Kotimme kysytyimmät

Uuden kotimme rakentamisen ja muuton jälkeen minulle tulee tasaisin välein niin blogissa, instagramissa kuin sähköpostillakin kysymyksiä teiltä lukijoilta koskien jotakin tiettyä huonekalua, materiaalivalintaa tai ratkaisumme toimivuutta. Vaikka kysymyksiä tuleekin mitä erilaisimmista asioista, toistuu jotkin niistä säännöllisesti. Niinpä olen kasannut teille tähän postaukseen kotimme kysytyimmät sisustusratkaisut, jospa näistä olisi vinkiksi mahdollisimman monelle teistä.

Yläkerran aulatilasta meiltä löytyy kolme seinälle nostettua kaappia, jotka erehdyttävästi näyttävät tammikaapeilta, mutta todellisuudessa ovat mitä edullisimmat mahdolliset kaapit. Kaapit ovat perinteiset Ikean beståt tammiviilukuvioinnilla, asennuksen teimme vain ohjeiden vastaisesti väärinpäin eli pystyyn. Tämä aiheutti pientä nikkarointia sisällä olevien hyllylevyjen kanssa, kun niitä joutui lyhentämään sopiviksi ja lisäksi, ovet aukeavat ylöspäin pomppusaranoilla. Beståt toimivat täydellisesti pientavaran säilytyksessä, kuten kynttilät, koriste-esineet ja maljakot.

Sohvamme on aiheuttanut paljon ihastusta eikä ihme, onhan tuo muotoilultaan ja sävyltään täydellinen modernimpaan makuun. Kyseessä on siis HT Collectionin Como-sohva tecno-kankaalla. Sohvan täyte on untuvaa, mutta se on pitänyt loistavasti muotonsa siitä huolimatta, etten todellakaan ole mitään tyynyjen pöyhijä -tyyppiä. Päälliset on irroitettavat ja vesipestävät ja ihastelua on osakseen saanut erityisesti sohvan harmaan väri, joka on juuri sopivan neutraali mutta kuitenkin kylmä.

Portaat valitsimme rakentajamme eli Kylätimpureiden esittelemästä valikoimasta ja ne tuli Tähtiportailta. Tähän taloon ja tämän talon olohuone-keittiö-yhdistelmään sopii se, että tilan katseenvangitsija on portaikon musta pinnakaide, mutta onhan puuaskelmat aina ajan saatossa hankalammat kuin olisivat esimerkiksi betoniset portaat. Toisaalta, puu on lapsiystävällisempi, ja voitte vain kuvitella kuinka mieleen nuo kaiteet ovat lapsille olleet kiipeilypuina!

Itse tehdyistä liukuovistamme olen luvannut tarkempaa postausta jo ikuisuuden ajan – josko itseä saisi otettua niskasta kiinni jo ensi viikolla? Ovien rakenteluaikana minun ei tullut otettua vaihekuvia, joten tekemisen selittäminen on tuntunut hankalalta ajatukselta, mutta lupaan, että postaus on vielä tulossa! Liukuovet on kieltämättä olleet yksi omistakin suosikkijutuistani tässä talossa, jotain sellaista jota varmasti haluaisin seuraavaankin kotiin, jos sellainen joskus vielä tulisi.

Yläkerran kylpyhuoneen laatat lukeutuvat myöskin onnistuneimpiin ja kysytyimpiin valintoihimme. Ne on paikallisesta Laatta Leevistä ja nimeltään Citi Crigio. Laattojen sävy on täydellisin luonnollinen harmaa, johon olen itse koskaan törmännyt!

Ruokapöydän levy on kestävää ikilevyä eli laminaatilla pinnoitettu puulevy. Mustat pukkijalat ovat Hay Loop -jalat, ja meillä ne ovat vielä toistaiseksi irrallaan pöytälevystä, koska alkuperäinen ajatuksemme oli käyttää pöytälevyn molempia puolia maalauttamalla toinen puoli mustaksi. Tuoleina toimii Vitran DSR-tuolit mustana ja valkoisena sekä juniorituolit Ikeasta. Työn alla on ollut löytää kahden juniorituolin tilalle jotkin muut tuolit, mutta en ole vielä osannut päätyä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, ja siksi koko asia on sekin jäänyt. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan!

Koko kotimme lattiapinnat ovat Ecolanic mikrosementtiä kosteita tiloja lukuun ottamatta. Selvittelimme eri valmistajien vaihtoehtoja, mutta päädyimme aikoinaan Ecolaniciin sen hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Itse asentaminen oli todella kova homma, mutta säästi rahaa, ja onneksi lopputuloksesta tulikin niin upea kuin se nyt on. Viime syksynä alakerran lattiaa hieman fiksailtiin uudelleen, sillä Ecolanic oli ottanut valikoimiinsa uuden satiinipintaisen, aavistuksen mattaisemman lakan, jonka mekin halusimme kiiltävämmän pinnan tilalle. Nyt lattia on suorastaan täydellinen, yleisilmeeltään todella tasainen ja tuntumaltaan miellyttävä jalalle. Jos oma mikrosementtilattia on harkinnassa, blogista löytyy myös ohjeet kuinka asentaa mikrosementti itse.

Valaisimia meillä ei vielä ole kovinkaan monia, mutta nämä makuuhuoneen Louis Poulsenit ovat herättäneet ihastusta. Nämä olivatkin itselleni hankinta, johon halusin panostaa, sillä olin haaveillut näistä jo pidempään ja tiesin muotokielen olevan niin ajatonta, että valaisimet tulisivat kulkemaan mukanamme aina.

 

 

Alekoodi kaupunkipostereihin

Kaupallinen yhteistyö Mapifulin kanssa

Vinkkasin juuri instagramissa (@minishowblogi) ja laitanpa vielä tännekin, että nyt olisi karttajulisteita tarjolla kera pienen aleprosentin. Koodilla MINISHOW15 saa nimittäin 15%:n alennuksen Mapifulin julisteen hinnasta. Mapifulille on ihan vasta tullut uusia ulkoasuja, joten kannattaa tutustua myös niihin. Meille valittiin tämä perinteinen malli 50x70cm kokoisena ja Lahti-tekstillä. Koti ehkä nykyään on Jyväskylässä, mutta meidän perheen tarina on saanut alkunsa Lahdesta, ja siitä muistuttamassa meillä on nyt juliste olohuoneessa.

Blogitodellisuus on tarua ihmeellisempää

Vaikka itsekin kirjoitan blogia, huomaan välillä sortuvani yleisimpään blogiharhaan eli ajatukseen siitä, että muiden elämä olisi jollain tapaa kauniimpaa ja helpompaa kuin omani. Kuvissa näkee iloisia ihmisiä, jotka heräävät meikattuina ja hiukset kiharrettuina ja joiden sävy sävyyn paketoidut joulupaketit odottavat täydellisen kuusen juurella jo hyvissä ajoin ennen joulua. Ystävien kanssa halaillaan auringonlaskussa ja kuohuvaa kippistellään mitä täydellisimmissä maisemissa ja kauneimpien kattausten ympärillä. Päivittäin tällaisia kuvia katsellessaan voi joskus tuntua vaikealta muistaa, että todellisuus ei useinkaan ole ihan niin ruusuilla kävelemistä kuin blogit ja instagram antavat ymmärtää.

On oikeastaan kolme asiaa, jotka ovat tärkeimmässä asemassa blogi- ja instagramkuvia tehdessä. Aika, omistautuminen ja kuvanmuokkaus. Yhtäkin täydellistä kuvaa varten voidaan käyttää tolkuton määrä aikaa sen valmisteluun. Ensin suunnitellaan, sitten kasataan rekvisiittaa, valmistellaan paikka tai itsemme ja lopulta otetaan useampi otos, jotta joukosta löytyy yksi onnistunut. Kaikki eivät toimi samalla tavalla, mutta yleensä mitä ammattimaisempi bloggaaja on, sitä enemmän kuviin panostetaan. Instagramissa näkyvä huoleton sisustuskuva tai muotibloggaajan kepeä sunnuntaikävely kaupungilla harvoin on ihan niin huoleton tai kepeä kuin miltä kuvan tunnelma vaikuttaa. Bloggaajat sopivat treffejä asukuvien kuvaamiseen, vaihtavat välillä jopa asua ja lokaatiota ja jatkavat kuvaamista, sisustusblogin kuvia varten taas siivotaan ympäristöä, ostetaan kukkia ja joskus jopa asetellaan huonekaluja uusiin paikkoihin, jotta kuva olisi harmonisempi. Lasten aiheuttama kaaos tai naamaan aamulla noussut näppylä eivät kumpikaan näy lopullisessa blogikuvassa, vaan kuvavirran täyttää aikakauslehtien tasoiset otokset.

Omistautuminen puolestaan näkyy usein sisällön ammattimaisuudessa. Harva ammattilainen kuvaa instagramiin lähes pelkästään vanhentuneen kännykän kameralla kuten itse teen, tai laittaa netflixin katselemisen blogin päivittämisen edelle. Jos haluaa menestyä, on sitouduttava ja tuotettava säännöllisesti laadukasta sisältöä, sillä sitä lukijat sinulta odottaa. Nykyään blogeja on niin paljon, ettei kenenkään menestys synny vahingossa, vaan useimmiten taustalla on suunnitelmallisuutta ja panostamista.

Viime kädessä kaiken pelastaa kuvanmuokkaus. Instagramissa tai blogeissa tuskin enää nykyään näkee yhtäkään muokkaamatonta kuvaa ammattimaisemmilla sisällöntuottajilla. Varsinkin nyt pimeän aikaan ja nimenomaan Suomessa on äärettömän hankalaa saada täydellisiä kuvia ellei omista tuhansien eurojen kamerakalustoa. Kuviin täytyy jälkikäteen vähintäänkin lisätä valoa ja kontrastia, ehkäpä myös fixailla kohinan määrää. Jotkut suosivat vsco-filttereitä, koska niillä on helppo saada kuvaan tunnelmaa ja kiinnostavuutta, vaikka kuvanmuokkaustaidot ei olisikaan kovin hyvät noin muuten. Itse olen useaan kertaan todennut senkin, että jopa todella sotkuisen kodin saa näyttämään kutakuinkin hyvältä, kun kuvan sävyt on aavistuksen viileään taittavat ja kirkkautta on lisätty riittävästi. Sama pätee mihin tahansa kuvaan yleensäkin, sillä kovin tylsätkin asiat saa näyttämään mielenkiintoisilta ja kauniilta kun kuvakulma, rajaus ja muokkaus on tehty taitavasti. Usein tämä juuri onkin se suurin ero niin sanottujen blogikuvien ja tavallisten kotiräpsyjen välillä – bloggaajan silmä on tottunut tuottamaan tietynlaista tyyliä, ja hieman järjestelemällä ja muokkaamalla lähes mistä tahansa kodista, asusta, ruoasta tai maisemasta saa upealta vaikuttavan kokonaisuuden.

Mihin sitten itse sijoitun tässä koko ajan ammattimaisemmassa blogimaailmassa? Luulen, että kultainen keskitie on omalla kohdallani avain onneen, sillä panostan kyllä blogiini, mutta arvostan myös omaa ja perheen aikaa. Joskus valokuvaan fiiliksellä kotiamme juuri sellaisenaan, joskus innostun ”stailaamaan” pidemmänkin aikaa ennen kuvan ottamista. Tärkeintä tietenkin tässäkin asiassa on oman tyylin löytäminen, ja valitettavasti pitkä ja pimeä syksy aiheuttaa lisätyötä kuvien osalta. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksia aiheesta? Kuinka ajattelette blogi- ja instagramkuvien syntyvän, tai jos itse olet someaktiivi, niin millaista on oma panostuksesi?

1 … 6 7 8 9 10 11 12 … 28