Elämä alkaa vähitellen voittaa, vaikka yhä edelleen jokainen päivä mennään kipulääkkeen voimin, kun muuten kurkkukipu kasvaisi iltaa kohden lähes sietämättömäksi. Uusimpana oireena sain vielä silmätulehduksen, joten ei auttanut muu kuin käydä lääkärissä hakemassa tipat, ja samalla tsekattiin keuhkot, kurkku, korvat ja tulehdusarvot. Arvo oli jonkun verran koholla, mikä kuulema viittaisi vain ärhäkkään virustautiin, kun angiinaakaan ei ollut kurkun ärtyneisyydestä huolimatta. Jo viikon sairastettuani uskon kyllä vahvasti, että tällä hetkellä suunta on vain ylöspäin, ja tuskin tauti tästä enää voi uudelleen lähteä huonompaan päin, eihän!?
Maanantai on ollut muutenkin tavallista parempi, koska heti aamusta sovimme Essin ja Katriinan kanssa treffit, ja mä huristelin lasten kanssa kaupan kautta Essille. Tällä kertaa haluttiin mahdollisimman helpot treffit, joilla aika ei kuluisi keittiössä kokkaillessa, joten nappasin paikallisen marketin valmishyllyltä minipizzoja ja kokosin salaattibaarista jättimäisen salaatin. Nykyään tuntuu, että lasten kanssa on lähes mahdoton treffailla ellei mukana ole ruokaa, koska aina on joku välipala- tai ruoka-aika. Joskus on kiva laittaa ystäville ruokaa tai istua valmiiseen pöytään ja välttää hetkeksi se ikuisuuskysymys mitä tänään syötäisi, mutta onhan se kuitenkin niin, että lounaan valmistelu ja syöminen luo ihana oman hässäkkänsä treffeillä, eikä aina jaksa säätää mitään ylimääräistä. Itse asiassa tässä nykyisessä asunnossa olen tainnut kokkailla ns tavallista ruokaa vasta kerran, ja läheiset lounaspaikat on olleet huomattavasti kovemmassa käytössä kuin kotiliesi.
Minealle alkaa jo olla aika supertarkkaa, mitä milloinkin puetaan päälle, eikä yleensä varsinkaan mikään mun ehdottama kelpaa juuri sinä päivänä. Olen aika lailla päättänyt, että Minea saa jatkossa valita kaupasta tai kuvista kaikki uudet vaatteensa itse niin välttyisin turhilta ostoksilta, joita esim kaikki kollarivaatteet Minean kaapissa nykyään ovat kun tyttö on sitä mieltä, ettei kollaripaitoja tai -housuja päälleen pue. Parisen viikkoa sitten Minea valitsi Lindexiltä tämän tekonahkatakin, jonka lopulta myönnyin ostamaan, vaikka olenkin sitä mieltä, että nahkatakit kuuluu enemmän aikuisille kuin lapsille. Jo viime keväänä kauppoihin alkoi ilmestyä mustia ja vaaleanpunaisia nahkatakkeja pienille tytöille, mutta ihmettelen edelleenkin, miksi monet asiat aikuisten maailmasta täytyy tuoda koko ajan nuoremmille lapsille? Onko muka ihan ok, jos äiti ja alle kouluikäinen tytär pukeutuvat samalla tavalla? Samistelu Papun polvipaikoissa tai Vimman leteissä menee, mutta niissä muoti on ennemminkin tullut lapsilta aikuisille eikä päinvastoin. Toisaalta, pienten poikien kohdalla samaan asiaan ei kiinnitä mitään huomiota, pikkupoika on ennemminkin söpö pienessä puvussaan tai farkuissa ja tennareissa. En tiedä, mietinkö vain liikaa vai mitä sanotte, nahkatakki yes or no?
Iltapäivällä lähdimme vielä koko perhe käymään Nooan kummisedällä juomassa kahvit, ja yhdeksän aikaa istuin kotona sohvalla ihmetellen, mihin tämäkin päivä oikein hujahti. Ei hullumpi maanantai, vai mitä! Nyt toivotaan, että huomenna ollaan kaikki terveinä, niin Minea pääsee urheilukoulun ekaan kertaan ja mäkin ehkä uskallan hoitaa rästiin jääneitä kuvauksia pois.
Ehdottomasti oli kyllä hyvä idea ostaa ruokaa valmiina mukaan. Olen itekin törmännyt tuohon, että aina on joku ruoka-aika kun yrittää tavata ystäviä lasten kanssa ja ainakin minun on vaikea saada päivällä isommin kokattua 10kk tytön kanssa, kun hän roikkuu koko ajan lahkeessa kiinni tai vaatii huomiota. Yritän sitten valmistella lounaan jo illalla, jotta pääsen seuraavana päivänä helpommalla.
Oon myös miettinyt ettei lapsilla tarttis olla liian aikuismaisia vaatteita, mutta nähtyäni juurikin Lindexillä pikkutyttöjen vaaleanpunaisen nahkarotsin en voinut olla ostamatta sitä, vaikka onkin vielä liian iso meidän murulle ?. Bikineitä en lapselle laittaisi. Voihan tää olla vähän ristiriitainen mielipide, mutta näin meille toimitaan. Jokainen tekee niinku tykkää, mutta onhan se hankalaa jos vaatekaupoissa alkaa olla miniaikuisen vaatteita eikä normaaleja leikkivän lapsen vaatteita.
oho, viesti lähti ripeästi ?. Muutamilla ystävillä on Minean ikäisiä tyttöjä ja olen heistäkin huomannut, että kyllä se oma tahto on vahva! Mitään epämiellyttävää ei pueta ja ollaan kyllä hyvin tarkkoja vaatteiden suhteen. Sitä aikaa ootellessa ?.
Mukavaa kesää ja tsemppiä raksaprojektiin! En ole kummoisesti ehtinyt kommentoimaan, vaikka blogia mielelläni seuraankin. Ahkera lukija kuitenkin ilmoittautuu täältä Jyväsjärven rannalta ?.
Kivalta näyttää nahkatakki tytöllä! Meillä 6 v ei tällä hetkellä hirveästi nirsoile, mutta esim college-housuja ei enää mielellään pue päälle. Meillä ei tarkoituksella samistella aikuisten kanssa, mutta aika klassisesti kun pukee lapset ja itsensä niin huomaa, että usein tytön paidasta miettii, että voisi ostaa saman aikuisten koossa:) Siksi ostan myös kivoja kuosivaatteita, niin on myös ns. lastenvaatetta, esim Rodinin uusi vaaleanpunainen pupupaita oli molempien mieleen! Saa nähdä missä vaiheessa tulevan eskarilainen alkaa vahvemmin näyttämään mielenkiintoa vaatteita kohtaan. Ja onpas ihana blogi, en ole pitkään aikaan käynyt lukemassa!