Nyt voisin sanoa että osui vähän kuin pilkka omaan nilkkaan! Kehuskelin vasta eilen kaverilleni puistossa, kuinka me ollaan selvitty tämä kevät ilman mitään tauteja, ja viime yönä herättiin sitten siihen että Minea oksentaa koko vatsansa sisällön meidän sängylle :/. Tänään onkin vietetty himapäivää, ja samalla kaavalla mennään huominenkin kun nyt illalla oksentaminen alkoikin vielä uudelleen ja kaiken lisäksi Minealle nousi pientä lämpöä. Ei kiva ollenkaan, toivottavasti huomenna olisi jo parempi..
Uskomattoman vähällä ollaan kuitenkin loppujen lopuksi tämä eka hoitovuosi selvitty, koska kertaakaan ennen tätä ei Minean ole täytynyt olla pois sairauden takia. Pari päivää vietettiin kotona silloin leukahaaverin aikaan, mutta muutoin mäkin olen ollut töistä pois koko viisivuotisen urani aikana vain kaksi päivää! Jos ei nyt tuollaista pientä 1,5 vuoden hoitovapaata lasketa ;)..
Päivällä Minea tuntui jo olevan tosi pirteänä, joten päätettiin leipoa pitkästä aikaa sämpylät avokadopastan kaveriksi. Tällä samalla ohjeella olen sämpylöitä tehnyt jo useamman vuoden ajan, enkä aio vaihtaa! Mitään terveysversioita nämähän ei ole, mutta niin sairaan hyviä, että jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran. Sämppäreistä tulee kivan kuohkeita ja ne maistuu seuraavinakin päivinä, vaikkei tietenkään ihan yhtä hyvin kun tuoreena.
Maailman parhaat sämpylät
5dl maitoa
50g hiivaa
1tl suolaa
1rkl sokeria
loraus siirappia
8dl sämpyläjauhoja
2-4dl vehnäjauhoja
50g voita
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota sekaan hiiva. Lisää suola siirappi ja suurin osa jauhoista. Lisää pehmeä voi, loput jauhot ja anna kohota liinan alla vajaa tunti. Leivo sämpylöiksi ja kohota noin 20 minuuttia. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.
Avokadopastakin pääsi mun lautaselle pienen tauon jälkeen. Heitin sämpylöiden päälle ja uunipellille muutamia siemeniä Pirkan sekoituspussista, ja lisäsin paahtuneita siemeniä hieman pastankin joukkoon. Niin hyvää, että sanoisin näiden käyvän paahdettuina ihan mihin vaan! Nyt peukut pystyyn, että loppuyö saadaan nukkua ilman lakanoiden vaihtoa!
Meillä oli myös reilu viikko sitten ihan ihme oksutauti, neiti oksensi viis kertaa yöllä ja kaikki yököt puolentoista tunnin sisään (ehdin tietty vaihtaa aina lakanat niissä väleissä, joten pesin viidet lakanat….). Aamulla söi jo normaalisti ja hyvällä ruokahalulla. Olin satavarma, että me muutkin oltas saatu sama tauti, mutta noup! Säästyttiin! Huraa. Ja mulla muuten just sama, koko viisivuotisen työurani aikana olen ollut sairaslomalla tasan kaksi päivää. Jatketaan samalla linjalla :)! Paranteluja sinne ja aurinkoisia päiviä!
Tosi tutulta kuulostaa toi lakanoiden vaihto! Taidettiin tän taudin aikana vaihtaa ne about kuusi kertaa.. Tätä tautia tuntuu olevan varsinkin näillä seuduilla liikkunut nyt parin viikon ajan tosi paljon. Toivotaan että nyt ois jo menossa pois. Me ei miehen kanssa tällä kertaa säästytty :/.
Pikaista paranemista! Pakko vaan kommentoida, kun rivien välistä olin lukevinani että olisit vienyt lapsen hoitoon jos illalla ei oli oksentanut uudestaan. Toivottavasti tiedät että lapsen paikka on kotona vähintään 48 tuntia viimeisen oksennuksen jälkeen. Tämä on jo ihan tartuntasyistä.
Joo ei oltais hoitoon vietykään, vaan oltiin jo tietenkin päätetty pitää kotona. Noin oli vaan helpompi kirjoittaa :).
Voi tsemppiä sinne! Toivottavasti ei kierrä koko porukkaa läpi! Ihana Pablo ja Minea 🙂
Kiitos tsempeistä! Valitettavasti saatiin kaikki kokea tää tauti :/..
Voi kurjaa, tuo on varmasti tosi kurja tauti, onneksi jo parempi olo! Kiitos sämpyläreseptistä, mekin tehdään välillä itse sämpylöitä ja voisin kyllä kokeilla tätä sun reseptiä seuraavaksi 🙂
Nää sämpylät on vähän makeampia siirapin takia, mutta ehkä justiinsa siksi niin tosi hyviä :).
Pikaista paranemista sinne ♡
Toivottavasti palkintosi tuli perille?
Kiitos! Ja palkinto tuli, kiitos hurjan paljon! Tyttö oli aivan onnessaan angry birdseistä :).
Voi apua, toivottavasti on jo helpottanut! Meille on tällä kertaa iskenyt flunssa numero tuhat ja kipeinä ollaan jälleen koko perhe. Viimeiset kaksi vuotta meidän sairastelufilosofia kun on ollut että ”We want them all”, olisihan se elämä muuten ihan liian seesteistä..!
Voih, tuliko teille jo uus flunssa sen viimekertasen korvatulehduksen jälkeen? Me jouduttiin tällä kertaa kokea tää tauti koko perheen voimin.. Siinä olis toivonu isovanhempien asuvan vähän lähempänä.
Toivon, että kukaan ei pidä mua nyt ärsyttävänä, mutta täytyy kysyä, että vaivaatko taikinaa ollenkaan? Onhan se toki itsestäänselvää, että hiivataikinaa täytyy vaivata, mutta se pitäisi lukea ohjeessakin, koska lisääminen on aika eri asia kuin vaivaaminen… Olen näissä asioissa aikamoinen pilkunviilaaja, sori 🙂
Itse asiassa mä en mitenkään erityisesti vaivaa tätä taikinaa. Puuhaarukalla sekoitan taikinan, laitan kohoamaan ja suoraan astiasta pyörittelen sämpylöiksi ja taas kohotan. Ehkä näistä tulee superkuohkeita sen takia ettei sitä taikinaa liikaa vatvokaan. Yleensä kun sämpylät on mun mielestä huomattavasti tiiviimpiä.
Mielenkiintoista 🙂 Koska nimenomaan se vaivaaminen (jauhon sitkoproteiinit+ sekoittamalla taikinaan sitoutunut ilma) on se, mikä tekee taikinasta kuohkean. Jos taikinaa vaivaa liian vähän, niin silloin sitkon muodostavat proteiinit ei kiinnity toisiinsa ja lopputulos on tiivis. Kokeilevana ja kemiasta kiinnostuneena kokkina mun tekis mieli tehdä niin, että jakaisin taikinan puoliksi ja vaivaisin toisen puolen ja toista en ja tutkisin, että onko valmiit sämpylät yhtä tasahuokoisia ja kuohkeita. Tosin töissä tulee aina huomattua, mikä merkitys sitkolla on… Toiset kun vaivaavat liian vähän, niin tulee huonoja ja toiset liikaa, niin silloinkin tulee huonoja. Taitolaji tämäkin 🙂
Tosi hyviltä nuo sämpylät joka tapauksessa näyttää 🙂
Pistäpä hihat heilumaan ja tee tällä mun ohjeella vaivaten ja ei vaivaten sämppärit! Ja sit laita infoa mullekin päin siitä kuinka kävi :).