Olohuoneen sisustusta

24 marraskuun, 2016

Rakentamisen edetessä huimaa vauhtia kohti tammikuun muuttopäivää on ajatukset alkaneet kääntyä kohti sisustusta ja huonekaluvalintoja. Siis siitäkin huolimatta, että meillä on edelleen keittiö tilaamatta, kylpyhuonekalusteet päättämättä sekä hanat ja suihkut – noh, niiden kanssa emme ole edenneet yhtään mihinkään, koska budjetti ei tunnu riittävän mihinkään mieluisaan ratkaisuun. Nyt kuitenkin koitan olla huonekalujen kanssa ”ajoissa”, jotta meillä olisi muuton aikoihin suunnilleen kaikki valmiina. Joillain sohvilla ja matoilla kun voi käsittääkseni olla helpostikin jopa kahden, kolmen kuukauden toimitusaika.

Erityisen vaikeaa huonekalujen valitsemisesta tekee kaksi asiaa. Budjetti on ehdottomasti se pahin unelmien maanpinnalle palauttaja, sillä sen rajoissa on mentävä, eikä auta vaikka kaupat tarjoaisivat jos millaista osamaksusysteemiä, ilmaisia kun ne huonekalut ei ole edes osamaksulla. Toisaalta voisimme hankkia uusia huonekaluja vähitellen, mutta näillä nykyisillä emme pärjää joka tapauksessa, ja tällä kertaa haluaisin olla järkevä ostaja ja hankkia ajattomia klassikoita, joita mielellään ihastelee vielä useammankin vuoden päästä. En tiedä, onko se edes teoriassa mahdollista kaltaiselleni mielensämuuttajalle, mutta koitan ainakin uskoa pystyväni luomaan katseenkestävän, ajattoman sisustuksen.

Toinen päätöstentekoa hankaloittava asia on se, etten omista niin pettämätöntä sisustussilmää, että osaisin tehdä takuuvarmoja valintoja näkemättä niitä livenä. En osaa nähdä kokonaisuutta sillä tavalla kuin taitavat sisustussuunnittelijat, vaan ennemminkin ihastun yksityiskohtiin ja yksittäisiin huonekaluihin ilman että näen kokonaisuutta mielessäni. Tuntuu hirvittävältä ajatukselta tilata mattoa ennen kuin sitä pääsee sovittelemaan itse tilassa tai että hankkisin valaisimet kaikkiin huoneisiin tietämättä, miten huonekalut tulevat lopulta sijoittumaan. Tähän olen ajatellut avuksi suunnittelijaa, mutta saa nähdä, miten meillä budjetti tulee kestämään sitäkään. Sen ainakin olen tässä matkan varrella oppinut, että panostaminen johonkin yksityiskohtaan tarkoittaa aina pihistämistä jossakin toisessa.

Ensimmäisenä askeleena kohti valmiimpaa sisustusta päätin luoda teille (ja itselleni!) viikottaiset huonekollaasit, joissa esittelen alustavia suunnitelmiani yksi huone kerrallaan. Koska tiedän teidän joukossa olevan hyvällä maulla varustettuja naisia, niin kuulisin mielipiteitänne ja ideoitanne enemmän kuin mielelläni. Olohuone on varmasti yksi tärkeimmistä tiloista, joten aloitetaan siitä ja näistä kahdesta upeasta sohvakaunottaresta! Vaihtoehtoina olen pyöritellyt Adean Bon-sohvaa sekä HT collectionin Comoa. Mikä seuraavista kollaaseista miellyttää silmääsi eniten?

Lattiamateriaalina meille tulee harmaa mikrosementti, keittiö on valkoinen ja seinäpinnat lähes kaikki kirkkaanvalkoisia, mutta yläkerran vanerikatto tuo tilaan hieman lämpöä. Liian mustavalkoista sisustusta en toivo, vaan mustaa ja valkoista höystettynä harmaalla, puulla ja ehkä jopa lämpimän nahan sävyillä.

Näiden kahden sohvan lisäksi olen pahemman kerran ihastunut Adean Plateau-marmoripöytään, joka löytyi myös talo Koskelan olohuoneesta Asuntomessuilta.

Viimeinen kollaasi on selkeästi lämpimin sävyiltään, mikä aavistuksen itseäni mietityttää – onko yleisilme jo liian pehmeä? Lundian classic-kaappiin saa halutessaan valita mieleisensä väriset ovet, joten tuomalla niihin grafiitinharmaata voisi fiilistä aavistuksen kylmentää, ja toisaalta samaan tilaan tulee myös mustat pinnakaideportaat.

Milloin muutetaan?

22 lokakuun, 2016

Talon koko ajan valmistuessa on nyt alkanut vähitellen jo tulla malttamaton olo, eikä enää haluaisi odottaa kuukauttakaan ennen kuin koti on valmis ja pääsemme muuttamaan. Kuun vaihtumisen jälkeen projektissamme alkaa viimeinen kolmannes (hah, koko homma tulee meillä itse asiassa kestämään kutakuinkin saman aikaa kuin lapsen odotus!), joka on varmasti seesteisempää aikaa siinä mielessä, että Nikokin on taas enemmän kotona ja vähemmän raksalla, eikä uusia valintoja tarvitse enää juurikaan tehdä. Oikeastaan jo nyt meillä pitäisi olla kiintokalusteet valittuina ja tilattuna, niin kuin laatat, lattiat, hanat, väliovet ja kaikki muukin, mutta asiat on edelleen suunnitteluasteella. Luulin ainakin keittiön ratkeavan tänään, kun lähdimme yhden yön reissulle Tampereelle, mutta suunniteltu Kvikillä piipahtaminen jäi tekemättä kun liike olikin sulkenut ovensa jo puoli tuntia ennen meidän perille pääsemistä. Oliko se ehkä merkki siitä, ettei meidän enää kannata pyöritellä asiaa? Jossain vaiheessa ehdin innostua Valanti-keittiöistäkin, mutta onneksi satuin törmäämään netissä keskusteluun, jossa useampi keittiön tilannut valitti pintamateriaalien olevan laadultaan kutakuinkin ala-arvoisia. Keittiötoimittaja, joka meillä on tällä hetkellä ykkösenä, olisi sopivan moderni ja vieläpä kotimainen, mikä on meille iso plussa. Onko teillä kenelläkään kokemusta Domuksen kalusteista?

Joitain pienempiä kömmähdyksiä on raksalla ehtinyt tässä kuluneen kuukauden sisään tapahtua. Ulko-ovi aukeaa meillä väärään suuntaan, koska emme tajunneet sitä tarkistaa piirustuksista, päämakkariin oli suunniteltu sisäikkuna olohuoneeseen päin, mutta se jätettiinkin pois, koska ikkunaa on muutenkin ihan riittävästi ja kolmantena, meillä on yläkerrassa avautuvia ikkunoita (pakolliset hätäpoistumistiet) muutama ylimääräinen. Heti kun kaikki ikkunat oli asennettu paikoilleen, tajusimme myös, että ikkunoita on yleensäkin suunniteltu taloon kaiken kaikkiaan ehkä jopa liikaa. Olohuoneessa olisi varmasti riittänyt pari ikkunaa vähemmänkin, ja meidän makkarin sekä alakerran tv-huoneen lattiasta-kattoon-ikkunat on mielestäni täysin ylimitoitettuja. Ensin ne taisi kaikki olla aavistuksen pienempiä, mutta arkkitehti suurensi niitä jossain vaiheessa, ja vaikka se silloin tuntui hyvältä idealta, niin nyt voin todeta meidän maksaneen monia tuhansia euroja lisää täysin turhasta. Noh, kaikkea ei voi heti hoksata ensimmäistä kertaa rakentaessaan, ja onneksi kokonaisuus on kuitenkin hyvin lähelle meidän alkuperäistä ideaa. Jos näistä viime kuukausien kokemuksista jotain on oppinut, niin ainakin sen, että kaikki kuvat ja muut lupapaperit olisi pitänyt käydä läpi moneen kertaan (etenkin verrattuna siihen, että itse laitoime paperit menemään eteenpäin suoraan arkkitehdiltä ja rakennepiirtäjältä).

Talon ulkopuoli on aika lailla valmis, ja nyt raksalla tehdään viimeisiä sisäseinien levytyksiä. Seuraavana työvaiheena on edessä seinien tasoitus sekä työt, joita listattomuus talon sisäosissa vaatii. Käsittääkseni esim seinien kulmia vahvistetaan jonkinlaisilla kulmaraudoilla, ja muutenkin jokainen levynreuna tasoitetaan melko tarkasti, kun mihinkään ei tule listoja peittämään epätasaisuuksia tai koloja. Meille itsellemme kuuluu lattioiden tekeminen, ja niihin olemme suunnitelleet laittavamme mikrosementin, joka pitäisi sekin saada suht tarkasti laitettua lattian ja seinien kohtaamispaikoissa. Löytyykö sieltä ketään, joka olisi laittanut mikrosementtiä itse? Jotkut sanoo, että homma on superhelppo ja onnistuu keneltä vain kunhan kärsivällisyys riittää, mutta joiltain olen myös kuullut, ettei jäljestä saa millään sopivan siistiä mutta rosoista. Säästö on kuitenkin lähes kymppitonnin jos sementin saa itse laitettua, joten me aiomme ainakin kokeilla.

Ihanaa viikonloppua! Me makoillaan tämä yö hotelli Tornissa, ja huomenna suunnataan yksille synttäreille ja siitä suoraan taas raksalle vähintäänkin suunnitteluhommiin. Niko tilasi ison kasan vanerilevyjä, ja niille olisi keksittävä mahdollisimman monta käyttökohdetta. Tv-huoneen seinät ja katto, eteisen seinä, Nooan huoneen seinä, lastenhuoneiden kalusteet – saa nähdä, mitä me vielä keksitään, mutta joka tapauksessa puuta on talon sisäpuolelle tulossa pehmentämään muuten melko pelkistettyä ilmettä.

Raksaelämää

5 lokakuun, 2016

Huomasin tänään siinä kahdeksan aikaan illalla kotiin ajaessani lapset takapenkillä ulkovaatteissaan, jotka oli yltäpäältä betonipölyssä, että hei, tässähän mennään jo puolessa välissä raksaprojektia. Eilen asennettiin viimeiset ikkunat, huomenna paikoilleen laitetaan ovia ja sitten talon ulkopuoli alkaa olla melkein valmis – vain varaston laajennusosa ja parveke on keskeneräisiä. Miten tässä näin on päässyt käymään, että ensin ihmettelen miksei talo tunnu etenevän mihinkään ja nyt yhtäkkiä kaikki tuntuukin jo liian valmiilta? Olin varautunut pitkään ja puuduttavaan projektiin, mutta tällä hetkellä tuntuukin ennemmin siltä, että kaikki on edennyt niin sujuvasti, että kohta täytyy alkaa suunnitella seuraavaa projektia. Tai siis nimenomaan ei täydy, sillä lupasin itselleni, että talon valmistumisen jälkeen ainut projektini on osata olla kiitollinen jokaikisestä tavallisesta päivästä ilman mitään tavoitteita. En aloita kesäksi kuntoon -projektia, en varsinkaan ala haaveilla uudesta autosta, työstä tai lapsiluvun kasvattamisesta enkä myöskään suunnittele isompia tulevaisuuden kuvioita muutamaa viikkoa pidemmälle. Joskus on hyvä osata olla ja pysähtyä olemaan sitä, mitä juuri sillä hetkellä on, jos tiedätte mitä tarkoitan?

Raksaprojekti on tähän saakka ollut meidän osalta melko helppo, siitäkin huolimatta että joskus kiristää hermoja olla lasten kanssa itsekseen monta päivää putkeen. Paras päätös koko projektissa on ollut palkata ulkopuolinen rakentaja, Kylätimpurit, toteuttamaan tätä unelmiemme taloa sen sijaan että olisimme kunnianhimoisesti lähteneet itse rakentamaan kaiken. Se on varmaa, että olisimme voineet säästää kymmeniä tuhansia euroja tekemällä paljon itse, mutta toisaalta ajattelen, että se raha on ollut panostamista itse taloon ja laatuun mutta myös parisuhteeseen ja siihen, että talon rakentamisen jälkeenkin koko perhe voi hyvin. Jo tämä kulunut kuukausi, jonka Niko on viettänyt raksalla melko tiiviisti iltamyöhään saakka, on jossain määrin koetellut mun jaksamista, ja huomaa sen välillä lapsistakin kuinka etenkin Nooa ihmettelee, missä isi on koko päivän. Tilanne olisi ihan toinen isompien lasten kanssa, mutta molempien ollessa vielä aika pieniä, ei varmasti ole yhtään huono juttu, kun meidän kaikki aika ei mene rakentamiseen.

Pari kertaa viikossa mulla on ollut tapana käydä lasten kanssa raksalla katsomassa, miten hommat etenee ja samalla moikkaamassa Nikoa. Parasta on se, että seinän takaa naapurista löytyy ystäviä, joiden tyttö on Minean kanssa suunnilleen samaa ikäluokkaa ja useimmiten tytöt saavat toisistaan leikkikaverit vanhempien juorutessa raksajuttuja – eli pyöritellessä päätä sille, kuinka paljon kaikki voikaan maksaa! Katjan kanssa päätettiin ottaa perinteeksi viikonlopun raksakahvit aina kun vain satutaan olemaan maisemissa ja samaan aikaan tontilla, eikä se olisi yhtään hullumpaa jos sama perinne jatkuisi uudessa kodissa muuton jälkeenkin. Minea tänään suunnitteli myös sitä, kuinka helposti kaverin luokse voi jatkossa mennä leikkimään, kun toinen asuu niin lähelle ettei tarvitse edes takkia päälleen pukea kun menee pimpottamaan ystävän ovikelloa, tai itse asiassa riittää jo pelkkä vilkaisu omasta olohuoneen ikkunasta niin näkee onko naapurit kotona. Ja ihan samaan tapaan se on kieltämättä itsellekin ihanan helppoa, kun aina tietää läheltä löytyvän muita äitejä, joiden kanssa lähteä puistoon tai järjestää hetken mielijohteesta leikkitreffejä. Välillä koitan ihan tosissaan miettiä, millaista meidän elämä tulee uudella asuinalueella olemaan, mutta loppujen lopuksi en taida ihan vieläkään uskoa, että jonain päivänä, alle neljän kuukauden päästä me jo asutaan uudessa talossamme.

Minean ja Nooan ihanat uudet pipot on saatu suomalaisesta NopsuPopsu -verkkokaupasta

Vielä on paljon asioita, jotka on edelleen päättämättä ja tekemistäkin varmasti riittää meillekin talon sisätiloissa, mutta kyllä nyt jo alkaa pikkuhiljaa hymyilyttää ajatus valmistuvasta talosta. Tänään suunniteltiin spottien paikkoja, huomenna olisi tarkoitus olla yhteydessä liukuovia valmistaviin yrityksiin ja samalla olen alkanut mielessäni jo valikoida huonekaluja. Keittiön valinta alkaa tuntua varmemmalta, ja luulen että vielä yhden pienen tinkimisen jälkeen voin jo varmaksi sanoa valmistajan, johon päädytään. Kaikki tuntuu olevan suht hyvällä mallilla, vai onko nyt vain menossa rauhallisempi vaihe ja kohta taas suunnitellaan, tehdään ja menetetään yöunia kiireen vuoksi? Raksakuulumisia olisi tiedossa taas ensi viikolla, sattuuko teillä olemaan mielessä jotain erityistä, josta haluaisitte lukea?

previous 1 2 3 4 5 6 7 next