Terkut täältä anoppilasta Lahdesta, jonne suuntasin onnibussilla heti blogikirppiksen jälkeen – Niko ja lapset tuli edeltä jo eilen, mikä tarkoitti pientä minilomaa meikäläiselle. Yhden yön mittainen erossaolo lapsista todella tuntui tähän saumaan suorastaan luksukselta, sillä tekemättömiä hommia on viime aikoina päässyt kasautumaan vähintään viikon työmäärän verran eikä to do -lista ole lyhentynyt juuri mihinkään Nikon ollessa kaikki illat raksalla. Istuin eilen koko illan sohvalla läppäri sylissä muokaten kuvia, ja samalla vilkuilin telkasta Vain elämää ja Nälkäpeliä nauttien omasta ajasta ja siitä ajatuksesta, ettei yöllä tarvitse herätä kertaakaan taputtelemaan Nooaa takaisin unille. Olin ensin ajatellut rehkiväni työjuttuja leffan alkuun saakka, ja sen jälkeen rentoutua loppuillan tekemättä yhtään mitään järkevää, mutta jouduinkin tekemään yhdet muokkaukset kahteen kertaan, ja lopulta suljin läppärin joskus yhden maissa yöllä. Vähiin jääneet yöunet näkyi varmasti tänään entistäkin pahempina silmäpusseina, mutta siitäkin huolimatta vapaailta tuli todella tarpeeseen.
Lupailin postailla vielä ennen kirppistä ja itse asiassa ehdin jo kuvatakin vaatteita, mutta postausta en koskaan saanut kirjoitettua. Porukkaa tuntui siltikin pyörivän hyvin meikäläisenkin pöydän ympärillä, ja sain ison kasan vaatetta eteenpäin uusille käyttäjille. Livekirppikset sopii loistavasti helppoutta arvostavalle myyjälle, kun vaatteita ei välttämättä tarvitse hinnoitella etukäteen ja säästypähän ainakin kuvaamisen ja postittamisen vaivalta. Toisaalta, olen huomannut, että livekirpulla vaatteet tulee myytyä puolet halvemmalla kuin mitä niistä netissä saisi, mutta niin se vaan menee, että aika on rahaa ja jos haluaa tavarasta nopeasti eroon, on myytävä kohtuullisilla hinnoilla. Tällä hetkellä käytetyt merkkilastenvaatteet tuntuu muutenkin olevan aika kovassa suosiossa, ja netissä niistä voi pyytää lähes saman kuin mitä itse on alunperin maksanut, joten mielestäni ei ole yhtään huono juttu polkea hintoja hieman alaspäin suosimalla perinteisempiä kirpputoreja.
Aamulla pakatessani kamoja autoon ehdin pariin kertaan ihmetellä, miten vaatteita oli taas kertynyt neljä kassillista myyntiin, vaikka vasta toukokuussa olin karsivinani pois kaiken ylimääräisen. Nooa on vielä nopeasti kasvavassa iässä, joten sen ehkä ymmärtää, että tuon pienen jäbän vaatekaappia täytyy uusia aavistuksen tiuhempaan tahtiin, mutta Minealla ei luulisi juuri nyt olevan mitään ylimääräistä ja eteenpäin laitettavaa. Tavaraa mun pöydässä olikin varmaan lähes puolet vähemmän kuin mitä yleensä olen blogikirppiksille vienyt, ja ilokseni huomasin että ketjuvaatteiden osuus kaikista myytävistä oli suht pieni. Olen siis selkeästi oppinut jotain ja ihan tosissani koittanut vähentää sitä kun on niin edullinen ajattelua, joka ainakin mut saa liian helposti sortumaan turhiin heräteostoihin.
Oliko teistä kukaan tänään kirppiksellä ja teittekö hyviä löytöjä? Me jo Piian ja Kertun kanssa ehdittiin vähän suunnitella keväälle uutta kirppistä entistäkin isommissa kuvioissa, mutta saapa nähdä ehtisikö sitä silloin olla järkkääjän puikoissa. Ja arvaatteko jäikö itselleni kirpulta mitään käteen? Piian pöydästä nappasin Minealle jumppapuvun ja Kertulta ostin useammankin ihanuuden, jotka vilahtelee esim tässä postauksessa.
