Siistissäkin kodissa voi asua rento tyyppi

Olen edellisten parin päivän aikana pohtinut kodin ja ihmisen yhteyttä ehkä enemmän kuin koskaan. Seuraamissani blogeissa kun on ollut keskustelua muun muassa siitä, kertooko ihmisten tekemät sisustus- tai vaatevalinnat jotakin luonteesta sekä siitä, tulisiko meidän kaikkien suhtautua rennommin omaan kotiimme ja etenkin sen siisteyteen. Ennen tätä olin ehtinyt myös sopivasti avautua instagramissa siitä, miten paljon kodin sotku voikaan stressata – lauantaina oli melkein mahdotonta saada ajatukset pois siivoamisesta, kun kotona oli kahden laiskottelupäivän jäljiltä järkyttävä kaaos.

Niin kuin on monenlaisia koteja niin on myös tapoja sisustaa ja asua. Minua ei haittaa lasten lelut, jotka väkisinkin leviävät yläkerrasta alakertaan eikä aamupalan siivoamattomat jäljet ruokapöydässä, edes kasaantuvat pyykkivuoret eivät yksinään saa ahdistumaan. Kamelin selkä katkeaa vasta siinä vaiheessa kun lattiat odottavat imurointia, vessat pesemistä, tavarat paikoilleen viemistä, keittiö siistimistä, sohvat pesua, sänky petaamista JA pyykit niin pesemistä, silittämistä kuin viikkaamistakin. Kun kukaan ei ole viikkoon tehnyt mitään ja asioita alkaa kertyä niin pitkäksi listaksi asti, ettei sen selättämisestä selviä yksi ihminen yhdessä päivässä. Yleensä epätoivo iskee silloin kun tietää joutuvansa tinkimään ihan kaikesta muusta siksi, että jonkin yleensä helpon ja vaivattoman asian on päästänyt kasvamaan kohtuuttomiin mittoihin.

Sain sotkuja päivitellessäni ihania tsemppaavia viestejä, joissa monissa korostettiin sitä, kuinka turhaa on murehtia sotkua, sillä se kertoo vain eletystä elämästä. Tottahan tämäkin on, mutta vaikka kuinka yrittäisin, en voi muuttaa luonnettani ja alkaa yhtäkkiä viihtymään ympäristössä, johon en vain yksinkertaisesti ole tottunut (enkä ehkä haluakaan tottua). Ei äänille herkkä ihminen juurikaan opettelemalla muutu melua rakastavaksi tai boheemi tavarapaljoudessa elävä sisustaja minimalistiksi. Temperamentti määrittää hyvin paljon sitä, millaisessa ympäristössä parhaiten viihdymme, ja tästä syystä meidän tulisikin paremmin ymmärtää toistemme erilaisuutta. Vaikka tykkään pitää kodin mahdollisimman siistinä, ei se tarkoita että olisin jatkuvasti siivoamassa tai että joutuisin tinkimään jostakin muusta asiasta (lasten kanssa olemisesta esimerkiksi) arjessa. Kun johonkin on vuosien kuluessa tottunut, tulee siitä niin rutiinia ettei sen olemassaoloa juurikaan huomaa – tätä tarkoittaa meillä esim se, että kotona liikkuessani siirtelen samalla tavaroita oikeille paikoilleen ja näin vähennän varsinaiseen siivoamiseen käyttämääni aikaa.

Millään tavalla neuroottinen en siisteyden suhteen ole, kuten monet ystävät tietävätkin. Meillä on aina tavaroita väärillä paikoilla ja pyykkejä kodinhoitohuoneen tasolla, ystävät ovat minä hetkenä tahansa tervetulleita kylään eikä lasten leikkejä rajoiteta siisteyden ehdoilla. Siltikin huomaan illalla nauttivani hiljaisuudesta ja yön tuomasta omasta ajasta huomattavasti enemmän, jos ensin koti on järjestelty aamua varten jälleen siistiksi. Tällä hetkellä yläkerran aulaan on siirretty kaikki tavarat Minean huoneesta maalauksen edestä pois, mutta alakerrassa vallitsee riittävä siisteys, jotta tunnen oloni kotoisaksi.

Tavarat joita on kaikilla

Muistan kuinka rakentamisen aikoihin pohdiskelin meille hankittavia huonekaluja sekä muita sisustusjuttuja monienkin ystävieni kanssa, ja joskus keskustellessa törmäsin yhteen melko yleiseenkin ajatukseen. Älä osta ainakaan sitä, koska niitä on nykyään kaikilla! Ne on jo niin nähty, kannattaako niitä ostaa omaan kotiin.. Noita löytyy varmasti jokaikisestä blogikodista!

Tottahan se on, lehtien ja etenkin sosiaalisen median ansiosta trendit leviävät nykyään nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja sisustamisesta on tullut niin sanotusti kaikenkansan huvia. Enää ei tarvitse erityisesti panostaa löytääkseen hyviä ideoita sisustukseen, ja on helpompi seurata niiden perässä, jotka osaa, kuin tehdä itse yrityksen ja erehdyksen kautta. Totta on myös se, että meiltäkin löytyy monia sellaisia huonekaluja ja ratkaisuja, jotka on jo moneen kertaan nähty tai niitä blogihittejä, joita saa katsella instafeedissä lähes joka kuvassa. Onhan meillä esimerkiksi string-hyllyjä, Eamesin tuoleja, Menun suolasirottimet, voimistelurenkaat, Söderhamn-sohvaa ja niin edelleen.

Kuitenkin kaikesta huolimatta nämä ärsyttävyyteenkin asti näkyneet tavarat on meillekin päätyneet, koska loppujen lopuksi kysymys on siitä, ketä varten kodin ratkaisuja tehdään. Onko tarkoitus löytää omalle perheelle sopivat ratkaisut, muiden silmiä hivelevät kokonaisuudet vai sisustuslehtiin sopivat yhdistelmät. Toki nämä kaikki voivat yhdistyä yhdessä ja samassa sisustuksessa, mutta samalla täytyy muistaa ettei trendien seuraamisessa ole siinäkään mitään pahaa. Vaikka joskus tuntuisikin, että kaikilta löytyy samat tavarat kuin omasta kodista, niin väittäisin jokaisen kodin kuitenkin olevan viime kädessä asujiensa näköinen. Sama huonekalu voi saada eri ympäristöissä täysin uusia näkökulmia ja olla omistajiensa tyylin mukaan joko moderni, romanttinen tai mitä tahansa siltä väliltä, eikä yhdenkään sisustajan tavoitteena varmaankaan ole luoda kopiokotia jostain toisesta.

Näin jälkikäteen on helppo todeta, ettei ostopäätökset ole ainakaan meitä kaduttanut sillä ajatuksella, että kaikilla muillakin on. Me somea seuraavat ihmiset emme kuitenkaan ole yhtä kuin kaikki, joten vaikka jokin näkyisi julkisuudessa paljon, ei se tarkoita sitä että naapurustossa talot olisivat pelkkiä toistensa kopioita. Itse asiassa on aika ihanaa, että voi bongata muilta niitä moneen kotiin sopivia trendijuttuja ja yhdistellä niitä esineisiin ja tyyleihin, jotka ovat omaa makua kaikkein lähimpänä. Kaikkea ei tarvitse keksiä ja selvittää itse, ideoita voi poimia vähän sieltä täältä ja lopputuloksena saa täysin omanlaisensa kokonaisuuden.

HM homen uutuus

Jokunen aika sitten sain pressipostina kuvia uudesta HM home kotimallistosta, joka sisälsi mm piensisustusta mutta myös muutamia huonekaluja. Monet tuotteista olivat sopivan pelkistettyjä juuri omaan sisustusmakuuni, ja ajattelinkin olla skarppina heti julkaisun aikaan, jotta ehtisin napata omat suosikkini. Valikoimasta löytyi esimerkiksi erilaisia mustia sekä musta-kultaisia valaisimia, metallisia sivu- ja sohvapöytiä ja muutamia jakkaroitakin. Ei kuulosta ihan siltä perinteiseltä HM:ltä, mutta valikoiman laajentaminen huonekaluihin on vaikuttanut tähän mennessä erittäin hyvältä.

Uuden malliston sanottiin olevan kaupoissa kesän lopulla, mutta suureksi harmikseni tuotteita ei julkaistukaan kertaheitolla kaikkia, eikä tarkkaa julkaisupäivää löytynyt mistään. Niinpä suurin osa ostoslistani tuotteista ehtivät loppua ennen kuin edes löysin niitä verkkokaupasta! En sinänsä ole yllättynyt, että tyylikkäät, pelkistetyt ja vieläpä edulliset huonekalut menevät niin nopeasti kaupaksi, mutta eniten harmittaa se, ettei ollut edes mahdollisuutta yrittää saada ostoskoriin omia suosikkeja. Metallirunkoinen nahkapenkki, musta hyllykkö ja metallipöytä olohuoneeseen jäivät pelkäksi haaveeksi.

Lohdutukseksi pettymystä paikkaamaan ostin tämän pienen mustan valaisimen – joka taisi sekin samantien loppua verkkokaupasta. Vielä en ole ehtinyt saamaan lamppua valaisimen sisuksiin, mutta voisin kuvitella sen seinälle heittämän kuvion olevan vähintäänkin upea syksyn pimeinä iltoina. Pidetään myös peukkuja pystyssä että noina syksyn iltoina HM:n verkkokauppa vielä täydentyy ja tämä uutuustuotteiden valikoima täydentyy.

1 2 3 4 5 6 … 28