Eikö niin että blogien lukijoina me olemme tottuneet siihen, että blogeissa kuvat ovat kauniin harmoonisia, ehkä jopa seesteisiä otoksia pysähtyneistä kahvihetkistä, silmiä hivelevistä sisustuksista lampaantaljoineen ja pehmeine viltteineen? Muotiblogeissa bloggaaja astelee rennon rempseästi mukulakivikaduilla pastellisten kivitalojen keskellä ja tietenkin pukeutuneena viimeisimmän trendin mukaan. Ruokabloggaajan lautasella on aina vihreää, nätisti aseteltuna annoksen päälle tai ruoan ympärillä näkyy kokkailun jäljiltä hallitusti ympäriinsä sirotellut raaka-aineet. Kaikki tämä saattaa välillä tuntua epäaidolta ja lukijalle syötetyltä kiiltokuvalta, mutta onko asia todella näin? Tekeekö some arjesta kauniimpaa vai erottuuko luonnostaan kaunis somessa?
Näin seesteisessä tunnelmassa meillä juotiin aamukahvit viime sunnuntaina. Minna bakesilta haettu täydellisen kaunis ja herkullinen cupcake väreihin sointuvan maitokahvin seurana, muutama kukkamaljakko pöydällä.
Mutta jätin sanomatta, että kiireettömyys ja seesteisyys näkyivät sillä hetkellä vain keittiön pöydän läheisyydessä. Muualla kodissamme näytti hyvinkin tavalliselta – leluja, tyynyjä, pihalta kantautunutta hiekkaa, pölyä, koirankarvoja ja ilmapalloja (!) sikin sokin sulassa sovussa kaikki samassa kasassa. Erityisen siistiltä ei näyttänyt muissakaan huoneissa, sillä se nyt vain tuntuu menevän niin, että varsinkin viikonloppuisin, koko perheen ollessa kotona ja jokaisen touhutessa omiaan ympäri taloa, tavarat leviävät ja sotkua syntyy nopeammin kuin ehtii siivota. Tuttua varmaan muillekin?
Silti, vaikka jättäisin joitain asioita blogin ulkopuolelle ja valitsisin olla kertomatta ihan kaikkea, ei se mielestäni tarkoita sitä, että sisältö blogeissa olisi epäaitoa. Kuvaan omaa kotiani, kuvissa näkyy meidän huonekalut (verrattuna aikakausilehtien lainatuilla tavaroilla stailattuihin tiloihin) ja meidän lapset. Jos kerron olevani onnellinen, en välttämättä samaan hengenvetoon mainitse, että paljon suruakin tähän elämään on mahtunut tai jos kuvaan itseäni, valitsen useimmiten sellaisen päivän, jolloin olen saanut edes hiukset harjattua ja koen olevani itselleni tyypillisessä vaatetuksessa (eli kotihousuissa hah!). Löytyy varmasti paljon niitäkin blogeja, joiden sisältöä tuotetaan pääasiassa stailaten, suunnitellen ja toteuttaen kuvia, jotka eivät ole osa kenenkään oikeaa elämää, mutta tällaiset mediat on lähinnä inspiraation jakamiseen – itse toivon tavoittavani teidät syvemmälläkin tasolla, sillä välillä kirjoitan laajemminkin itsestäni ja toisaalta, blogissa näkyvät kuvani ovat aina omasta elämästäni. Ne voivat olla tiukkaan rajattuja, mutta koskaan ei ole kahvikuppi päässyt kylmenemään kuvaamista odotellessa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia asioita te tulette blogistani katsomaan ja lukemaan. Haluatteko nähdä arjen realismin vai kuulla elämän positiivisemmasta puolesta? Osaatteko nähdä tavallisen, keskivertoelämän kuvien takana? Kaipaatteko enemmän asiaa vai kuvia?
Minä tulen blogiisi lukemaan siitä, mitä lapsiperheelle kuuluu ja miten arki sujuu. Välillä on itse väsynyt arjen kaaoksessa ja siitä saa uskomattoman paljon voimia kun kuulee miten muillakin on joskus pölyä ja sotkua :D. Ja tietenkin vinkit sisustuksesta, kolmikymppisen naisen ajatukset elämästä noin ylipäänsä ja semmonen perusmeno kiinnostaa. Kauniita kuvia on toki kiva katsoa! Mutta kaipaan just enempi sitä tekstiä kuin kuvia. Perhe-elämää ja ajatuksia :D.
Kiitos kommentista! Yritän pitää tasapainon kuvien ja tekstin välillä sekä siinä, että sisältö on välillä pelkästään positiivista ja välillä realismia. Tietenkin omat silloiset fiiliksetkin vähän näkyvät postauksissa. Toivottavasti blogista löytyy mielenkiintoista luettavaa myös jatkossa! 🙂
Minä käyn täällä tekstin takia, kirjoitat hyvin, Ja minusta myös aidosti, niin, että lukiessa välittyy niin hyvät fiilikset kuin vaikka stressi ja väsymyskin, jos sillä hetkellä sellaista on havaittavissa 🙂 TOTTAKAI KAUNIIT KUVAT on plussaa ja teidän kodista sitä kauneutta löytyy!
Kiitos kauniista sanoista! Selvästikin sinne on välittynyt juuri se, mitä blogillani toivonkin teille viestittäväni <3
Olen samaa mieltä kuin edelliset. Ehdottomasti luen ihan niitä tavallisia asioita elämästänne mieluiten. Hyvää vertaistukea kaikinpuolin. Myös sisustus/rakennusasiat ovat pitäneet linjoilla ja pihasuunnitelmiakin olisi kiva kuulla. Hyvät kuvat ovat piste i:n päälle!
Ihana kuulla, kiitos kommentista <3 Varsinaista pihasuunnitelmaa meillä ei ole, vaan ideoita on tullut tässä matkan varrella vähitellen. Ehkä niistäkin voisi jotain tänne kirjoitella. 🙂
Minäkin tulen tekstin vuoksi. Pikkulapsiarki, lasten vaatteet, ruuanlaitto ja leivonta. Sitä se on omakin elämä. Ajatuksiasi luen myös mielelläni. Minua sisustuskuvat eivät kiinnosta, oma tyylini on niin toista ääripäätä. Mutta kuvat eivät tosiaankaan haittaa!
Ehkä lisää realismia..lasten tappelua, sairastelua, kiirettä ja stressiä. Sitä, että lukiessa tulee olo, että ’onneks se on sitä samaa muillakin’.
Mari
Mahtavaa, että olet siellä seuraamassa, vaikka blogi onkin ehkä nyt viime aikoina ollut aavistuksen sisustuspainotteinen. Olen melkeinpä ajatellut, ettei näin ”vanhojen” lasten arki enää samalla tavalla kiinnosta ihmisiä kuin vaikka vauva-aika, mutta ehkä niitä lapsijuttujakin voisi tuoda vaikka kerta viikkoon.
Mä alotin sun blogin seuraamisen lapsiperheblogina (esikoiset suunnilleen samanikäisiä), mutta nyt kun lapset täällä ja siellä ovat vähän isompia, lapset ei oo se pääjuttu miksi seuraan. Meillä on muutto tulossa omakotitaloon ja kovasti kiinnostaa tällä hetkellä sisustus- ja talojutut, joten kuvat on kivoja! Toki ne lapsiperhejutut ja syvälliset pohdinnat myös kiinnostaa mut tää on musta ollutkin aika hyvä combo monenlaista 🙂
Mahtavaa, että täältä löytyy teitä pitkän ajan seuraajia! Kiitos siitä että olet seurannut mukana näinkin pitkään 🙂 Tsempit muuttoon, ja toivottavasti täältä löytyy sitä sisustusinspistä jatkossakin.