Täydellinen harmaa maali?

13 tammikuun, 2017

Kaikki te, jotka olette joskus etsineet kotiinne sitä täydellistä harmaan sävyä, varmaan jaatte saman tuskan kanssani – mikään sävy ei tunnu olevan riittävän puhdas harmaa tai sitten tummuusasteen päättäminen tuntuu lähes mahdottomalta. Itse olen huomannut myös sen, että oikean sävyn löytäminen on hyvin vaikeaa ilman että näkee kyseisen maalin jonkun valmiissa seinässä, joko livenä tai kuvassa.

Instagramin inspiroimana päätin minäkin, että myös tähän uuteen kotiin tulisi makuuhuoneeseen harmaata seinää, jopa kaksin kappalein. Koska meidän lattia on vaaleanharmaa, en halua seiniin tulevan harmaan olevan liian lähellä lattiaväriä, vaan seinän pitää olla selkeästi omanvärisensä, mutta kuitenkin harmaa eikä liian tumma, mustaan taittava. Löysin eräästä sisustusblogista jo sen the sävyn, kunnes googlailun jälkeen huomasin, ettei kauniin mattaisia ja puhtaanaävyisiä Jotun Lady maaleja saakaan Suomesta ollenkaan, koska maalia ei ole testattu meidän standardien mukaan. Vaikka yksi Ruotsin reissu tyttöporukalla olisikin kuulostanut enemmän kuin houkuttelevalta, en uskaltanut edes ajatella lähteväni pelkän maalipurkin perässä naapurimaahan. Kuulin myös että Värisilmä-myymälöissä olisi uutuutena Novacolorin Mat motion maalit, joista voisi löytyä oikea harmaan sävy, mutta koska maaleja ei löydy Jyväskylästä, luovuin siitäkin ajatuksesta ja lähdin hakemaan Tikkurilan värimalleja raksalle mallailtavaksi. Tikkurilan Deco gray värikartassa (entinen Pro Gray) oli siinäkin muutama eri harmaa ihmeteltäväksi, eikä suosikkien valitseminen käynyt ihan hetkessä. Lopulta päädyin kuitenkin kuuteen eri vaihtoehtoon, joista kaksi tumminta ja kaksi vaaleinta tippui melko pian pois vaihtoehdoista.

Hetken aikaa värejä tutkailtuani ja Nikoa konsultoituani ihastuimme molemmat Tikkurilan sävyyn 1947 eli vasemmalla alhaalla olevaan harmaaseen. Satuin vielä seuraavana päivänä käymään ystäväni Piian luona kylässä, ja valinta varmistui nähdessäni saman harmaan sävyn heidän uudessa makuuhuoneessaan. Ensin epäilin, onko sävy tarpeeksi tumma, mutta jos kurkkaatte tuolta Piian blogista, niin vastaus on aika ilmiselvä. Deco Gray värikartassa sävyt muuten menevät niin, että samalla pystyviivalla on aina sama väri, ylhäällä vain vaaleampana ja alaspäin mentäessä tummempana. Vaakalinjoilla liikuttaessa puolestaan sävyn voimakkuus on sama, mutta väri on syntynyt eri sekoituksilla. Kartasta selkeästi näkee, kuinka osa harmaista taittaa vihertävään ja osa punertavaan, joissain on sinisen vivahde ja sillä pystyrivillä, jolta meidän maali valitaan, on kartan puhtaimmat harmaat.

Oletteko kenties joskus painineet saman ongelman äärellä? Ja miten ihmeessä saitte valinnan lopulta tehtyä?

Raksakriiseilyä

8 tammikuun, 2017

Jokaisessa raksaprojektissa varmasti tulee vaihe, jolloin tuntuu, ettei hommat etene halutussa tahdissa, ja näyttää siltä että muuttopäivä on edessä ihan liian aikaisin? No, meillä eletään sitä vaihetta parhaillaan, sillä lattioiden tekeminen onkin vienyt paljon arvioitua enemmän aikaa, ja samaan aikaan Niko on voinut olla omista töistään arvioitua vähemmän pois. Tämä on tarkoittanut liian pitkiä päiviä Nikolle, kun ensin on ollut hoidettavana omat työt ja siihen päälle työt raksalla. Ei kiva, ei Nikolle eikä lapsille, enkä kehuskele kyllä silläkään että omat hermoni olisi viime aikoina olleet parhaimmillaan.

Toisaalta, vaikka pelko aikataulujen myöhästymisestä onkin todellinen, tuntuu silti yllättävän luottavaiselta, koska tiedän päivämäärien pitävän rakentajan puolesta, ja onhan tässä ennen helmikuuta vielä muutama viikko aikaa. Tänään Niko tuli raksalta tavallista aiemmin (iltakymmeneltä!) ja kertoi yläkerran lattian olevan nyt kokonaan valmis. Käytännössä ylhäältä siis enää puuttuu vaatehuoneiden kalusteet, pistorasiat ja valokytkimet, kylpyhuoneen kalusteet sekä seinien paikkailumaalaukset. Lasten huoneissa on vanerit päätyseinissä, alakerran tv-huone on kattoa lukuunottamatta vaneroitu ja muutenkin tilanne näyttää siinä mielessä oikein lupaavalta, että ensi viikolla Kylätimpureiden toimesta nakutellaan paikoilleen saunaa ja keittiönkin pitäisi saapua tontille keskiviikkona. Kieltämättä on aavistuksen epätodellinen olo ajatella, että ensi viikon lopussa myös sisätilat alkaa näyttää lähes valmiilta! Huomisen tavoite on saada ainakin ovet ja viimeiset kiintokalusteet tilattua, niin ehkä nekin ehtivät raksalle suunnilleen muuton aikoihin.

Itseäni on ehdottomasti eniten harmittanut se, että oma panokseni on jäänyt muutamaan vanerilevyn lakkaamiseen ja sisustuksen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että loma on mennyt nettiä selaten, ideoita etsien ja jotain on ehditty jo hankkiakin, mutta konkreettisesti raksalla en ole tehnyt juurikaan muuta kuin käynyt ihailemassa muiden aikaansaannoksia. En tiedä, kuinka paljon meille kuuluvista hommista edes olisi ollut sellaisia, joihin taitoni olisi riittäneet, mutta jotain pientä sieltä täältä olisin varmasti voinut tehdä, samaan tyyliin kuin edellisessäkin kodissamme. Muutaman kerran kuvittelin pystyvänikin tekemään jotain niin että lapset olisivat keskenään pihassa, mutta etenkin Minea on samantien valittamassa, ettei halua olla ulkona ilman kaveria tai aikuista. Sisälläkään lapset eivät mitenkään voi olla, kun joka puolella on niin paljon sellaista, johon ei saa koskea, puhumattakaan niistä kaiteettomista portaista.

Huomenna meillä lasten kanssa alkaa jälleen tavallinen arki, vielä erityisen ”raskas” sellainen, sillä oma työmääräni on seuraavat pari kuukautta suurempi kuin pitkiin aikoihin. Työaikani lisääntyy jonkin verran niin että lapset joutuvat olemaan hoidossa puoli kahdeksasta puoli neljään melkein joka päivä, joten iltapäivisin en enää halua raahata koko porukkaa raksalle pyörimään. Onneksi tämäkin on väliaikaista, ja kohta saadaan koko perhe nauttia uudesta upeasta kodista ja voidaan toivottavasti unohtaa yömyöhään saakka venähtäneet raksahommat. Ensi kesänä tehdään pihaa, jossa on siinäkin oma urakkansa, mutta ehkä jo silloin pääsen itsekin osallistumaan mullan kaivuuseen – tai en sittenkään tiedä, onko se kovin hyvä idea huomioiden meikäläisen taidot viherkasvien ja kukkien kanssa..

Laattahommia ja vaneria seiniin

31 joulukuun, 2016

Katsotaan josko tässä vielä huomenna saisi askarreltua jonkinlaisen vuosikatsauksen ennen vuoden vaihtumista, niitä kun on mielestäni aina kiva lukea muidenkin blogeista. Nykyään tulee tiiviisti seurattua aika pientä joukkoa blogeja, ja hävettää myöntää, mutta kommentoimiseni on vielä jopa harvinaisempaa kuin blogien lukeminen. Suosikeistani yritän kuitenkin lukea jokaisen postauksen, mutta silti huomaan aina vuosikoonneissa jotain uutta – tai sitten vain koen ahaa-elämyksiä, että ainiin, tuokin aihe oli niin mielenkiintoinen, että käynpä lukaisemassa jutun uudemman kerran.

Eilen harjoittelin hermojeni hallintaa käymällä lasten kanssa raksalla missiona kuvata muutamia työvaiheita ja käydä rakentajan kanssa läpi joitakin asioita. Puoli päivää siinä äkkiä vierähti, kun päätettävänä oli lattian mikrosementin sävy, liesituuletin keittiöön ja laattojen saumojen värit. Nooa ja Minea juoksivat samalla jaloissa eikä lahjontakeksit tai lastenohjelmat puhelimesta kiinnostaneet kummatkaan kovin pitkään, joten tilanne taisi raksamiesten näkökulmasta olla jokseenkin huvittava?! Oman lisähaasteensa toi myös se, ettei lasten voinut antaa edes lähestyä yläkertaan johtavia portaita, sillä niin portaista itsestään kuin yläkerran aukoistakin puuttuu tällä hetkellä kaikki väliaikaisetkin kaiteet. Seinien ruiskumaalaus (jep, haaste sekin kahden ”suht” liikkuvaisen tyypin kanssa!) oli parhaillaan käynnissä, ja siksi kaiteettomuus.

Hengissä kuitenkin kaikki selvittiin kotiin, ja sain tarvittavat päätöksetkin siinä sivussa tehtyä. Tosin, nimenomaan siinä sivussa, joten ihan en enää ole varma, mitä tuli sanottua kellekin tai menikö valinnat ihan nappiin. Toisaalta sillä tuskin on mitään väliä tässä vaiheessa, koska itseni tuntien tiedän muuttavani mieltäni tulevaisuudessa vielä niin moneen kertaan, että valitsin nyt mitä tahansa, en ole siihen enää parin vuoden päästä tyytyväinen. Kuka sanoikaan, ettei naisia ole muka helppo miellyttää, heh!

Lattiaan Ecolanicilta meille tuli ihan oma värisekoitus, ja vasta ensi viikolla yläkerran lattian valmistuttua selviää onko se onnistunut vai ei, mutta pientä päänvaivaa tuottivat myös sauma-aineet ja liesituuletin. Alakerran pesuhuoneeseen löytyi helposti laattojen sävyinen saumausväri, mutta yläkerrassa lattia on kuusikulmaista laattaa, johon olin alunperin ajatellut selkeästi tummempaa saumausta, jotta laatan muoto erottuisi näkyvästi. Laatat tulivat kuitenkin tehtaalta valmiissa ladontaverkoissa, ja mikäli olisimme halunneet irroittaa ne ja latoa jokaisen lattiaan yksitellen, olisi siitä tullut tuntuvasti lisähintaa. Niinpä päätimme mennä valmiilla ladontaverkoilla, mikä tarkoitti sitä ettei laattojen välit ole aivan samankokoisia. Erot väleissä on joissain kohdin melko isojakin, mikä olisi tummilla saumoilla voinut näyttää jopa rumalta, ja siksi päädyimme lopulta luonnonvalkoiseen saumaan, joka sopii loistavasti laatan elävään, aitoa kiveä muistuttavaan pintaan. Yläkerran laatta on seinässä samaa Laatta Leevin City Grigio laattaa*, mutta koko on 40x80cm. Laatta ei ollut ihan edullisimmasta päästä, mutta niin täydellisen sävyinen se on, että tästä ajattomasta valinnasta olen jopa niin varma, että uskon sen ihastuttavan vielä vuosienkin päästä.

Isoimmaksi ongelmaksi meille on muodostumassa oikeanlaisen liesituulettimen löytäminen sekä parin välioven kohtalon ratkaiseminen. Jossain vaiheessa luovuimme ajatuksesta asentaa keittiön niemekkeeseen tuuletin ja päädyimme täysin huomaamattomaan kattoon upotettavaan malliin. Päätökset teimme kuitenkin sen verran myöhään, että talon välipohja oli jo valmis, eikä sen rakentamisessa tajuttu ottaa liesituulettimen paikkaa huomioon. Näin jälkikäteen on hieman hankalaa saada tuuletinta upotettua välipohjan rakenteiden sekaan, kun katossa piilotettuna kulkee kolminkertainen tuki talon ikkunaseinälle ja parvekkeelle. Edullisemmat omalla moottorilla toimivat vaihtoehdot ei enää tule kysymykseen, mutta viime päivät on koitettu löytää Savolta (joka ilmeisesti on ainut valmistaja, jolla vastaavaa tarjontaa on) mahdollisimman vähän budjettia rasittava tuuletin, joka vielä kaiken lisäksi saataisi mahdollisimman vähällä alaslaskulla ja koteloinnilla kattoon. Vaikka kyse onkin hyvin pienestä esteettisestä, ja vähän isommasta rahallisesta, asiasta, ärsyttää se kieltämättä aika paljon, ettei asiaa tajuttu jo heti alussa, jolloin ongelmaa ei nyt olisi ollenkaan. Ehkä nämä virheet on itseltä vain hyväksyttävä ja laitettava kategoriaan ensirakentajan kömmähdykset. Ihan niin kuin sekin, että taidamme kuitenkin olla arvioineet muuttopäivän hieman liian optimistisesti, ja haave parin viikon pelivarasta taitaa olla muuttumassa parin päivän paniikkimuuttoon.

*laatoista saatu alennusta blogin kautta / loistavilla tinkimistaidoilla 😀

previous 1 2 3 4 5 6 7 next