Kun Kertun kanssa alettiin suunnitella meidän vuorokauden mittaista irtiottoa Helsingissä, oli molemmille selvää se, että lapset tulee mukaan ja omalla autolla ei lähdetä. Kummankaan hermot ei olisi kestäneet ajomatkaa välillä Jkl-Hki, jos takapenkeillä huutaa vauvat ja vieressä tytöt kyselee joko ollaan perillä. Ajateltiin, että ollaan vain yksi yö, kun ei ollenkaan tiedetä mitä tästä koko reissusta tulee, ja onko bussimatkan jälkeen stressitaso jo niin kova, että tekee mieli unohtaa kaikki muu ohjelma. Niin, tai ohjelmaa ei oikeastaan kauheasti etukäteen edes suunniteltu, koska ei tiedetty sataako vai paistaako ja ehditäänkö yhdessä iltapäivässä tehdä mitään sen ihmeempää. Mentiin siinä mielessä fiiliksellä että tehtiin se mitä hyvin ehdittiin eikä hoppuiltu paikasta toiseen lapset perässä juosten. Ei kait sitä lasten kanssa reissatessa voikaan niin kovin suunnitelmallinen, tai ainakaan aikataulutettu olla?

Yöpaikkana meillä oli viihtyisä, Mannerheimintien varrella sijaitseva Scandic Park hotelli*. Hotelli oli kävelymatkan päässä keskustasta, ja me liikuttiinkin sekä kävellen että ratikalla, riippuen siitä kuinka väsyksissä tytöt jo oli. Mä arvostan hotelleissa sijainnin lisäksi siisteyttä, asioiden toimivuutta ja tietenkin myös huoneiden sisustusta. Scandic Parkissa kaikki elementit oli kohdillaan eikä huoneetkaan näyttäneet olevan mitään ylihinnoiteltuja, joskus kun tuntuu siltä että puolet reissubudjetista saa laittaa hotelliyöpymiseen. Meillä majoittuminen lasten kanssa oli vaivatonta, huoneet oli yhdistetty väliovilla, jotka sai pidettyä päiväaikaan auki, ja vielä illallakin pystyttiin Kertun kanssa ottaa lasilliset toisessa huoneessa ja samalla voitiin vahtia molempien lapsia. Vauvoille oli huoneissa valmiina matkasängyt, ja nyt kun miehet ei olleet mukana, nukkui tytöt sängyillä meidän vieressä. Alakerrasta löytyi leikkipaikka, johon lapset oli helppo laittaa puuhailemaa, esim siksi aikaa, kun itse söi aamupalaa. Iltapuurot mä kävin lämmittämässä ja syöttämässä hotellin ravintolassa bisnessmiesten ja -naisten kanssa sulassa sovussa, ja vaikkei sotkulta vältytty, saatiin henkilökunnalta iloinen (vai säälivä hah:D) hymy lähtiessä.

Sisustusbloggaajan kanssa liikkuessa tuli itsekin kiinnitettyä enemmän huomiota hotellin kalusteisiin ja trenditietoiseen yleisilmeeseen. Hayn ja Muuton tuolit näytti itse asiassa niin kivoilta, että aloin mielessäni sommitella niitä tulevaan kotiin meillekin. Vielä vaan pitäisi malttaa mieli kaikkien hankintojen suhteen, koska muuttoon olisi toivottavaa olla mahdollisimman vähän tavaraa.. Tavoitteena on ennemminkin että pääsisi suurimmasta osasta näitä nykyisiäkin kalusteita eroon!

Saavuttuamme Helsinkiin käytiin heittämässä tavarat hotellille, ja mun lapsuudenystävä hyppäsi meidän porukkaan mukaan ja lähdettiin koko jengi etsimään hyvää ruokapaikkaa. Nälkäisten lasten kanssa ei voi kauhean kauaa haeskella, joten päätettiin paikka aika pian sen mukaan mikä sattui olemaan lähellä. Tutuissa ketjuravintoloissa voi käydä täällä Jyväskylässäkin, joten valittiin Vapiano, joka upposi ainakin lapsiin eläinpizzojensa ansiosta. Ihan hauska ja käymisen arvoinen paikka, ja riittävän väljä että sisälle mahtuu helposti rattaidenkin kanssa. Mistään fine diningista ei muutenkaan ollut kyse, joten sovittiin hyvin joukkoon sotkevien ja ääntä pitävien lasten kanssa.

Maanantaina tuli vielä iltapäivällä käytyä Zarassa kiertämässä lähinnä lastenvaatepuoli, ja loppuaika kului Stokkan leluosastolla (joka oli muuten yllättävän suppea!!) ja herkussa. Kiittelin sitä, ettei Jyväskylästä löydy vastaavaa ruokakauppaa, jossa valikoima on ihan luvattoman monipuolinen ja houkutuksia kauppamatkalla tulisi liikaa. Nytkin mukaan lähti melkein yhtä paljon herkkuja kuin iltapalaa, plus että oltiin vasta tultu kerrosta ylempää suklaatiskiltä. No, kerrankos sitä vain lomaillaan, silloin saa ja pitääkin herkutella normaalia (vieläkin) enemmän!

Maanantaina satoi vettä vähän väliä, joten haudattiin ajatukset Korkeasaaresta. Sisäleikkipuistoja Helsingistä olisi varmasti löytynyt useampikin, mutta HopLop on Jyväskylässäkin eikä viitsitty käyttää vähäistä aikaa istuen paikassa, joka on jo moneen kertaan nähty aiemminkin. Tiistaina pakattiin jo kamat aamupalan jälkeen kasaan, ja suunnattiin vielä ennen junan lähtöä Kampin vieressä olevaan Luonnontieteelliseen museoon. Kerttu taisi olla käynyt museossa jo aiemminkin ja osasi ehdottaa paikkaa. Meillä oli aikaa noin 1,5 tuntia vaikka paikalla olisi varmasti voinut viettää tuplatkin, mutta melkein kaikki ehdittiin nähdä ja tytöt tykkäsi tosi paljon. Museossa oli eläinten luurankoja sekä täytettyjä eläimiä lavastetuissa, mahdollisimman todenmukaisissa tilanteissa. Luulen, että museossa olisi ihmeteltävää kaikenikäisille lapsille, jopa nämä meidän pikkumurut istuskeli rattaissaan silmät ihmetyksestä pyöreinä. Sisäänpääsy oli 10€ aikuiselta ja 3-vuotias pääsi vielä ilmaiseksi. Suosittelen lämpimästi käymään!!

Reissu oli täydellinen irtiotto arjesta, tämä otetaan varmasti pian uudelleen! Matkustusaika oli meillä sen verran pitkä, että jälkiviisaana olisin ottanut hotellin kahdeksi yöksi, niin aikaa kävellä ja ihmetellä Helsingissä olisi jäänyt enemmän. Meillä oli mitä ihaninta matkaseuraa, kiitos siitä Kertulle ja lapsille <3 Kertun tyttö on Mineaa 3 vuotta vanhempi, joten Mineahan käytännössä teki perässä ihan KAIKKI mitä Kertun tyttö teki edeltä. Oli jotenkin niin hellyyttävää katsella miten meidänkin pikkupirpana koitti olla niin isoa tyttöä! Omissa hermoissa olisi varmasti ollut vieläkin parantamisen varaa, koska sitä niin helposti komentaa Mineaa äkäisenä, jos Nooa kiukkuaa ja asiat ei muutenkaan mene niin jouhevasti kuin toivoisi. Tien päällä se vielä korostuu, ja joskus sitä miettii päivän päätteeksi, että eikö olisi vaan voinut unohtaa kaikki tavoitteet ja näin sen pitäisi mennä -ajatukset ja edetä täysin lasten ehdoilla. Aika hyvin me siihen kyllä pystyttiinkin, mutta ehkä on kuitenkin vielä tämän vuoden puolella pidettävä toiset treenit, vaikka Tampereella?

*hotelliyö saatu blogin kautta