Tämä käsillä oleva talvi pistää ensi viikolla vasta parastaan (tai ennemminkin pahintaan) ja itselläni on mielessä jo seuraava talvi. Ja pakko sitä on tässä vaiheessa jo ajatellakin, mikäli toivoo tekevänsä aleista löytöjä tulevan talven varalle. Nettikauppojen alet alkaa olla suurimmaksi osaksi koluttuja, koot ovat huvenneet ja jäljelle on jääneet vain valikoiman pienimmät koot ja toisaalta myös ne jätti-isot. Useimmat vaatemerkit alkavat tässä vaiheessa jo mainostaa kevätmallistoaan, mikä tietenkin aiheuttaa sen, että kaikki muu alkaa tuntua aavistuksen nuhjuiselta, vanhentuneelta ja liian nähdyltä.

Myönnettäköön, että itse olen todella laiska selaamaan naistenvaatteita nettikaupoista, sillä valikoimat on suosituimmissa kaupoissa niin jättimäiset, että ihmisellä tulisi olla joko tietty tuote mielessä, jota etsiä tai sitten viikko aikaa käydä kaikki vaihtoehdot läpi. Niinpä olen siirtynyt käyttämään pääasiassa HM:n vaatteita, koska Jyväskylän kivijalkaliikkeiden kirjo ei ole mikään suuri. Ja sitten on ne alet. Ja alekoodit. Kivijalasta alennuksia irtoaa hyvällä tuurilla kahdesti vuodessa, toisinsanoen juhannuksena ja joululoman välipäivinä, kun taas nettikaupat tarjoavat alennuskoodejaan jatkuvalla syötöllä. Vaikka kuinka toivoisin kuuluvani siihen periaatteen naisten joukkoon, jotka omalla ostokäyttäytymisellään säilyttävät kaupungit ja kylät eloisina, joudun lopulta kuitenkin äänestämään lompakollani. Kun valittavana on jotain vähän laadukkaampaa ja ekologisempaa nettikaupasta tai samalla hinnalla laaduttomampaa kivijalasta, ei itseni tarvitse kovin kauaa miettiä, kumman vaihtoehdon puoleen kallistun. (plus ne kivijalasta hankitut henkkamaukat)

Lapsille olen useimpina talvina ostanut jemmaan jo seuraavan vuoden vaatteet ihan vain siitä syystä, että kahden lapsen talvikamppeet maksavat niin tolkuttoman paljon. En ole valmis tinkimään hyvä laatu+ulkonäkö -yhdistelmästä, joten lasten toppakamoihin saisi normaalihinnalla helposti menemään tonnin verran per talvi. Kun taas jaksaa nähdä vähän vaivaa tähän aikaan vuodesta ja kyttäilee nettikauppojen aleprosentteja, voi tehdä hyviäkin löytöjä ja säästää satasia. Niin kuin itse tein tälläkin kertaa, kun löysin Nooalle mustan Mini Rodinin parkatakin puoleen hintaan ja ihanaakin ihanamman vihreän pingviinihaalarin -30% alella. Rottahaalarin ostin jo viime vuonna Minealle, mutta kun tyttö ei sitä suostunutkaan ottamaan käyttöön, jätin sen odottelemaan Nooan kasvamista. Vielä toppahousut ja takki tai haalari Mineallekin niin tilanne alkaa täällä olemaan melko hyvä!

Monet teistäkin varmasti tietävät, kuinka vaikeaa voi olla lasten kasvun ja sitä myötä vaatekokojen ennustaminen, mutta itse olen todennut sen helpoksi silloin kun luottaa saman valmistajan vaatteisiin. Enää meidänkään lapset ei kasva niin kovaa vauhtia, että ehtisivät ylittää puolessa vuodessa kahta vaatekokoa, joten joka talvelle olen etukäteen ostanut yhden koon edellistä talvea isomman haalarin tai takin. Toistaiseksi ainakin se on toiminut, vaikkakin osa vanhoista vaatteista voi Minealle sopia vielä vuodenkin jälkeen, jos vaate on alunperin ostettu vähän reilumpana. Tällöin edellisen kauden topan voi jättää kakkosvaatteeksi ja uuden pitää ”parempana” haalarina tai takkina.

Tämän lopputalven kiireellisin hankinta meikäläisellä todellisuudessa olisi löytää itselleni ulkoilutakki. Tai jopa kaksikin. Tarvitsisin pidemmän mallisen parkatakin koville pakkasille sekä urheilullisemman lenkkeilytakin. Huvittavaa asiassa on se, etten itselleni raaski ostaa kahden sadan euron takkia, puhumattakaan kahdesta, vaikka lapsiin olen valmis panostamaan ties kuinka paljon. Tämä talvi on tullut kuljettua HM:n kolmen kympin takissa, ja naulakossa toisena vaihtoehtona on samaisen putiikin 35€ maksanut villakangastakki. Toppahousunikin on äitiyshousut ajalta jolloin odotin Nooaa, koska muita ei yksinkertaisesti kaapistani löydy. Kuinka niin me äitit usein unohdamme itsemme pienlapsiarjen pyörityksessä?