuntenut osallistuvansa enemmän odotukseen. Tai mistä mä tiedän, ehkä mekin jaettiin ja koettiin odotus juuri meille sopivalla tavalla. Pyysin Nikoa kirjoittamaan omia kokemuksiaan siitä, miten Niko on kokenut esikoisen ja nyt Nooan odotusajan. Onko ekalla ja toisella kerralla jokin ollut erilaista? Miten yhteinen odotus vaikuttaa kiintymykseen vauvan synnyttyä? Kokeeko isät äitien sulkeutuvan omaan raskauskuplaansa sulkien isän ulkopuolelle?

”Kyllä se niin on, että esikoisen odotusajan koin huomattavasti jännittävämpänä aikana kuin Nooan. Se varmasti johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että odotusaika oli kummallekin uutta ja jännittävää aikaa. Olimme enemmän toistemme tukena, ihmettelimme yhdessä vauvan liikkeitä, mahan kasvua ja luimme yhdessä neuvolasta saatua raskausviikkokirjaa. Kun taas Nooan kohdalla lähes nämä kaikki jäivät pois. Kuitenkin kummatkin odotusajat ovat olleet myös minulle jännittävää aikaa, vaikka koko raskauden/lapsen saamisen sisäistäminen ja tajuaminen menee hyvin lähelle syntymää. Lähes synnytysosastolle asti.

Isänä olemisen isoimmat haasteet ja vaikeudet, ainakin omalla kohdallani ovat olleet lasten ensimmäiset 6kk. Tuolloin itselläni on mielestäni ollut haastavinta ja raskainta, kun tuntuu ettei pysty olemaan mitenkään hyödyksi tai apuna lasten kanssa. Tämä varmasti johtuu pitkälti siitä että lapset on molemmat imetettyjä, ja ainut lapsia rauhoittava asia on äitin syli tai syöttäminen. Lisäksi uskon että isillä (kuten minulla) jotka on paljon töissä tai eivät pidä isyyslomiaan muutamaa viikkoa pidempään, vaikuttaa läsnäolon määrä läheisyyteen. Toisaalta taas olo voi joskus tuntua turhaltakin kotona, varsinkin vauvan ollessa vielä aivan pieni, jolloin syöminen ja nukkuminen on kaikki mitä vauva tekee. Silloin isompi apu on siitä, että olen töissä tienaamassa.

Kotin miettiä miten BabyBuzz ranneke olisi meillä toiminut, mutta näin jälkikäteen on kuitenkin vaikea sanoa, millaista hyötyä siitä olisi itselleni ollut raskausaikana, ehkä toisella kerralla joka tapauksessa enemmän. Olisin varmasti ollut valmis kokeilemaan, sen avulla raskaus olisi ainakin tullut edes puheeksi useammin. Niin kotona kuin muuallakin. Auttaahan se puhuminenkin asian sisäistämisessä.

Se täytyy vielä sanoa, että vaikka alku on omalla kohdallani ollut hitaampaa lämpenemistä, on nyt ollut mahtavaa nähdä miten lapset kasvaa ja miten Mineasta on tullut iso tyttö, jonka kanssa voi jutella ja tehdä kaikenlaista. Viimeistään silloin isästä tulee yhtä tärkeä kuin mitä äiti on ollut jo alkumetreistä saakka.”

Mitenhän teidän miehet on kokeneet raskausajan ja pienvauva-arjen? Kysykääpä tänään mieheltänne, jos ei muuta niin siitä saa hyvän keskustelun aikaan kun jokin asia voi itelle tulla jopa yllätyksenä. Se kun on niin vaikea asettua toisen kenkiin ja nähdä tilanne toisen silmin. Ja kaikki te tulevaisuuden odottajat, muistakaa BabyBuzz ranneke ja ottakaa se ennakkoluulottomasti osaksi odotusta – jospa se kuitenkin helpottaisi isän roolia edes aavistuksen.

Ihanan Liberon kassin täynnä erilaisia hoitotuotteita saa itselleen nimimerkki SAMP. Onnittelut voittajalle, sähköpostistasi löytyy pian tarkempaa tietoa! Mikäli onni ei suosinut tällä kertaa, kannattaa kurkata Minishown instatili (@minishowblogi). Siellä on juuri alkanut Liberon arvonta, jossa voit voittaa vauvan vaatepaketin sekä meilläkin monta tylsää hetkeä pelastaneen Liberon perhosen!!

EROON VARTALON PIKKUVIRHEISTÄ

29 toukokuun, 2015

Yhteistyössä Bepancare

Siitä on pian jo neljä kuukautta kun mä olin raskaana, ikuisuus mun mielestäni mutta kropan suhteen palautuminen on vielä kesken ja voi jatkua jopa useita kuukausia. Somen kuumin juttu tällä hetkellä taitaa olla #mombody kun kaikenikäiset ja -kokoiset äidit jakavat eri kanavissa kuvia omasta synnyttäneestä kropastaan. Toiset osaa olla superylpeitä arvistaan, joillain vartalo on täsmälleen samannäköinen kuin ennen raskautta, joku vihaa venymäjälkiään, moni puhuu raskauskiloistaan ja joillekin on se ja sama miltä kroppa vaatteiden alla näyttää, kunhan se kelpaa omalle puolisolle. On äitejä, jotka on ikuisella laihdutuskuurilla, kun mielikuva omasta vartalosta ennen raskautta on lähempänä teinivuosien tasoa kuin totuutta. Toisaalta on myös niitä onnekkaita, joilta kilot on karisseet alle lähtötilanteen, kun imetys on vienyt kaiken ylimääräisen mennessään. Niin tai näin, tiedättekö mikä kaikille näille äideille ja naisille on yhteistä? Olit sitten imettänyt tai et, suurperheen äiti tai lapseton, lähes me kaikki kamppailemme raskausarpien kanssa – niin myös miehet!

Myönnettäköön, vielä viime viikkoon asti olen ollut superlaiska hoitamaan vartaloni ihoa. Ihoni on kesät talvet melko kuiva ja vaatii kunnon perusrasvauksen joka suihkun jälkeen, mutta mitään sen kummempaa panostusta en ole tehnyt, koska olen ajatellut päässeeni helpolla venymäarpien suhteen. Molemmista raskauksista kiloja on tullut hieman reilu kymmenen, ja noin neljässä kuukaudessa kaikki raskauskilot on tiheän imetyksen avulla tippuneet pois. Mineaa odottaessa en saanut venymäjälkiä mahaan tai rintoihin, mutta jostain kumman syystä niitä tuli polviini – ja kaiken lisäksi jalkoihini ilmestyi muutama alkava suonenpurkauma. Verenkierto jaloissani on tainnut raskauksien aikana olla eniten koetuksella, ja nyt Nooan aikana käytinkin parin viikon ajan tukisukkia ehkäisemään jalkojen turvotusta. Uusia arpia ei toisesta raskaudesta jäänyt, mutta raskauksien lisäksi on teini-iän kasvupyrähdykset jättäneet jälkensä pakaroihini ja iän myötä iho on alkanut ohentua etenkin dekolteen kohdalta.

Vaikka hyvinvointi, kunnossa pysyminen ja kauneus on mulle tärkeitä asioita, olen varmasti laiskimmasta päästä mitä tulee itsensä hoitamiseen. En jaksa nähdä vaivaa uusien tuotteiden etsimiseksi ja testaamiseksi, vaan yleensä tarvitsen jonkun ystävän suosittelun, bloggaajan esittelyn tai myyjältä saadun tuotenäytteen innostuakseni uutuuksista – tai jo vanhemmista, hyväksi todetuista tuotteista. Samasta syystä omat raskausarvet on jääneet täysin hoitamatta ja edelleen, samasta syystä lähdin innokkaana mukaan kokeilemaan Bepancare-voidetta raskausarville. Onko tuote teille jo tuttu? Bepancare on ihanan miellyttävän tuoksuinen, nopeasti imeytyvä voide venymäjälkien ehkäisyyn ja hoitoon. Bepancare aktivoi kollageenin tuotantoa ja vahvistaa venynyttä ihoa, samaan aikaan se myös kosteuttaa tehokkaasti. Erityisesti oon tykännyt voiteen levittyvyydestä ja siitä, että se oikeasti poistaa kiristyksen tunteen vaikka onkin mukavan kevyt koostumukseltaan. Meidän perheessä on aina ostettu perusvoiteetkin apteekin valikoimasta, kun markettien rasvat ei tunnu kosteuttavan kuin vartiksi kerrallaan. Bepancare-voidetta olen ehtinyt testailla nyt viikon verran, ja vaikka vielä on liian aikaista sanoa sen vaikutuksista raskausarville, voin kuitenkin todeta, että voiteesta tuli uusi suosikkini! Iho on levittämisen jälkeen superpehmeä, kimmoisa ja kosteutetun tuntuinen. Iso plussa purkin nerokkaasta annostelumekanismista, josta voide tulee sottaamatta ja purkkikin pysyy siistinä koko käyttöiän ajan.

Toistaiseksi olen keskittynyt rasvaamisessa pahimpiin ongelmakohtiin eli reisiin, dekolteehen ja polviini. Olen jälleen löytänyt innostuksen lenkkeilyynkin, jonka toivon osaltaan auttavan kroppani muokkaamisessa entiseen kuntoon, mutta samanaikaisesti aina vartalon muotojen muuttuessa on vaarana saada uusia venymäjälkiä. Tällä kertaa ennaltaehkäisy on Bepancaren ansiosta mun kohdallani paremmin hoidossa kuin koskaan ennen, toivotaan että se myös näkyy hyvinä tuloksina. Jos Bepanthen on joka perheen luottovoide, niin voisiko Bepancare sitten olla joka äidin ja urheilijan pelastus?

Pientä fiksaamista vielä on, mutta kokonaisuudessaan sanoisin plautumiseni synnytyksen jälkeen olleen suht nopeaa, ja olen jo nyt melko tyytyväinen vartalooni. Häiritsevin ja inhottavin asia on kuitenkin juurikin nämä polvien ja pakaroiden raskausarvet ja selluliitti, joista tahtoisin ehdottomasti päästä eroon ennen bikinikelejä. Harmi vaan, että ne molemmat taitaa olla sellainen meidän naisten kestovaiva, jotka kulkevat aina mukana, olit sitten laiha tai lihava. Jos kuitenkin jotain on tehtävissä, niin tottakai olen valmis kokeilemaan! Otin ennen kuvat itsestäni viime viikolla ja kuukauden verran Bepancare-voidetta käytettyäni ajattelin vielä kuvata ongelmakohtani uudelleen, toivoen että muutos näkyy arpien vaalenemisessa. Luotto on kova, sillä netistä lueskeltuani yleinen fiilikseni on että voiteesta todella on ollut apua. Oletteko itse kokeilleet Bepancarea tai muita vastaavia voiteita? Olisi kiva kuulla, mitä te pidätte kroppanne pahimpina ongelmakohtina vai oletteko sinut muotojenne kanssa? Itseluottamuksestahan se on ainoastaan kiinni, mutta kenellepä ei kelpaisi vähän sileämpi ja pehmeämpi iho.

previous 1 … 12 13 14 15 16 17 18 … 28 next