Katsotaan josko tässä vielä huomenna saisi askarreltua jonkinlaisen vuosikatsauksen ennen vuoden vaihtumista, niitä kun on mielestäni aina kiva lukea muidenkin blogeista. Nykyään tulee tiiviisti seurattua aika pientä joukkoa blogeja, ja hävettää myöntää, mutta kommentoimiseni on vielä jopa harvinaisempaa kuin blogien lukeminen. Suosikeistani yritän kuitenkin lukea jokaisen postauksen, mutta silti huomaan aina vuosikoonneissa jotain uutta – tai sitten vain koen ahaa-elämyksiä, että ainiin, tuokin aihe oli niin mielenkiintoinen, että käynpä lukaisemassa jutun uudemman kerran.

Eilen harjoittelin hermojeni hallintaa käymällä lasten kanssa raksalla missiona kuvata muutamia työvaiheita ja käydä rakentajan kanssa läpi joitakin asioita. Puoli päivää siinä äkkiä vierähti, kun päätettävänä oli lattian mikrosementin sävy, liesituuletin keittiöön ja laattojen saumojen värit. Nooa ja Minea juoksivat samalla jaloissa eikä lahjontakeksit tai lastenohjelmat puhelimesta kiinnostaneet kummatkaan kovin pitkään, joten tilanne taisi raksamiesten näkökulmasta olla jokseenkin huvittava?! Oman lisähaasteensa toi myös se, ettei lasten voinut antaa edes lähestyä yläkertaan johtavia portaita, sillä niin portaista itsestään kuin yläkerran aukoistakin puuttuu tällä hetkellä kaikki väliaikaisetkin kaiteet. Seinien ruiskumaalaus (jep, haaste sekin kahden ”suht” liikkuvaisen tyypin kanssa!) oli parhaillaan käynnissä, ja siksi kaiteettomuus.

Hengissä kuitenkin kaikki selvittiin kotiin, ja sain tarvittavat päätöksetkin siinä sivussa tehtyä. Tosin, nimenomaan siinä sivussa, joten ihan en enää ole varma, mitä tuli sanottua kellekin tai menikö valinnat ihan nappiin. Toisaalta sillä tuskin on mitään väliä tässä vaiheessa, koska itseni tuntien tiedän muuttavani mieltäni tulevaisuudessa vielä niin moneen kertaan, että valitsin nyt mitä tahansa, en ole siihen enää parin vuoden päästä tyytyväinen. Kuka sanoikaan, ettei naisia ole muka helppo miellyttää, heh! 

Lattiaan Ecolanicilta meille tuli ihan oma värisekoitus, ja vasta ensi viikolla yläkerran lattian valmistuttua selviää onko se onnistunut vai ei, mutta pientä päänvaivaa tuottivat myös sauma-aineet ja liesituuletin. Alakerran pesuhuoneeseen löytyi helposti laattojen sävyinen saumausväri, mutta yläkerrassa lattia on kuusikulmaista laattaa, johon olin alunperin ajatellut selkeästi tummempaa saumausta, jotta laatan muoto erottuisi näkyvästi. Laatat tulivat kuitenkin tehtaalta valmiissa ladontaverkoissa, ja mikäli olisimme halunneet irroittaa ne ja latoa jokaisen lattiaan yksitellen, olisi siitä tullut tuntuvasti lisähintaa. Niinpä päätimme mennä valmiilla ladontaverkoilla, mikä tarkoitti sitä ettei laattojen välit ole aivan samankokoisia. Erot väleissä on joissain kohdin melko isojakin, mikä olisi tummilla saumoilla voinut näyttää jopa rumalta, ja siksi päädyimme lopulta luonnonvalkoiseen saumaan, joka sopii loistavasti laatan elävään, aitoa kiveä muistuttavaan pintaan. Yläkerran laatta on seinässä samaa Laatta Leevin City Grigio laattaa*, mutta koko on 40x80cm. Laatta ei ollut ihan edullisimmasta päästä, mutta niin täydellisen sävyinen se on, että tästä ajattomasta valinnasta olen jopa niin varma, että uskon sen ihastuttavan vielä vuosienkin päästä.

Isoimmaksi ongelmaksi meille on muodostumassa oikeanlaisen liesituulettimen löytäminen sekä parin välioven kohtalon ratkaiseminen. Jossain vaiheessa luovuimme ajatuksesta asentaa keittiön niemekkeeseen tuuletin ja päädyimme täysin huomaamattomaan kattoon upotettavaan malliin. Päätökset teimme kuitenkin sen verran myöhään, että talon välipohja oli jo valmis, eikä sen rakentamisessa tajuttu ottaa liesituulettimen paikkaa huomioon. Näin jälkikäteen on hieman hankalaa saada tuuletinta upotettua välipohjan rakenteiden sekaan, kun katossa piilotettuna kulkee kolminkertainen tuki talon ikkunaseinälle ja parvekkeelle. Edullisemmat omalla moottorilla toimivat vaihtoehdot ei enää tule kysymykseen, mutta viime päivät on koitettu löytää Savolta (joka ilmeisesti on ainut valmistaja, jolla vastaavaa tarjontaa on) mahdollisimman vähän budjettia rasittava tuuletin, joka vielä kaiken lisäksi saataisi mahdollisimman vähällä alaslaskulla ja koteloinnilla kattoon. Vaikka kyse onkin hyvin pienestä esteettisestä, ja vähän isommasta rahallisesta, asiasta, ärsyttää se kieltämättä aika paljon, ettei asiaa tajuttu jo heti alussa, jolloin ongelmaa ei nyt olisi ollenkaan. Ehkä nämä virheet on itseltä vain hyväksyttävä ja laitettava kategoriaan ensirakentajan kömmähdykset. Ihan niin kuin sekin, että taidamme kuitenkin olla arvioineet muuttopäivän hieman liian optimistisesti, ja haave parin viikon pelivarasta taitaa olla muuttumassa parin päivän paniikkimuuttoon.

*laatoista saatu alennusta blogin kautta / loistavilla tinkimistaidoilla 😀

Talon koko ajan valmistuessa on nyt alkanut vähitellen jo tulla malttamaton olo, eikä enää haluaisi odottaa kuukauttakaan ennen kuin koti on valmis ja pääsemme muuttamaan. Kuun vaihtumisen jälkeen projektissamme alkaa viimeinen kolmannes (hah, koko homma tulee meillä itse asiassa kestämään kutakuinkin saman aikaa kuin lapsen odotus!), joka on varmasti seesteisempää aikaa siinä mielessä, että Nikokin on taas enemmän kotona ja vähemmän raksalla, eikä uusia valintoja tarvitse enää juurikaan tehdä. Oikeastaan jo nyt meillä pitäisi olla kiintokalusteet valittuina ja tilattuna, niin kuin laatat, lattiat, hanat, väliovet ja kaikki muukin, mutta asiat on edelleen suunnitteluasteella. Luulin ainakin keittiön ratkeavan tänään, kun lähdimme yhden yön reissulle Tampereelle, mutta suunniteltu Kvikillä piipahtaminen jäi tekemättä kun liike olikin sulkenut ovensa jo puoli tuntia ennen meidän perille pääsemistä. Oliko se ehkä merkki siitä, ettei meidän enää kannata pyöritellä asiaa? Jossain vaiheessa ehdin innostua Valanti-keittiöistäkin, mutta onneksi satuin törmäämään netissä keskusteluun, jossa useampi keittiön tilannut valitti pintamateriaalien olevan laadultaan kutakuinkin ala-arvoisia. Keittiötoimittaja, joka meillä on tällä hetkellä ykkösenä, olisi sopivan moderni ja vieläpä kotimainen, mikä on meille iso plussa. Onko teillä kenelläkään kokemusta Domuksen kalusteista?

Joitain pienempiä kömmähdyksiä on raksalla ehtinyt tässä kuluneen kuukauden sisään tapahtua. Ulko-ovi aukeaa meillä väärään suuntaan, koska emme tajunneet sitä tarkistaa piirustuksista, päämakkariin oli suunniteltu sisäikkuna olohuoneeseen päin, mutta se jätettiinkin pois, koska ikkunaa on muutenkin ihan riittävästi ja kolmantena, meillä on yläkerrassa avautuvia ikkunoita (pakolliset hätäpoistumistiet) muutama ylimääräinen. Heti kun kaikki ikkunat oli asennettu paikoilleen, tajusimme myös, että ikkunoita on yleensäkin suunniteltu taloon kaiken kaikkiaan ehkä jopa liikaa. Olohuoneessa olisi varmasti riittänyt pari ikkunaa vähemmänkin, ja meidän makkarin sekä alakerran tv-huoneen lattiasta-kattoon-ikkunat on mielestäni täysin ylimitoitettuja. Ensin ne taisi kaikki olla aavistuksen pienempiä, mutta arkkitehti suurensi niitä jossain vaiheessa, ja vaikka se silloin tuntui hyvältä idealta, niin nyt voin todeta meidän maksaneen monia tuhansia euroja lisää täysin turhasta. Noh, kaikkea ei voi heti hoksata ensimmäistä kertaa rakentaessaan, ja onneksi kokonaisuus on kuitenkin hyvin lähelle meidän alkuperäistä ideaa. Jos näistä viime kuukausien kokemuksista jotain on oppinut, niin ainakin sen, että kaikki kuvat ja muut lupapaperit olisi pitänyt käydä läpi moneen kertaan (etenkin verrattuna siihen, että itse laitoime paperit menemään eteenpäin suoraan arkkitehdiltä ja rakennepiirtäjältä).

Talon ulkopuoli on aika lailla valmis, ja nyt raksalla tehdään viimeisiä sisäseinien levytyksiä. Seuraavana työvaiheena on edessä seinien tasoitus sekä työt, joita listattomuus talon sisäosissa vaatii. Käsittääkseni esim seinien kulmia vahvistetaan jonkinlaisilla kulmaraudoilla, ja muutenkin jokainen levynreuna tasoitetaan melko tarkasti, kun mihinkään ei tule listoja peittämään epätasaisuuksia tai koloja. Meille itsellemme kuuluu lattioiden tekeminen, ja niihin olemme suunnitelleet laittavamme mikrosementin, joka pitäisi sekin saada suht tarkasti laitettua lattian ja seinien kohtaamispaikoissa. Löytyykö sieltä ketään, joka olisi laittanut mikrosementtiä itse? Jotkut sanoo, että homma on superhelppo ja onnistuu keneltä vain kunhan kärsivällisyys riittää, mutta joiltain olen myös kuullut, ettei jäljestä saa millään sopivan siistiä mutta rosoista. Säästö on kuitenkin lähes kymppitonnin jos sementin saa itse laitettua, joten me aiomme ainakin kokeilla.

Ihanaa viikonloppua! Me makoillaan tämä yö hotelli Tornissa, ja huomenna suunnataan yksille synttäreille ja siitä suoraan taas raksalle vähintäänkin suunnitteluhommiin. Niko tilasi ison kasan vanerilevyjä, ja niille olisi keksittävä mahdollisimman monta käyttökohdetta. Tv-huoneen seinät ja katto, eteisen seinä, Nooan huoneen seinä, lastenhuoneiden kalusteet – saa nähdä, mitä me vielä keksitään, mutta joka tapauksessa puuta on talon sisäpuolelle tulossa pehmentämään muuten melko pelkistettyä ilmettä.