tallibileet

Tämän maanantain väsymyksen ehdottomasti pahin aiheuttaja oli lauantain bileet, jotka talliympäristöstä huolimatta venähti perusbaari-illan mittaiseksi. Äh, vanha ei jaksa! Ehdoton onni, ettei vastaavaa valvomista tule harrastettua kuin hyvin harvoin, päikkärit kun ei kovin usein ole lapsiperheessä mikään vaihtoehto.

Juhlat oli mitä parhaimmat! Mäkin jopa selvisin paikalle automeikkauksella ajoissa, ja kampauksenahan toimi takuuvarma suoraan suihkusta tukka. Asupaniikki iski tietenkin edellisenä päivänä ja vielä samana aamuna löysin itteni Vero Modasta etsimästä täydellistä, harmaata jumpsuitia – mitään ei luonnollisestikaan löytynyt! Viime kesän perusmusta sai kelvata, ja hyvähän siitä tulikin riittävän punaisilla huulilla. Ihan vaan vinkkinä mustia jumppiksia etsiville, että Vero Modasta löytyy melko samanlaista jumpsuitia pitsiselällä kuin tämä mun päällä näkyvä.

Juhlapaikkana tosiaan toimi synttärisankari Sarekan asunnon yläkerrasta löytyvä hulppea metsästysmajamainen tila Hautjärvellä, ja puitteisiin oli yhdistetty loistavan hyvä ruoka, lähimmät ystävät, DJ:n yömyöhään soittamat teini-iän ikivihreät ja Karibian rytmit sekä tuntitolkulla tanssiva juhlaväki. Sankari ei hempeässä vaaleanpunaisessa mekossaan näyttänyt yhtään yli 20-kymppiseltä, vaan sädehti luontaista iloisuuttaan ja sai meidät muut huokailemaan ihastuksesta :). Mikä ihme se sun salaisuus on Sare?!

Parasta juhlissa oli nähdä itse sankaria sekä toista lapsuudenystävääni jälleen pienen tauon jälkeen, juttu kun aina jatkuu siitä mihin se on viimeksi jäänyt :). Sareka aikoo jatkossa majailla yhä suuremman osan vuodesta Kanadan miesystävänsä luona, joten tapaamiset tulee varmaan harvenemaan vielä entisestäänkin. Tai sitten täytyy ite ottaa useammin (lue: edes kerran elämässään ;)) suunnaksi Kanada, eikä pieni New Yorkin trippikään hullumpi olisi! Mulla on jopa yksi New Yorkin reissu kaasojeni kanssa tekemättä, mutta ehkä kesällä voisi ensin suunnata johonkin perinteiselle koko perheen löhölomalle..

jälleen viikonloppu!

Vaikkei työviikko ollutkaan mitenkään erityisen raskas, niin enpä voi sanoa että mua haittaisikaan se, että jälleen on viikonloppu ;). Erityisen spesiaalia tästä tekee vielä se, että Minea lähti jo eilen vanhempieni luokse hoitoon, mä ja mieheni päästiin viettämään iltaa kumpikin oman työporukan kanssa. Pistin punat huulille ja lähdin piiiitkästä aikaa teatteriin katsomaan Kauppamatkustajan kuoleman. Ehkä eniten tunteita herättävä esitys koskaan, vaikkakin päähenkilön roolihahmo oli raivostuttava typerys ja välillä olisi tehnyt mieli huudella yleisöstä neuvoja!

Tänään meillä on tiedossa jotain vieläkin kivempaa, kun hyvä ystäväni Sareka viettää 30-vuotissynttäreitään. Juhlat pidetään Mäntsälässä tunnelmallisessa tallirakennuksessa, joka on remontoitu täydelliseksi bilemestaksi. Kaverini sanoin herrasmiesklubiksi :). Vaikkei Minea ollut tällä kertaa jaloissa sähläämässä, niin silti sain aikaiseksi niin kiireisen lähdön, että nyt koitan saada meikattua automatkalla ja samalla viimeisteltyä illan puhettani. Puhetta varten kaivoin esiin ikivanhoja valokuvia muun muassa teiniajoilta, ja voi luoja mitkä naurut niistä sai! Ylikorostetut huultenrajaukset, isot tupeeraukset, korokepohjakengät, valkoiset housut ja Leonardo DiCaprio-julisteet. Onneksi ollaan tyylin suhteen päästy edes vähän eteenpäin!

P.S. Kurkatkaahan uusimmasta Gloriasta mielenkiintoinen juttu ystävästäni Sarekasta! Kuvissa ainakin vilahtaa tämänkin illan bilepaikka.

2-vuotissynttärit

Viime viikonloppuiset Minean 2v synttärit jaoimme kahteen päivään niin, että lauantaina kävi lapsikaverit ja sunnuntaina sukulaiset. Olisi ollut täysi mahdottomuus mahduttaa kaikki meille samaan aikaan, ja halusin välttämättä pitää ns. kaverisynttäritkin, vaikka eihän noin pienet pirpanat vielä mitään näistä ymmärräkään. Juhlinta oikeastaan aloitettiin jo perjantain puolella viemällä hoitoon herkkuja ja prinsessakerttikset ja vieläpä kynttiläkin sankarille puhallettavaksi. Win-win tilanne, kun Minea sai vaaleanpunaiset synttärit ja mä sain meillä keskittyä järkkäilyissä mustavalkoisuuteen!

Synttärit tuli vähän puskista enkä tosiaan ollut ehtinyt suunnitella oikein mitään etukäteen. Paria päivää aikaisemmin vielä kuvittelin ehtiväni tehdä kaikenlaisia koristuksia, mutta edellisen illan kuumeen iskiessä peliin, jäi silkkipaperiset pom pomit askartelematta ja ilmapallotkin puhallettiin vasta juhlissa. Tärkeämpää kuitenkin oli että vierailla oli syötävää ja sankarilla hauskaa!

Minea sai valtavan kivoja lahjoja ja oli innoissaan niiden avaamisesta ja kaverien tulosta. Vieraat oli jopa osanneet paketoida lahjat kauniisti mustavalkoiseen, katsokaa nyt vaikka tuota nättiä pandapakettia Evelinalta! Ja yhtä nätisti väriteeman mukaisen paketin sain mäkin tuliaisena Evelinan Köpiksen reissulta :).    Alunperin synttärien teemana piti olla Titi nalle, mutta se vaihtuikin pandoihin, koska en löytänyt netistä oikein mitään teemaan sopivaa. Pandat sopikin Minealle erinomaisesti, sillä meillä karkki tunnetaan Pandan lakuna, ja eläinkirjojenkin pandoista mieleen tulee laku :). Tarjoiluista laitan vielä oman postauksensa ensi viikolla, ettei kerralla tule totaalista kuvaähkyä. Erityistä ohjelmaa ei noin pikkuiset vielä kaipaa, mutta päätin pienenä ohjelmanumerona järkätä onginnan. Lapset saivat iloa onkimisesta ja pienistä pussukoista, jotka ongenkoukkuun jäi ja aikuiset saivat naurut, kun mä änkesin Minean pahvimökkiin ongintavastaavaksi.

Pompin julkistamiset sattui juuri samoihin aikoihin Minean synttärien kanssa, ja itseni lisäksi pari kaveria aikoi tilata jotain pientä, joten Evelina raahasi pari rekkiä tyttöjen vaatteita mukanaan. Olin taas etukäteen ajatellut, ettei tästä mallistosta tule tilattua ihan niin paljoa kuin aiemmista, mutta lopulta sain karsia enimpiä pois ettei ostoslista kasva mahdottoman pitkäksi. Kukapa olisi arvannut ;).. Pienestä pinkkiähkystä kärsineenä valitsin vaaleansinistä, harmaata, keltaista ja farkkua. Uikkari, farkkujumpsuit ja meleeratun harmaat lökärit oli mulle niitä tämän malliston must-juttuja. Mitä teille on tulossa?