PAKKO KATSOA: SARJAVINKKI YLELTÄ

Hyvin harvoin tulee telkasta seurattua mitään sarjaa, tai edes katsottua elokuvaa alusta loppuun, joten silloin kun päätän siihen aikaani uhrata, on sarjan oltava takuuhyvä. Monet lempparini löytyy onneksi Netflixistä, josta ne voi katsoa silloin kun itselle sopii – parhaillaan odottelen, milloin American Horror Story saa Suomenkin puolella jatkoa. Jos teillä on vinkata koukuttavia, katsomisen arvoisia sarjoja tai elokuvia Netflixistä, niin laittakaa kommenttia tulemaan, uutta katsottavaa nimittäin kaivataan!

Mistä sen sitten tietää, että sarja on hyvä, jos sitä ei ole katsonut vielä jaksoakaan? Mä luotan muiden suositteluihin, annan sarjalle mahdollisuuden ja katson yhden tai kaksi jaksoa ja sen jälkeen päätän, kannattaako katsomista jatkaa vai ei. Joskus harmittaa kun sarjan ensimmäinen ja ehkä vielä toinenkin kausi vaikuttavat laadukkaalta katsottavalta, mutta myöhemmin sarjasta tulee pelkkä kaunareiden tasoinen saippuasarja. Näin kävi mielestäni esimerkiksi True Blood -vampyyritarinalle, joka alkoi kausi kaudelta muuttua yhä kornimmaksi ja epäuskottavammaksi.

detective

kuva: hbo.com

Ylellä pyörii parhaillaan yksi katsomisen arvoinen sarja, kun True detectiven toinen tuotantokausi pyörähti käyntiin viime lauantaina. En ole itsekään vielä ehtinyt uusien jaksojen kimppuun, mutta ensimmäisen tuotantokauden perusteella tiedän odottaa jotain erityisen laadukasta ja koukuttavaa. Molemmilla kausilla näyttelijoiden joukko on Hollywoodin ykkösnimiä, uusimmassa Colin Farrell, Vince Vaughn, Rachel McAdams.. Jokainen kausi on oma murhatarinansa, jota poliisit alkavat tutkimaan, ja samalla katsoja pääsee kurkistamaan yhä syvemmälle henkilöhahmojen sielunelämään. Odotettavissa ei ole mitään salamana etenevää tutkintaa ja jatkuvia uusia juonenkäänteitä, vaan True detective koukuttaa älykkäällä dialogilla, mielenkiintoisilla henkilöhahmoilla ja monisyisellä rikosdraamalla – suosittelen! Kuinka moni on jo katsonut kaksi ekaa jaksoa, tai aiotteko katsoa?

IHANA PASTELLINEN KEVÄT!

Eilen päätin, että nyt akoi virallisesti kevät. Se alkaa siitä, kun aurinko paistaa päivisin, maat on loskassa eikä iltapäivälläkään enää tunnu siltä kuin ulkona liikkuisi keskellä yötä. Valoa on huomattavasti enemmän kuin vielä pari viikkoa sitten, ja ulkoileminen tuntuu jälleen houkuttelevalta ajatukselta muulloinkin kuin keskipäivällä – paitsi että liikkuminen rattailla sohjoisessa maassa tuntuu enemmänkin lihaskuntotreeniltä kuin kepeältä sunnuntaikävelyltä auringonpaisteessa.

Pastellivärit kuuluu takuuvarmana joka vuosi meidän kevääseen. Viimeistään pääsiäisenä täytyy kotoakin löytyä jotain pastellista, koska kirkkaiden värien kirjo ei ole ihan ominta meille, ja onhan pastelleja helpompi yhdistelläkin toisiinsa kuin vaikkapa kirkasta vihreää, keltaista ja punaista. Pastellien rakastajana olin suorastaan haltioissani tämän kevään uusista lastenvaatemallistoista, sillä sekä Gugguulla, Rodinilla että Pompilla on kaikilla valikoimissaan ihania hempeitä, pojille ja tytöille sopivia värejä! Mieleni olisi tehnyt uusia koko lasten vaatevarasto yhdellä kertaa, myydä eteenpäin syksyiset tummemmat värit ja hankkia tilalle Gugguuta kaikissa väreissä ja malleissa, mutta onneksi on hoitovapaa rajoittamassa hulluja hetken mielijohteita.

gugguun uudet IMG001 gugguun uudet IMG003

Jotain uutta oli kuitenkin hankittava, joten tilasin molemmille housut vaaleana minttuna ja myöhemmin vielä Nooalle pipon ja huivin samassa värissä. Tänään julkaistiin taas lisää uutta, ja nyt meille on matkalla vielä yksi jumppis ja hupparikin. Paksut colleget ei meillä toimi talvella haalarien ja toppatakkien alla, mutta nyt kevääksi niitä taas uskaltaa ostaa, kun kohta ulkona liikkumiseen riittää kun heittää hupparin niskaan ja pipon päähän – sitä odotellesa!

gugguun uudet IMG004 gugguun uudet IMG005 gugguun uudet IMG006 gugguun uudet IMG007

Raikkaita, keväisiä sävyjä ei tule päivitettyä vain vaatekaappiin, vaan vähitellen alkaa jokavuotinen sisustusintokin nostaa päätään. Isompien hankintojen suhteen meillä vaan on nyt menossa ei hankita mitään -vaihe niin kauan, että talo on pystyssä ja muutto alkaa lähennellä. Toisaalta tekisi mieli alkaa jo vähitellen uusia huonekaluja, ettei kaikkea tarvitsisi ostaa yhdellä kertaa, mutta mitä vähemmän muutettavaa on, sitä parempi. Joudumme kuitenkin muuttamaan kahdesti noin puolen vuoden sisään, ja ajatuksena on että koitetaan karsia näistä nykyisistäkin tavaroista mahdollisimman paljon. Muutama vaate- ja tavarakassillinen odottaa jo vaatehuoneessa sitä, että ehtisin heittää ne paikalliselle avustusjärjestölle, ja myöhemmin alkaa vielä todellinen rankan käden inventointi koko asunnossa. En tiedä, onko olemassa vapauttavampaa fiilistä kuin se, että tiedät karsineesi kaapeista kaiken ylimääräisen rojun, joka on siellä lojunut käyttämättömänä jo pidemmän aikaa.

Ajattelin kuitenkin sallia itselleni muutaman pienen päivityksen käyttötavaroihin, etenkin keittiön puolella. Tigerin uusimmassa, huhtikuun uutiskirjeessä ihastuin värimaailman lisäksi aika moneen yksittäiseen pikkutavaraan, ja lisäsin heti ostoslistalleni pakko saada -osioon tuon iiiihanan mintunvärisen kakkualustan! Nooan synttäreillä meillä oli paljon ihastusta herättäneet kultaraidalliset Tigerin paperipillit, joten nyt käyn hamstraamassa mukeja, ja samalla päivitän omat leivontakulhoni perinteisen valkoisista ja sinisistä uudelle tasolle noilla kirkkailla kupposilla. Ettei ostoslistani jäisi liian lyhyeksi, niin lasten kesäkemuille on vielä saatava pari settiä hauskoja kannellisia, pastellisia pillilaseja – aika vastustamattomia eikö! Ja miten ihanaa, että kohta se kesä ihan oikeasti on jo täällä!

tiger

MINEAN FROZEN-SYNTTÄRIT

Kuinka monta sinisävyistä kuvaa on liikaa yhdessä postauksessa? Tuohon en voi puolueettomasti vastata, mutta varoituksen sanana kerrottakoon, että tässä niitä tulee paaaaljon, niin paljon että mietin jo lopullisesti kyllästyväni koko Frozeniin. Paitsi että Frozen ja turkoosin sininen on ehkä parasta, mitä voi tapahtua pienen tytön äitille, joka ei ihan niin kauheasti välitä kokopinkeistä asuista tai vaaleanpunaisista lastenhuoneista, puhumattakaan siitä että jokaikiset syntymäpäivät koristeltaisi vaaleanpunaisella tai pinkillä.

Minea oli jo aikoja sitten päättänyt, että tulevat 4-vuotissynttärit järjestettäisi Frozen-teemalla. Teemat on siitä kivoja, että koristeiden, tarjoilun ja värimaailman suunnittelu on huomattavasti helpompaa, valmista krääsää löytyy yleensä pilvin pimein ja pinterestkin on täynnä ihanaa inspiraatiota. Vähän jännitin, muuttuuko Minean toive teemasta synttäreiden lähestyessä, sillä Monster High -nuket on tällä hetkellä meillä kovemmassa huudossa kuin Elsa tai Anna, mutta ehkä kuningatartarina tuntuu Mineastakin vielä toistaiseksi kotoisammalta kuin (ne järkyttävän hirveät) monsterit. Suoraan sanottuna en kyllä tiedä, olisinko suostunut Monster High -teemaan, sillä sarjaa meillä ei vielä katsota ja nukkeja lukuunottamatta koko hirviömaailma on Minealle aika uutta. frozen IMG022

frozen IMG013frozen IMG021

Synttäreitä juhlittiin useampana päivänä, koska meille ei olisi mitenkään mahtunut lähes 50 vierasta samalla kertaa. Vierasmäärän rajoittaminen ei olisi ollut ratkaisu sekään, sillä halusimme kutsua kaikki Minealle läheiset ja tärkeät ihmiset. Itse olen muutenkin sitä mieltä, että synttärit saa ehdottomasti erottua perusarjesta, ja meillähän leivotaan ja nähdään ystäviä muutenkin joka viikko!

Nooan synttäreiden ja omien vaatekutsujeni jälkeen olin juuri ehtinyt huokaista, kun Minean synttäreiden valmistelut jo alkoivat puskea vauhdilla päälle. Perjantaiaamupäivänä tuli jo ensimmäsiet vieraat, mutta olin torstaina vielä iltakahdeksalta pyörimässä Prismassa etsimässä tarjottavia. Yöllä aloitin leipomaan porkkanamuffinsseja ja seuraavana aamuna paahdoin pää kolmantena jalkana loput leipomiset, ehtien juuri ja juuri ajoissa kun ensimmäiset ystävät jo saapuivat. Onneksi tilattiin Frozen-kakku leipojalta, sillä en olisi millään saanut itsestäni irti leipoa mitään lähellekään niin näyttävää. Minea sai googlesta katsella mieluisia kakkuja, valitsi Elsan jäälinnan, ja lopputuloksesta tuli vielä jopa astetta hienompi kuin olin osannut kuvitella!

frozen IMG019 frozen IMG018 frozen IMG017 frozen IMG016

Aikaisemmin olen kehitellyt Minean synttäreille jotain pientä ohjelmaa, kuten onginta tai viime vuonna korujen tekeminen, ja tällekin vuodelle olin suunnitellut Frozen-visaa ja kirjainleikkiä. Muutamia juttuja oli myös tarkoitus askarrella Minean kanssa yhdessä, piti laittaa silkkipaperia lumipalloiksi pöydän päälle ja ostin sokerimassaa ja muotteja muffinssien koristeeksi, mutta lopulta kaikki jäi, kun innostusta ei vain löytynytkään, ja pakkopullana tuollaisten hommien tekeminen ei vain toimi. Äitini oli jo hyvissä ajoin ostanut meille jemmaan Frozen-aiheisia kertsejä, ja edellisenä iltana pyörähdin vielä lelukaupassa hakemassa viirin, pillejä ja hauskoja syötäviä koristeita, joita lapset saivat itse värittää elintarvikeväreillä.frozen IMG015 frozen IMG014  frozen IMG020frozen IMG012 frozen IMG010  frozen IMG008 frozen IMG006 frozen IMG005 frozen IMG004

frozen IMG009frozen IMG003 frozen IMG002frozen IMG023

frozen IMG001

Pääasia näissä juhlissa oli se, että Minea sai haluamansa Frozen-synttärit ja ne oli tytön näköinen kokonaisuus. Minea osallistui kaikkeen leipomiseen, valitsi kakun täytteineen, kattoi pöydän, auttoi koristelujen laittamisessa ja valitsi kutsuttavat vieraat. Ennen näitä juhlia on meidänkin ystäväpiirissä juhlittu jo aika monet Frozenit, mutta omien synttäreidensä jälkeen Minea sanoi, että sai parhaat juhlat kaikista, koska paikalle tuli kaikki parhaat ystävät. Juuri näin sen oli tarkoituskin mennä, enkä juhlien jälkeen enää voinut sanoa, että olisi harmittanut leipoa yömyöhällä.

P.S. Laitan reseptejä suolaisiin tarjottaviin vielä erikseen tällä ja ensi viikolla. Tulossa on myös se paljon kyselty THE porkkanakakku!!

1 16 17 18 19 20 21 22 27