Niin, se imetys.. Asia jäi eiliseltä pyörimään mieleen, enkä tiedä oikein vieläkään, miten tässä kannattaisi edetä. Imettäminen on nyt Nooan kanssa ollut kokonaisuudessaan niin ihanan helppoa, että tekisi mieli ajatella, että tämä meneillään oleva vaikeampi kausi on taas niitä vaiheita, ja ensi kuussa kaikki voikin taas olla rennompaa. Toisaalta uskon, että imetyksen suurimmat hyödyt on tähän ikään mennessä jo saatu, joten niin sanotusti välttämätöntä pakkoa ei imettämiselle enää ole. Se on vaan niin ihmeellistä, miten siihen kaikkeen liittyy näinkin vahvoja tunteita ja luopumisen tuskaa! Silloin alussa ajattelin, etten voi vielä luovuttaa tai itku olisi tullut. Siitäkin huolimatta, että tiedän kyllä korvikkeenkin olevan hyvä vaihtoehto imetykselle.
Vaikka meidän molemmat lapset on syntyneet kuukauden ennen laskettua aikaa ja ensimmäiset viikot on eletty nukkuen melkein vuorokauden ympäri, on imettäminen ollut kummallakin kertaa täysin omanlaisensa kokemus. Minea oli Nooaakin uneliaampi, tyttöä sai herättää syömään eikä silmät tahtoneet siltikään pysyä kauaa auki eikä imeminen ollut ollenkaan tehokasta. Jo sairaalassa yritettiin opetella oikeaa imuotetta, mutta sitä ei vaan löytynyt, koska Minea ei jaksanut avata suutaan riittävästi tai imeä tehokkaasti. Kolusin nettiä läpi, kysyin neuvoja ystäviltäni ja neuvolasta ja kävin hakemassa apua imetystukihenkilöltä, kätilöltä ja imetystukiryhmästä, mutta turhaan. Täysimetin 5 kuukautta huonolla imuotteella niin että rintojen iho oli vähän väliä rikki, vauva oli koko ajan tyytymätön ja maito ei tuntunut riittävän millään. Ainut mikä sai jatkamaan, oli se että Minea kasvoi normaalisti omalla painokäyrällään.
Minean ollessa 8 kuukautta siirryimme täysin korvikkeeseen, kun ensin olimme yli kuukauden opettaneet tyttöä juomaan tuttipullosta. Yöt oli siinä vaiheessa menneet niin huonoiksi, että olin henkisesti ja fyysisesti aika väsyksissä, en vaan yksinkertaisesti enää jaksanut heräillä tunnin välein syöttämään ja rauhoittelemaan vauvaa. Siirtyminen tuttipulloon sujui lopulta täysin ongelmitta, ja parissa viikossa unipätkät piteni 3-4 tuntiin. Vuoden iässä tyttö yhtäkkiä alkoikin nukkua läpi yön, ilman minkäänlaista unikoulua. Se oli iso helpotus mulle, vaikka aiemmin olin hoitanutkin yöt hammasta purren ja tilanteesta sen ihmeemmin valittamatta.
Nooaa odottaessani kuvittelin toisenkin lapsen imettämisen kutakuinkin samanlaiseksi. Alku sujui kuitenkin huomattavasti helpommin, Nooa löysi heti oikean imuotteen eikä rinnat ole kipeytyneet kertaakaan. Ennen lapsia ajattelin imettämisen sujuvan itsestään, jos äiti vain halusi imettää, mutta nyt kahta lasta imetettyäni tiedän kokemuksesta, että ne vauvan ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kiukut ja äidin ei mun maito riitä epäilykset on jokaisen käytävä läpi. Jos luottaa itseensä ja jaksaa taistella imettäen 24/7 niin se kyllä onnistuu (ellei kyse sitten ole jostain harvinaisesta tilasta tai vaikeasta sektiosta)! On myös ihan ok antaa periksi ja siirtyä korvikkeeseen – meillä jokaisella on oma jaksamisemme josta on huolehdittava ihan yhtä hyvin kuin vauvan ruokkimisesta.
Nyt Nooa on 7 kuukautta, yöt on alkaneet huonontua ja olisi ehkä aika lopetella imettämistä ellen halua löytää itseäni heräilemästä joka yö vielä yli 1-vuotiaankin kanssa. Järki sanoo lopeta, mutta tunnepuoli onkin paljon vaikeampi! Luopuminen on aina hankalaa, oli kyse mistä vain, mutta mulle tämä on todennäköisesti viimeinen kerta imetystä, joten mietin alanko katua lopettamista joskus myöhemmin. Löydetäänkö me Nooalle sopiva korvike? Jos tämä on viimeinen kerta, enkö kuitenkin jaksaisi heräilyjä ja väsymystä vielä vähän aikaa? Jos jatkan, jääkö heräilyt päälle vielä pitkäksikin aikaa lopettamisen jälkeenkin? Onko vanhempi lapsi jo niin tottunut heräilemään, että ellen lopeta nyt, on peli jo menetetty? Kestänkö jatkossa katsoa ystäviäni imettämässä ilman että tunnen huonoa omatuntoa? Onko 1-vuotiaan imettäminen enemmän lapsen vau äidin takia? Paranisikohan päiväunetkin, jos yöimetys loppuisi? Kuinka pettynyt sitten olen, jos mikään ei muutukaan parempaan suuntaan, vaikka lopetan imettämisen? Vastaamattomia kysymyksiä on niin paljon, että omat ajatukset on ensin saatava selviksi, ennen kuin voin tehdä lopullisen päätöksen.
Lopettaminen on alkanut pyöriä mielessä erityisesti siksi, että olen huomannut nykyään olevani päivisin paljon väsyneempi kuin aiemmin. Tunnen syyllisyyttä siitä, että mieleni tekee nukkua päiväunet Nooan aamu-unien aikaan eikä Minea saa kaipaamaansa huomiota. Enkä tiedä, onko imettämisessä jatkossa järkeä, mikäli Nooa ei päivisin suostu syömään kuin 1-3 kertaa ja öisin taas söisi tunnin, kahden välein. Tuntuu, että homma on kääntynyt täysin päälaelleen, ei sen niin pitänyt mennä, että yhtenä päivänö vain huomaan olevani yöimettäjä?! Ehkä jahkailen tämän kanssa vielä kuukaudenkin päästä, ehkä kokeilen korviketta jo tällä viikolla.. Mihin ikinä päädytäänkään, olisi mahtavaa kuulla teidän imetystarinoitanne! Jättäkää oma stoorinne kommenttiboksiin, vertaistuki kun on se paras mitä äitit voi toisilleen antaa.
Esikoista täysimetin 6kk ja osittain 1v2kk asti. Loppuaika oli täysin lapsentahtista, ja lopuksi se oli enää iltaisin ”rauhoittumista” ja jäi itsekseen melkein pois. Nyt kuopusta olen imettänyt noin 7kk ja yritän jatkaa 1v asti. Muuten sujuu ilman mitään ongelmia mutta miten saada vauva nukahtamaan yöunille ilman imetystä 😀
Ja yölläkin syödään vielä 2-3 kertaa. Päivällä kiinteitä 3 kertaa.
Oletko ajatellut, että lopettaisit vain yöimetykset? Vaatiihan se jonkin verran huonompia öitä, mutta nopeasti tuon ikäinen oppii, että yöllä ei enää syödäkään ja syö sitten päivällä enemmän. Meillä meni tuossa iässä neljä yötä, että useammin sitten herättiin maidon toivossa, mutta neljässä yössä tyttö tajusi, että pääsee vain syliin ja heti yöt paranivat ja rupesi viettämään enemmän aikaa päivisin rinnalla.
Nämä on vaikeita päätöksiä kyllä 🙂
Tiedän noi ajatukset niiiiin hyvin! Meillä vähän sama tilanne nyt, poika 8kk. Imetys on ollut alkuvaikeuksien jälkeen melko vaivatonta, mutta nyt…yöllä herätäänkin syömään 4-8krt. Poika nukkunut vieressä alusta alkaen. Nyt mennyt siihen pisteeseen, että joka havahtumiseen tarvitaan se tissi suuhun tai muuten huudetaan. Tuttia ei syö. Tuntuu, että ite on päivällä ihan väsynyt ja pitäisi jaksaa kaksivuotiaankin kanssa touhuta kaikkea. Siirtyisin varmaan korvikkeeseen heti, mutta pulloa ei ole suostunut ottamaan ollenkaan, nokkamukista harjoittelee. Ekan kanssa oli sama homma, että yöllä alkoi heräilemään jopa 10 x. Silloin lopetin imetyksen 7kk kohdalla, ja oli helppo (vaikkakin haikeaa) siirtyä pelkkään pulloon, kun oli sen alusta asti hyvin myös huolinut. Mutta mielummin siis tässä vaiheessa ne paremmat yöunet ottaisin ja lopettaisin ainakin yöimetyksen. Unikoulu harkinnassa.
Tsemppiä! 🙂
Esikoista täysimetin vajaa 6kk ja osittain imetys jatkui 1v3kk ikään asti. Imetyksen kestoon vaikutti kylläkin pojan maitoallergia, koska osaimetyksen kautta oli helpompi huolehtia hänen riittävästä kalsiumin saannista. Muistan, että tuo esikoinen alkoi heräilemään öisin tiuhemmin joskus 9kk iässä ja hetken aikaa tarjosin rintaa juurikin ratkaisuna, mutta sitten ajattelin kokeilla muutaman yön, että en annakaan rintaa ja aika pian poika alkoi nukkumaan täysiä öitä. Minulla oli siis sellainen fiilis, että hän herää haluamaan sitä tissiä vaikka nälkäinen ei olisikaan. En neuvo tekemään näin, mutta tässä kuitenkin yksi vaihtoehto.
Esikoisen imetys loppui melko luonnostaan. Olin uudelleen raskaana ja poika alkoi vähän irvistelemään maidolle. Ilmeisesti maidon makuun tuli muutos. Sain sitten pitää imettämisestä päälle puolen vuoden tauon ja kuopuksen imettäminen on sujunut aikalailla samaan malliin; tosin hän ei ole kuukauden iän jälkeen herännyt öisin syömään, mutta tankkaa päivisin tihein.
Sitä halusin vielä sanoa, että imettämisestä on tutkitusti hyötyä myös 6kk iän jälkeen. Eräässä laajassa tutkimuksessa selvisi, että ne lapset, joita oltiin imetetty 2v asti, olivat 6% älykkäämpiä kuin ei-imetetyt. En siis usko, että pitkä imetys olisi ”vain äitiä varten”, mutta nämä on jokaisen omia päätöksiä, missä joutuu punnitsemaan useampia asioita.
Minäkin ajattelin ehdottaa, että kokeilisit alkuun lopettaa vain yöimetykset. Imetyksen lopetus ei sinänsä ole tae siitä, että yöt helpottuisivat. Meillä vieroitettiin lapsi muistaakseni 9kk:n iässä yöimetyksistä, ja päivällä otti sitten huikkaa muutaman kerran. Muutamat itketyt yöt se vaati, mutta sitten helpotti ja vauva alkoi nukkua yöt läpeensä. Siinä vaiheessa taisi pian tulla myös hapanmaitotuotteet kuvioihin. Imetyksen hyödyllisyydestä vielä, että kyllähän lapsi siitä vastustuskykyä ja parhaiten itselleen sopivaa ravintoa saa vielä vähän isompanakin. Meillä imetystä jatkettiin aika pitkällekin ihan vain muutamia kertoja päivässä, ja väitän sillä olleen osuutta siihen, että korvatulehduksilta ja vatsataudeilta on säästytty. Tsemppiä kovasti pohdintoihin! Toivottavasti yöt teillä joka tapauksessa pian helpottuvat 🙂
Itekin tulin ehottamaa yöimetyksen lopettamista. Ja voin sanoa omalla kokemuksella sen kannattavan. Meillä vauva nukkuu ekat 3kk hienosti 1-2 imetyksellä,mut sen jälkee yöt alkoi huonontua koko ajan ja lopen vauva heräili 10-20krt klo 22-07 aikana. Vauvan ollessa 8kk ikäinen olin jo ihan loppu heräilyihin ja oli vaan pakko tehä asialle jotain vaikkei olisi jaksanut. Illalla annettiin puuro ja imetin päälle,sen jälkeen vauva ei saanut mtn ennen aamua(aikarajaksi laitettii et iha aikasintaa klo 6 aamulla saa) ja mies hoiti kahden ekan yön herätysitkut koska aioin jatkaa päiväimetystä enkä halunnut maidontuoksuisena ” kiusata” pientä. Parissa- neljässä yössä vauva jo huomasi ettei yöllä tipu ruokaa ja alkoi nukkua hyvin! Ekana yönä miehen täytyi rauhoitella vauva sylittämällä,sen jälkeen riitti tutin anto. Ja max kerran-kaks piti antaa tuttia kunnes n. vuoden ikäisenä nukkui jo kokonaiset yöt. Että todellakin kannatti.:) ja voin siis lämpimästi suositella teillekin. Mielellään jos saisit miehen siihen avuksi eli vaikka vklpna,niin voitte sitte päikkärit nukkua ku eka yö todennäköisesti menee huonommasti.
Tsemppiä sinne,päädyitpä mihin vain!:)
Tsemppiä kovasti! Hankalia kysymyksiä ja niihin kun ei kukaan sun puolesta pysty vastaamaan. Kuulosti kovasti tutulta tuo teidän tilanne, kun lueskelin Nooan 6kk kuulumisia. Samanikäistä tyttöä kun itsekin hoitelen, niin on erittäin tuttua, että rinnalla ei malteta päivällä olla. Olen kuitenkin nyt saanut mielestäni ihan hyvän rytmin imetykseen päivällä, eli imetän tytön heti hänen herättyään päiväunilta (nukkuu kolmet unet vaunuissa ulkona). Tuolloin onnistuu myös istualtaan imettäminen, muutoin onnistuu lähinnä maaten. Öisin tyttö heräilee kyllä tiheästi ja välillä on huonompia öitä, ja välillä parempia. Imetyskertoja en ole nyt hetkeen öisin laskenut, mutta yöheräämisen jälkeen nukahtamiseen auttaa vain imetys. Illalla tyttö ei onneksi rinnalle nukahda, vaan imetän ensin ja sitten sylittelen/silittelen tytön uneen. Tällä hetkellä vaikuttaa neidillä alkavan kovastikin sellainen ”vain äiti kelpaa” -vaihe, mikä sitten tekee öistäkin raskaampia, koska isi ei tytölle kelpaa takaisin uneen auttajaksi, vaikka isi sitä kovasti haluaisikin. Täytynee alkaa kokeilla sitä, että isi nukuttaa illalla kun olen imettänyt. Väsymys ja välillä epätoivokin kyllä ottaa täälläkin päässä valtaa, mutta olen päättänyt yrittää imettää 1-vuotiaaksi saakka… Katsotaan, miten seuraavat 5kk menee!
Samoja asioita mietin minäkin täällä! Poju on päälle 6kk ja yöt ovat jo jonkin aikaa olleet huonoja. Imetin pahimmillaan tunnin välein ja jossain vaiheessa olin niin väsynyt että annoin pullosta korviketta ja niin jaksoi nukkua läpi yön… Meillä selkeästi vauva tyytyväisempi ja nukkuu paremmin kun syö korviketta. Imettämisen lopetusta olen miettinyt jo jonkin aikaa mutta se ei yllätyksekseni olekaan mikään helppo juttu. Se on niin haikeaa! Todennäköisesti minäkin vielä yritän jaksaa mutta loputtomiin ei kenenkään voimavarat riitä.
Munkin ehdotus olisi, että koittaisit lopettaa alkuun yöimettämiset? Se saattaa vaatia sun miehen apua muutamana yönä. Meillä mä imetin keskimmäistä kaksivuotiaaksi saakka (!!), mutta yöimettämisen lopetin vähän alle yksivuotiaana, oisko ollut 10kk vanhana. Se meni tosi hyvin, Tuomas siirtyi nukkumaan Edvinin kanssa alakertaan pariksi yöksi. Eka yö meni huutaessa, tokana heräiltiin vähän ja kolmannesta yöstä alkaen poika nukkui kokonaiset yöt (10-12h) ja siirrettiin samaan huoneeseen nukkumaan Sagan kanssa. Ja lähtökohta oli se, että olin monta kuukautta imettänyt tunnin-puolentoista tunnin välein joka yö. Sen jälkeen imetin vielä tosiaan yli vuoden päivisin, tosin loppua kohden enää vain aamuisin ja iltaisin. Tsemppiä teille joka tapauksessa, mihin ratkaisuun päädyttekään! <3
Sain esikoiseni maaliskuussa ja heti alusta alkaen imetys sujui ongelmitta. Kuitenkin 3kk ikäisenä poika alkoi saada rinnalla järkyttäviä raivareita. Imaisi yhden huikan ja sen jälkeen huusi kaarella, joskus pitkäänkin. En oikein tiennyt, onko kyse vain tavallisista rintaraivareista vai sattuuko poikaa johonkin. Kävin neuvolan avovastaanotolla itkemässä turhautumistani. Lopulta kävimme parinkin eri lääkärin luona ja yhden iltapäivän vietimme sairaalassa imetyspunnituksissa. Mitään tyhjentävää vastausta ei osannut kukaan kertoa, muuta kuin että poika on terve ja ilmeisesti itkuisuus johtuu vain nälästä. Imetyspunnituksista selvisi, että minulta tuli maitoa vähänlaisesti. Poika oli siis ollut jo pidemmän aikaa itkuinen ja kaikki se johtui vain siitä, etten ollut ruokkinut häntä tarpeeksi. Kun lopulta aloimme antaa hänelle korviketta rintamaidon ohella, poika muuttui heti iloisemmaksi ja tyytyväisemmäksi. Kannan edelleen asiasta huonoa omaatuntoa; en osannut ruokkia omaa lastani tarpeeksi. Toisaalta annan itselleni armoa, sillä kyseessä on esikoiseni, enkä ollenkaan tajunnut, kuinka vähän maitoa tuleekaan. Hieman myöhemmin tajusin myös, että kuukautiseni alkoivat jo 3kk synnytyksestä, joten silläkin oli luultavasti suuri merkitys maidontuotantoon. Kun aloitimme korvikkeet, pumppasin vielä jonkin aikaa maitoa, mutta ei siitäkään oikein tullut mitään, yleensä sain kokoon vain 10-20ml, joten muutamien viikkojen jälkeen lopetin senkin. Jonkin aikaa imetin vielä poikaa öisin, sillä silloin hän ei unisena jaksanut raivota. Nelikuisesta lähtien poika on saanut pelkkää korviketta (+ kiinteitä myös) ja kasvanut oikein hienosti. Edelleen katson kaiholla imettäviä äitejä ja ikävöin imetystä, mutta olen suurilta osin päässyt jo yli imetyksen loppumisesta. Useimmiten pystyn kuitenkin ajattelemaan, että tein parhaani, jota läheiset ja esim.neuvolan terkkarit minulle hokevat. 🙂
Näitä tsemppiviestejä oli niin paljon kivempi antaa kasvotusten, mut ei taida olla teillä näköpiirissä Lahti-reissua(?). Mä olen imettänyt molempia lähes 2 vuotiaaksi saakka. Ja taaperoita siis lähinnä iltaisin/öisin. Joskus toki päivälläkin. Meillä pitkää imetystaivalta on toki helpottaneet ja edesauttaneetkin kotihoidossa oleminen ja perhepeti.
Noi imetänkö enää vain itseäni varten on musta täysin turhia mietteitä. Tutkimusten mukaan Äidinmaito/imettäminen on aina lapselle arvokasta ja äidinmaidon koostumus muuttuu vastaamaan lapsen tarpeita. Joskaan ei siis tietenkään välttämätöntä.
Mun tsempit siis kuuluu, että älä luovuta tai lopeta, jos vähänkään tuntuu että joku solu tai alitajunta tai joku vielä haluaa jatkaa. Tämäkin saattaa olla nopeasti ohimenevää. Mutta älä myöskään aja itseäsi piippuun tällä asialla.
Minäkin ehdottaisin yöimetyksen lopettamista, mutta ei sinun välttämättä tarvitse kokonaan lopettaa. Meillä nyt reilu 7kk tyttö jonka kanssa oli samanlaista kun sinulla nyt, eli yöllä heräiltiin tunnin välein. Kuukausi sitten kyllästyin siihen, ja päätin että pääsee vaan syliin ja takas omaan sänkyyn rauhoituttuaan. Luulin tytön huutavan pitkiä aikoja, mutta ”luovuttikin” kymmnenessä minuutissa 🙂 Kolmen yön jälkeen nukkui kun unelma! Samalla päiväunet paranivat ja imetys alkoi ”maistua” päivällä. Tottakai välillä tulee huonoja öitä, mutta pitää olla johdonmukainen eikä missään nimessä antaa rintaa, siihen kun vauva taas helposti tottuu. Tällaista meillä, toivottavasti keksitte ratkaisun teidän yöhulinoihin!
Ah, mä niin mietin samoja asiota mun pojan (5,5 kk) kanssa. Olen ajatellut jatkaa vuoteen, mutta lohtutisseilijä on jo aloittanut satunnaiset supervaikeat yöt, että mietityttää myös kuinka kauan jaksaa. Ja tosiaan auttaako se lopetus kuitenkaan. I feel you.
Toivon asioiden vaan menevän omalla painollaan. Tsemppiä.
-sonja
jos teillä on maitoallergiaa, ootko miettinyt että se eka tai toka sopiva korvike ei välttämättä sovikaan? että ei se elämä välttämättä ole helpompaa pullon kanssa tuossa tapauksessa, mulla on ihan samoja ajatuksia välillä vaikka vauva on 7 viikkao vasta..
mutta kun yöllä herää tunnin välein, iho on kuin rupikonnalla poskissa ja kaikki taipeet vähänväliä auki (ja välillä nukkuu öisin vaan jos liki kokoaika heilutan..).
Meillä täällä 9,5-kuinen vauva, jota täysimetin 5,5kk ja nyt seuraava tavoite on, että imetys jatkuu sinne vuoden ikään saakka. Korvikkeen kanssa en halua enää alkaa läträtä. Toivoisin myös, että imetys jatkuisi jonkin verran vielä yli 1-vuotiaaksi, esim. 1,5-2 vuoden ikään saakka. Mut katsotaan viikko ja kuukausi kerrallaan yhdessä vauvan kanssa, miten tämä elämä etenee. 🙂
Imetys on meillä sujunut näistä ”peruskommervenkeista” lukuunottamatta mukavasti. Kiinteitä menee melko pieniä määriä vielä, rintaa syödään päivisin ehkä 5-6 kertaa, öisinkin keskimäärin 2-4 kertaa. Yöt on olleet huonoja noin 4,5kk iästä saakka. Välillä on ollut 1-2 viikon parempia pätkiä, jolloin on syöty vain pari kertaa ja pisin unipätkä on ollut 3 tuntia. Pääasiassa pitkä unipätkä on kuitenkin ollut 2-3 tuntia ja muut heräilyt 30min-2h välillä. Viimeisen kuukauden aikana on nämä paremmat yöt on kuitenki jo olleet oikeesti ihan hyviä: oon saanut muutamana yönä nukkua jopa 5,5 h putkeen!
Mä itse ajattelen, että suurinosa alle 1-vuotiaista ei ole vielä valmiita lopettamaan yösyöttöjä koko yöksi (8 tuntia tai yli). Lisäksi on niiiiin paljon muitakin juttuja kuin nälkä, jotka vauvaa herättää. Siksi en itse ole ollut vielä valmis luopumaan yösyötöistä. Olen kyllä pariin otteeseen harkinnut Gordonin menetelmällä kokeilla rauhoittaa 4-5 tuntia tissitöntä aikaa öihin. Mut ei ole vielä ollut energiaa siihen. Yritän vaan kovasti tsempata tuonne lähelle vuoden ikää, vaikka väsymys on välillä aika kaameeta…
Mä kyllä kannustaisin vielä jonkin aikaa jaksamaan imetyksen kanssa! Ja toki kokeilla ennemmin yösyötöistä luopumista kuin kokonaan lopettaa imetystä. Äidinmaito on aina vauvan ravitsemuksen kannalta hyvä juttu, eikä missään nimessä turhaa. 🙂 Lisäksi vuoden ikäinen voi olla paljon valmiimpi luopumaan imetyksestä ja yöheräilyistä kuin reilu puolivuotias. Uskon että teilläkin tulee vielä helpompia jaksoja, meillä tuli reilu 8kk iässä yli viikon hyvät unet. Nyt on taas ollut joka yö erilaista, mut toissayönäkin syötiin vain puoli viideltä ja sit puoli kahdeksalta. 🙂
Mut teet niin tai näin, tsempit täältä!
Pakko muuten vielä lisätä, että mullakin oli tuossa 7-8kk mailla sellanen olo, että tää on ihan paskaa, en jaksa enää yhtään imetystä, kun kiinteiden lisäks imettää melkein yhtä paljon ku täysimetysaikana. Mut sit se meni ohi. 😛 Edelleen välillä kismittää, mut se on elämää.
Pakko kommentoida. Ei se imetys tee kenestäkään parempaa tai huonompaa äitiä. Jokainen tyylillään /voimillaan jne. Itse imetin 4kk kaksi ekaa lasta ja seuraavat kaksi 1v pöivään asti jollo iskin hanan kiinni. Pullosta ei kertaakaan saaneet kaksi nuorimpaa maitoa. Miksi joku 2v pitäisi olla tississä kiinni ? Minusta huvittavib näky kun puistossa äiti riisuu puhuvalle lapselleen tissi esiin ja tämä lapsi ”imasee ”kahdesti. Öö oliko tarkoitus syödä vai mitä ?
Minua kannustettiin kovasti yöimetyksen lopettamiseen 6kk jälkeen kun vauva heräili 1-2 tunnin välein. Neuvolastakin suorastaan luvattiin että muutosta ei tule ennen sitä. No, toisin kävi. Lopetin yöimetykset 10kk ikäisenä, maidon tulo alkoi hiipua nopeasti sen jälkeen mutta yö heräilyt jatkuivat. Nykyään meillä on vajaa 2 vuotias joka heräilee 3-4 kertaa yössä. Nyt ovat sitä mieltä neuvolassa, että toiset vaan ovat huonompia nukkumaan. Niinpä.. Olen onnellinen etten lopettanut aiemmin yöimetyksiä sillä meillä se johti maidon vähittäiseen loppumiseen.
Minua kannustettiin kovasti yöimetyksen lopettamiseen 6kk jälkeen kun vauva heräili 1-2 tunnin välein. Neuvolastakin suorastaan luvattiin että muutosta ei tule ennen sitä. No, toisin kävi. Lopetin yöimetykset 10kk ikäisenä, maidon tulo alkoi hiipua nopeasti sen jälkeen mutta yö heräilyt jatkuivat. Nykyään meillä on vajaa 2 vuotias joka heräilee 3-4 kertaa yössä. Nyt ovat sitä mieltä neuvolassa, että toiset vaan ovat huonompia nukkumaan. Niinpä.. Olen onnellinen etten lopettanut aiemmin yöimetyksiä sillä meillä se johti maidon vähittäiseen loppumiseen.
Itsellä imetys epäonnistui täysin, vauvan refluksin takia 🙁 se harmittaa, toisen kanssa haluaisin onnistua 🙂 tee juuri niinkuin sinusta tuntuu, oma jaksaminen on tärkeintä ja hyvin olet jaksanut! 🙂 kaikki tsempit sinulle vaikeaan päätökseen, ole itsellesi armollinen 🙂
Meillä imetysvauhti kiihtyi suunnilleen tuossa iässä ja olin ihan varma et imetän vielä vuoden ikäistäkin yöllä niinkuin jotkut kaverini. Toisinpa kävi. Jaksoin jollain ihmeellä (herkkujen voimalla?) vaikka kaksi vanhempaakin lasta, ja kun ikää oli 9 kk niin yhtäkkiä loppui yöheräilyt kuin seinään ja siitä asti nukkunut yöt läpi ilman heräilyjä! Tsemppiä päätöksentekoon, vaikeeta on kun ei voi tietää mikä olis paras ratkaisu et sais unenmäärän maksimoitua..
Miten teillä syödään kiinteitä? Jos 4-5x/pv hyvin niin sitten uskaltaisin lopettaa yöimetykset (8-9h). Meillä pidettiin 8kk-1v. 3x unikouku ja vasta 1,5-v. Aalkoi nukkuq täysiä öitä, imetys ei liittynyt asiaan 1v7kk imetän edelleen 🙂
Älä turhaan kokonaan lopeta imetystä, jos se sujuu hyvin. Maito on kuitenkin pääsääntöinen ravinto alle 1-vuotiaalle. Ja yöimetystäkin voit vielä jatkaa, ei se ole niin tarkkaa. Luultavasti tämä on vain ohimenevä vaihe ja yöunet paranevat jossain vaiheessa. Tai sitten vähennät yöimetystä pikkuhiljaa, oman jaksamisen mukaan. Itse en unikouluja kannata, kolme lasta on oppinut nukkumaan ilman niitäkin. En kestä sitä ajatusta lohduttomasti äitiä itkevästä pienestä, joten olemme edenneet pehmeästi näissä asioissa. Mitä tahansa päätätkin, tee se armollisesti itsellesi. Oma jaksamisesi on tärkeää. 🙂
Voih, kuulostaa niin tutulta! Meillä yöt ovat myös seitsemän kuukautisen pojan kanssa pelkkää hulinaa ja heräilyä. Olen yrittänyt, että imettäisin vain kerran yössä, mutta käytönnässä se ei koskaan päde. Levoton vauva on niin paljon helpompi rauhoittaa sillä maidolla. Meillä poika ei oikein malta olla rinnalla päivisin, ja öisin hän taas voisi lutkutella maitoa jatkuvasti pitkään ja nautiskellen.
Mä alan itse olle aika väsynyt jatkuviin yöherätyksiin, mutta jotenkin myös mietin että jos tämä tästä nyt paranisi ja mä jaksaisin vielä vähän aikaa.. Mutta niin monet sanovat, että imetyksen loputtua yöt paranevat hurjasti.. Tsemppiä sinne hurjasti!
Meillä 8 kk ikäinen poika, joka on kans huono päivisin syömään tissiä. Tosin ei ole ainakaan vielä koko yötä tankkaillut, koska kiinteitä menee hyvin. Muutaman kerran on herännyt maksimissaan, viime yönä vain kerran. Silti on ollut lopettaminen kyllä itsellä mielessä, mutta en halunnut ruveta puljaamaan korvikkeilla enää. Tosin nyt sitten aloitin puuroon lisäämään korviketta, sillä on ainakin tullut sellainen olo, että tulee sitä maitoa jossain muodossa. Saisitkohan pumpattua puuron sekaan äidinmaitoa jos korvikkeen löytäminen on hankalaa? Itsekin mietin yösyöttöjen lopettamista, josko sitten kiinnostaisi tissi päivällä, mutta epäilen. Jos oma jaksaminen olisi koetuksella, niin yrittäisin kyllä unikoulua, mutta 1-2 herätystä jaksaa kyllä ihan hyvin. Haluaisin imettää ainakin siihen 10 kk, että saa alkaa antaa hapanmaitotuotteita. Toistaiseksi olen päivisin nyt tarjonnut heti päiväunien jälkeen (ei edes poistuta makkarista) tai ennen unia. Eli meillä turha edes yrittää kiinteiden syömisen yhteydessä, ei kiinnosta. Ja sitten olen nyt koittanut niin että lapsi istuu minun sylissä ja minulla rinta paljaana ja saa itse siitä hamuilla sen minkä haluaa. Joskus innostuu sillä tavalla ottamaan melko hyvin. Näillä konsteilla saadaan se n 5 hyvää imetyskertaa vuorokaudessa.
aivan ihania kuvia <3
Onpa ihania kommentteja täällä, ihan kaikkia en lukenut 🙂 mulle imetyksestä on tullut tosi tärkeä juttu, vauva 3kk ja hyvin sujuu alkuvaikeuksien jälkeen. Muita neuvoja en osaa antaa kuin sen että älä lopeta hätiköiden ettei ala kaduttaa, imetyspettymys tuntuu olevan on yllättävän suuri suru. Kyllähän ihan hirveän suuri hyöty on jo tähänastisesta imetyksestäsi 🙂 kuitenkin imetyksestä on isoja ja selkeitä hyötyjä (esim. vitamiinit ja vasta-aineet) lapselle ihan taapero- ja leikki-ikään, ihmisen luonnollinen vieroittumisikä on 2,5-7 vuotta. Nojoo, itsellenikin kuulostaa aika hurjalta että imettäisi jotain 6-vuotiasta, mutta halusin sitä sanoa että ihan kaikenikäisten imetys on aina lapselle hyödyksi enemmän kuin äidille 🙂
Vaikka kommentoin tuolloin postauksen ilmestyessäkin, niin jopas sain voimaa omaan imetyskamppailuun näistä kommenteista! Eilen olin taas jo ihan valmis heittämään hanskat tiskiin, mutta kyllä mä taas jaksan yrittää kun luin näitä kommentteja 🙂 Olisi kiva kuulla myöhemminkin, miten teidän imetysasiat ovat edenneet.