sokeriton porkkanakakku (don’t try this at home)

Houkutteleva otsikko vai mitä ;)! Jo pelkästään sana sokeriton on aina antanut mulle kuvan joko mauttomasta leivonnaisesta tai keinotekoisia makeutusaineita sisältävästä limpparista. Ajattelin nyt kuitenkin, että annan edes yhden mahdollisuuden jollekin vähän erilaiselle herkulle, siitä kun ei olisi mitään haittaa, jos välillä voisi leipoa jotain terveellistäkin. Vikaan mentiin varmaan jo siinä kohtaa, kun päätin ekana testata porkkanakkua, joka on mulle suklaakakun lisäksi aina ollut yksi lemppareista.

Löysin googlailemalla pari erilaista houkuttelevan oloista porkkanakakun ohjetta – toinen niistä olisi vaatinut raaka-aineiden tilaamista netistä, joten päädyin helpompaan vaihtoehtoon. Tässä käyttämässäni ohjeessa pohja koostuu lähinnä munasta, proteiinijauheesta ja porkkanasta. Ja siltä se lopputulos maistuukin! Jos tykkää porkkanamunakkaasta niin go ahead! mutta ihan erityisesti mua vaivasi jälkimaku, joka proteiinijauheesta jäi. Niin ällöä settiä, että roskiin meni koko piirakka!

Vielä en ole kuitenkaan valmis luovuttamaan, vaan ensi kerralla ajattelin kokeilla jonkinlaista raakakakkua. Onko teillä hyviä toimivia reseptivinkkejä? Teidän avulla voisin välttää vastaavanlaisen katastrofin :).

kotipäiviä

Nyt voisin sanoa että osui vähän kuin pilkka omaan nilkkaan! Kehuskelin vasta eilen kaverilleni puistossa, kuinka me ollaan selvitty tämä kevät ilman mitään tauteja, ja viime yönä herättiin sitten siihen että Minea oksentaa koko vatsansa sisällön meidän sängylle :/. Tänään onkin vietetty himapäivää, ja samalla kaavalla mennään huominenkin kun nyt illalla oksentaminen alkoikin vielä uudelleen ja kaiken lisäksi Minealle nousi pientä lämpöä. Ei kiva ollenkaan, toivottavasti huomenna olisi jo parempi..

Uskomattoman vähällä ollaan kuitenkin loppujen lopuksi tämä eka hoitovuosi selvitty, koska kertaakaan ennen tätä ei Minean ole täytynyt olla pois sairauden takia. Pari päivää vietettiin kotona silloin leukahaaverin aikaan, mutta muutoin mäkin olen ollut töistä pois koko viisivuotisen urani aikana vain kaksi päivää! Jos ei nyt tuollaista pientä 1,5 vuoden hoitovapaata lasketa ;)..

Päivällä Minea tuntui jo olevan tosi pirteänä, joten päätettiin leipoa pitkästä aikaa sämpylät avokadopastan kaveriksi. Tällä samalla ohjeella olen sämpylöitä tehnyt jo useamman vuoden ajan, enkä aio vaihtaa! Mitään terveysversioita nämähän ei ole, mutta niin sairaan hyviä, että jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran. Sämppäreistä tulee kivan kuohkeita ja ne maistuu seuraavinakin päivinä, vaikkei tietenkään ihan yhtä hyvin kun tuoreena.

  Maailman parhaat sämpylät

5dl maitoa

50g hiivaa

1tl suolaa

1rkl sokeria

loraus siirappia

8dl sämpyläjauhoja

2-4dl vehnäjauhoja

50g voita

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota sekaan hiiva. Lisää suola siirappi ja suurin osa jauhoista. Lisää pehmeä voi, loput jauhot ja anna kohota liinan alla vajaa tunti. Leivo sämpylöiksi ja kohota noin 20 minuuttia. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.

Avokadopastakin pääsi mun lautaselle pienen tauon jälkeen. Heitin sämpylöiden päälle ja uunipellille muutamia siemeniä Pirkan sekoituspussista, ja lisäsin paahtuneita siemeniä hieman pastankin joukkoon. Niin hyvää, että sanoisin näiden käyvän paahdettuina ihan mihin vaan! Nyt peukut pystyyn, että loppuyö saadaan nukkua ilman lakanoiden vaihtoa!

enää viikko!

Viimeinen viikko sokerilakkoa menossa, jonka jälkeen kuukausi on jo lakkoiltu. Välillä on tuntunut vähän toivottomalta, ehkä jopa turhalta vältellä valkoista sokeria, kun kuitenkin samaan aikaan sallii itselleen banaanit, päärynät sun muut sokeriset hedelmät. Vieroittuuko tässä nyt ihan oikeasti sokerista, vaikka sitä tulee jossain muodossa nautiskeltua lakon aikanakin? Herkuista ei ole ollut vaikea kieltäytyä, mutta loppua kohden on tullut pientä kyllästymistä – olisi niin kiva syödä mitä huvittaa.

Kyllä! Aamupalapöydässäni näyttää useinkin näin ruuhkaiselta :). Lempparini numero yksi on tällä hetkellä Valion pehmeä rahka, marjat, kauraleseet ja kaneli.

Tuntuuko musta vaan siltä vai onko erilaiset lakot nykyään aika kovassa huudossa? Viljat, maitotuotteet ja sokeri on monella kiellettyjen listalla, joko vatsan hyvinvoinnin vuoksi tai ihan muuten vaan. Musta jo pelkän sokerin karsiminen ruokavaliosta on saanut arjen pyörimään yllättävän paljon (turhan paljon..?) ruoan ympärillä. Ihan kuin hyvästä tarkoituksesta olisi mulle tullut melkein kuin syömishäiriö, ja jokainen suupala on tarkkaan harkittu.

Jatkossa kultainen keskitie lienee se kaikkein paras vaihtoehto mulle eli runsaalla kädellä aion karsia sokerinkäyttöäni jatkossakin ja rahkat, marjat ja hedelmät tulivat jäädäkseen. Ehdottomasti tämä lakko on kuitenkin ollut hyvä juttu näin väliaikaisena ratkaisuna, uskon nimittäin päässeeni kovimmasta sokerihimosta eroon. Tai senhän näkee vasta ensi maanantaina, olenko kaksin käsin tunkemassa kakkua ja karkkia nassuun :).