Tuntuu että meidän viikonloppu ei oikein ehtinyt vielä alkaakaan kun se jo on ohi. Oli niin paljon kaikenlaista ohjelmaa, ensin lauantai meni pihatalkoissa ja tänään sunnuntaina siivosin koko aamupäivän kotona kaikessa rauhassa sillä aikaa kun muu porukka oli puistossa. Pienestä sitä voi keksiä ilonaihetta, mutta mä olin suorastaan liekeissä kun sain imuroida, luututa ja pyyhkiä pölyjä itekseni, ilman keskeytyksiä.
Iltapäivästä laitettiin parempaa päälle ja lähdettiin Lauran pojan 4-vuotiskemuihin, jotka kulki ryhmä Hau -teemalla. Kakku oli jotain niin taivaallisen hyvää, että laitoin heti bileiden jälkeen reseptikyselyä Lauran kautta leipurille! Välissä oli ainakin lemon curdia ja jotain nutellan tyyppistä suklaamoussea, yhdistelmä oli joka tapauksessa täydellisessä balanssissa raikkauden ja suklaan suhteen. Kaikki muukin tarjolla ollut kelpasi mulle paremmin kuin hyvin, ja taisinkin ottaa kaiken ilon irti herkkuhetkestä, kun olin etukäteen ajatellut, että tässä voisi olla hyvä paikka testailla maidon sopivuutta Nooalle. Mitään normaalia ihmeempää itkuisuutta ei tänään ole ollut, joten ehkä testailua voisi jatkaa joku päivä ensi viikollakin.
Minea odotti synttäreille lähtöä jo aamusta asti, ja kaikki odotukset taisi hauskuuden suhteen täyttyäkin. Pientä alkujännitystä oli ison ihmisjoukon seassa havaittavissa, mutta sekin oli kaikki unohdettu kun sai kakkua ja poppareita mahan täyteen. Viimeistään ulkona meno alkoi jo olla sitä luokkaa, että olisi ollut aivan sama olinko mä paikalla vai en. Joskus tuo meidän pikkutyttö tuntuu jo niin mukamas isolta. Päivän tärkein juttu oli valita just tietty mekko ja raivarithan siinä meinasi tulla kun äiti ei ensin ymmärtänyt millainen kampauksenkin piti olla. Viimein Frozenin dvd:n kansikuvasta löytyi se oikea, Annan letithän ne oli koko ajan ollut hakusessa.. Niinpä, olishan mun se pitänyt arvata.
Juhlien nuorin osallistuja oli vasta pariviikkoinen poika, jota katsellessa mun tuli kummasti ikävä Nooan vauva-aikaa. Vauvahan tuo vieläkin on, mutta ei enää samalla tavalla. Hullu mun varmaan täytyy olla, jos haikailen kaiken tän meidän kokeman jälkeen vauvojen perään, ja ehkä se liittyy vielä jotenkin hormooneihin ja siihen että synnytyksestä ja raskausajasta on vasta niin vähän aikaa. Kaikki kaverit on sanoneet, että mitä pidemmälle aika menee sitä vähemmän sitä enää haikailee vauvojen perään. Varmaan sitä ehtii tottua siihen elämän helpoutteen eikä enää haluakaan palata aikaan, jolloin oli niin kiinni pienessä vauvassa ja vauva-arjen pyörittämisessä yleensäkin. En tiedä, varmaa kuitenkin on ettei meillä enää nähdä vauvoja, kahdessa on jo ollut tekemistä neljän edestä 😀
Miten meni teillä viikonloppu? Onko kukaan muu yhtä ihmeissään että kohta on jo toukokuukin ohi?!
2 viikkoa koulua ennenkuin koululaiset jää kesälomalle! apua, ja ihan kohta alkaa mammalomakin-tai siis alkoi jo kun oon saikulla mutta noin niinkuin virallisesti,
mä kyllä mietin liki jokapäivä, että mitä tästä tulee-olo on tukala, herään supistuksiin kesken unien, kesä tulossa ja pahimmillaan tää voi syntyä tyyliin 1.8 vasta jos menis jonnekin 42+.. 😉
ja kohta taas vaihdetaan vaippoja, syötellään, kannetaan, nukutetaan you name it, vaikka JUST päästiin noista ohi. meillä oli viikonloppuna yövieraita, kohta 3v poika, ja mä pahoittelin että meillä ei oo enää pottaa.. johon kuului pojan isän suusta että VIELÄ 😀
mä oisin niin kypsä synnyttämään heti, mutta eipä se olisi kivaa jos vauva olisi viikkotolkulla sairaalassa kun on niin mini.
Mitkäs viikot siellä on nyt menossa? Jotain hyvää tästä viileästä kesästä, kun raskaana olevien ei tarvitse kärsiä kuumuudesta ja turvotuksesta 🙂
Voi jukra, mitä herkkukuvia täällä aina on. Nuolen ruutua 😀
Ootko huomannut, että suklaa aiheuttaisi vauvalle masuvaivoja? Niinhän väitetään. Minä en ole mistään saanut vastausta siihen kysymykseen, että onko se suklaan kaakao vai suklaassa oleva maito vai kummatkin yhdessä, joihin vauva reagoi? Haluan eksaktia tietoa! Tietäisikö joku blogin lukija?
Mun vauva on vasta 2 kk ja mä kaipaan jo nyt sitä vastasyntynyt-aikaa… Ensikertalaisella se meni niin nopeasti ohi ja pyörryksissä-fiiliksissä. Ja nopeesti menee tämä toukokuukin, olen minäkin ihmeissäni, että mihin aika oikein katoaa.
Suklaatakin oon vältellyt, vaikka tummaa suklaata voisi maidottomalla syödäkin. Mäkin mietin jossain vaiheessa ihan samaa enkä kyllä tiedä tänä päivänäkään mikä siinä suklaassa on se juttu.. Pitää kysyä ens neuvolakäynnillä.
Vannomatta paras vauva haikaulut ei oo menny ikinä ohi. Tiedä sitten meneekö se jos olisi 3v ikäerot. Ei kahta ilman kolmatta. Kolmen jälkeen aattelet miksipä ei.
Hahha saapa nähdä :)!
Suklaamoussekakut, mun lemppareita. Sitruunaan yhdistettynä kuulostaa täydelliseltä 🙂
Ja mä en oo ikinä oikeen ymmärtäny niitä jotka haikailee ihan pienten vauvojen perään 😀 Meillä neljä lasta ja kaikki ovat olleet erilaisia, ihania vauvoja omilla tavoillaan, mutta mä oon se ihmistyyppi joka pitää enemmän niistä puolivuotiaista ja sitä vanhemmista.
Sama on periaatteessa mullakin, kun molempien vauva-aika on ollut haasteellista. Vasta 1-vuotiaana on alkanut Mineankin kanssa helpottamaan, ja silloin ihmettelin että miksi ihmiset haluaa vastasyntyneitä kun vanhempi lapsi on niin paljon helpompi. Nyt kuitenkin tuntuu että Nooan vastasyntynyt aika meni ihan liian nopeasti 🙂
Mistä nuo kertakäyttöastiat on? 🙂
Ne on tilattu britti Amazonista, Suomesta ei kuulema löytynyt mistään!