En tiedä, olisinko uskonut, jos vielä pari vuotta sitten mulle olisi sanottu, että pian mäkin kuulun siihen ihmisjoukkoon, jotka jojoilevat painonsa kanssa, puhuvat siitä kuinka vaikeaa on karistaa raskauskilot ja aloittavat joka uusi vuosi ja joka kevät uuden kuntoiluprojektin nimikkeellä ’kesäksi kuntoon’. Suoranaisesti en vielä allekirjoita näistä mitään, mutta kovin kaukana ei olla. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että painoa on kertynyt noin 5kg sitten karistettujen raskauskilojen, ja olen päättänyt hankkiutua kesäksi kuntoon 2016.

Valitettavasti hoikistuminen tai pulskistuminen ei koskaan tapahdu niistä oikeista paikoista, lisäkilot ei ole tuoneet lisää muotoja kroppaan, vaan ennemminkin peittäneet niitä entisestään kertymällä jo muutenkin olemattoman vyötärön ympärille. Sanon uudelleen samaa kuin viime syksynäkin eli en koe olevani millään tavalla ylipainoinen, tahtoisin vain saada vartalon muodot jälleen paremmin näkyviin – ja ehkä palauttaa jalkoihin niitä pieniä lihaksiakin, jotka niistä joskus on löytyneet. Haluan, että oloni omassa kropassani on se, mikä se noin 90% elämästäni on ollut, ja voin pukea valitsemani vaatteet ajattelematta sitä, mitä haluan peittää tai korostaa. En halua kesällä jättää yhtäkään uintireissua sen takia väliin, etten ole saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja muokattua ulkomuotoani vastaamaan sisäistä näkemystäni itsestäni. Koska itsestänihän se pelkästään on kiinni. Voin joko haikailla jotain mitä ei ole tai tehdä asialle jotain.

Ylös kirjoitettuna tämä kaikki kuulostaa niin yksinkertaiselta ja helpolta, mutta tiedän, ettei projektin toteuttaminen tapahdu hetkessä. Arki on parhaillaan meillä muutenkin melko kiireistä, siihen kun lisätään salikäynnit ja juoksulenkit, niin voin sanoa että sovittelemista se tulee olemaan. Ajanpuute on ehkä kuitenkin se huonoin tekosyy olla aloittamatta kuntoprojektia, ja vaikka nyt aluksi aionkin treenata tulevat kaksi kuukautta kovemmalla tahdilla, toivon että juoksulenkeistä tulee taas osa arkea myös pidemmällä tähtäimellä. Kaikki on vielä aika auki, mutta suunnitelmani on lyhykäisyydessään tämä: kaksi salikertaa ja kaksi juoksulenkkiä (5km ja 10km) viikossa ja herkkuja vain kerran päivässä. Herkuttelun osuus voi kuulostaa paljolta, mutta uskokaa pois, että se on aika vähän verrattuna nykyiseen. Liian kovat tavoitteet ja rajut muutokset ei tule minulla toimimaan, joten ennemmin asetan itselleni sellaiset säännöt, joista tiedän pystyväni varmasti pitämään kiinni. Aina voi tehdä enemmänkin, jos huomaa energian riittävän, mutta pakkofiiliksellä ei synny tulosta.

Ketkä on messissä?