Lohtuvaate

Koska ihan joka paikassa ei kehtaa kulkea kotitrikoissa ja miehen kulahtaneessa hupparissa, olen nykyään alkanut hankkimaan kaappiini niin sanottuja lohtuvaatteita. Nämä ovat vaatteita, jotka eivät tunnu päällä miltään, ovat vähintään kokoa M (vaikka muuten menisi pienempikin koko), kelpaavat tilanteeseen kuin tilanteeseen ja peittävät kaikki mahdolliset ongelmakohdat. Uusin lohtuvaatteeni on H&M:n merinovillaa sisältävä vaaleanharmaa neule, joka on niin paksu ettei sovi oikein minkään takin alle näyttämättä vähän kömpelöltä. Ja silti samainen neule eksyi päälleni muutamana päivänä peräkkäin. Tiedättekö miksi?

Lohtuvaatteen kaivaa kaapistaan niinä päivinä kun tuntuu, ettei mikään istu päälle eikä mikään näytä riittävän kivalta. Lohtuvaatteiden lisääntymisen vaatekaapissa huomaa aina silloin, kun useampana viikkona peräkkäin on tullut panostettua enemmän syömiseen kuin urheiluun – valitettavan usein siis viime aikoina. Ehkä siitä johtuu myöskin pieni hermostunut paidanhelman hipelöiminen samalla kun ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan astuin kameran toiselle puolelle asukuvien merkeissä. En lupaa ottaa tavaksi, mutta koska itseään ei tule missään nimessä ottaa liian vakavasti, voi jopa olla että esittelen syksyn aikana pari muutakin lohtuvaatettani.

Yhtenä sunnuntaina

Usein olen työviikon jäljiltä perjantaina sen verran väsyneenä, että illalla nukahdan melkein lasten kanssa samaan aikaan, lauantaina taas yleensä touhuamme yhdessä jotain ja sunnuntaina teemme hommia kotona ja pihalla. Tämä viikonloppu oli kuitenkin siitä poikkeuksellinen, että olin lauantaina töissä ja jatkoimme siitä vielä työporukalla saunaillan merkeissä. Vaikka olin nukkumassa jo ennen kahta, on väsymys ollut tänään sitä tasoa, että on melkein myönnettävä tulleensa näissä asioissa vanhaksi. Ennen ei kahdenkaan peräkkäisen päivän valvominen tuntunut missään, mutta nykyään on hyvä jos viihteellä vietetystä illasta selviää koko seuraavana viikkona.

Väsymystä yritin selättää tänään kahden tunnin päiväunilla, jonka jälkeen lähdettiin Nooan kanssa pyöräilemään ja läheiseen metsikköön hakemaan oksia ja heiniä maljakoihin. Iltapäivälle sattui niin kaunis auringonpaiste, että nappasin kameran mukaan ja räpsittiin Nooan kanssa muutamat kuvat vaaleanpunaisesta maisemasta. Ja kun sanon, että räpsittiin niin todella tarkoitan meitä molempia. Muutaman kuvan jälkeen Nooa totesi, että riittää jo äiti, nyt on mun vuoro, joten siinä me sitten loppuaika kurkittiin yhdessä tähtäimestä ja opeteltiin laukaisimesta painamista. Yläpuolella näkyvä heinikkokuva on tuon pienen miehen käsialaa.

Tässä vaiheessa syksyä luonnosta onneksi vielä löytyy kaunista kerättävää, allekirjoittaneella kun on viimeisenä parina viikkona jäänyt kauppareissulla perjantaikimppu ostamatta. Vaikka kuinka rakastankaan kauniita leikkokukkia, tuntuu parinkympin kukkapuska viikon välein joskus niin luksukselta, että aika ajoin se jää ostamatta ihan vain siksi, että se on turhamaista. Toisaalta luonnonkukatkaan eivät juurikaan tuo sisällä iloa, kun ne varisevat pöydälle ennen kuin olet ehtinyt saada niitä edes maljakkoon. Oma pelastukseni on kesän ajan ollut Prisman kukkahylly, josta melkein aina löytyi pioneja, neilikoita tai muita yksinkertaisen kauniita kukkia parilla eurolla. Nyt parhaan kukkasesongin jo mentyä valikoima on ollut huomattavasti suppeampi, ja kukkakaupat ovat jälleen ainut vaihtoehto perjantaikimpun metsästäjille.

Kauniin auringonpaisteen lisäksi tänään sattui olemaan niin ihanan lämmin päivä, että Minea juoksenteli ulkona t-paidassa koko aamun, ja Nooankin kanssa tarettiin vielä iltapäivästä pelkillä huppareilla. Nooalla on monet vaatteet tahtoneet jäädä tässä syksyn mittaan pieniksi, joten kävin pari viikkoa sitten täydentämässä pojan vaatekaappia muutamilla uutuuksilla. Eikös sitä muuten niin sanotakin että lapset kasvavat aina kesällä? Meillä se tuntuu ainakin pitävän paikkansa, kun joka syksy kevään ulkovaatteet on jääneet pieniksi, etenkin kengät!

Yleensä ostan melkein kaikki vaatteet nettikaupoista, mutta tällä kertaa kävin Hennesistä hakemassa muutamia perusjuttuja. Kuvissa näkyvä dinohuppari oli pojalle itselleen erityisen mieleinen, ja ruskeat tekonahkaiset tennarit on nekin valikoituneet jalkaan suhteellisen usein. Paitoja ja housuja olisi tarkoitus ostaa vielä lisää kunhan ehdin paneutua asiaan taas paremmin – tai viimeistään sitten kun huomaan, että kaikki kaapissa olevat paidat on pituudestaan jääneet pieniksi. Ja jälleen voin todeta, että huh miten nopeasti ne lapset kasvaakaan.

NOSH vaatekutsut

Eilen meillä tosiaan pidettiin NOSH vaatekutsut ison kaveriporukan kanssa, ja hyvä niin, sillä ystäviä näkee arjen kiireessä aivan liian harvoin. Meillä kun molemmat lapset viettää synttäreitään helmikuussa, niin yleensä syksyisin on ollut kiva järjestää vaatekutsuja – jo pelkästään siitäkin syystä, että pääsee leipomaan ja kutsumaan kerralla enemmän kahvittelijoita kylään. Muistatteko viime syksynä kun olin juuri vannonut, etten varmasti pitäisi mitään kekkereitä väliaikaisasunnossamme, mutta lopulta pidin kuitenkin NOSH kutsut juurikin näihin samoihin aikoihin?

Nyt oli loistava tilaisuus muutenkin pitää kutsut, sillä NOSHilta oli päivää aikaisemmin julkaistu uusi lastenmallisto ja naisten uutuudet olivat olleet myynnissä noin kuukauden verran. Luottoesittelijänäni on jo pidemmän aikaa toiminut kaunis ja positiivinen Reetta, jonka oman NOSH-ryhmän löydät facebookista. NOSHin vaatteita voisi ihan yhtä hyvin tilata itse netistäkin, mutta itselleni nämä kutsut on aina ollut se juttu, kun vaatteita pääsee sovittelemaan ja näkemään livenä. Monet omista suosikeistani eivät välttämättä niinkään säväyttäneet tuotekuvissa, mutta sovittelijoiden päällä niihin ihastui. Lisäksi Reetan kautta tilaamalla tukee Reetan työtä yrittäjänä. 

Tarjoiluja sain tällä kertaa varata reilusti, ja osan tein gluteenittomana ja laktoosittomana sekä kasvisversiona. Suolaisella puolella oli tarjolla kinkku-voileipäkakkua gluteenittomalla vuokaleivällä, lohi-ruisnappeja, salaattia ja italialaista piirakkaa gluteenittomalla pohjalla. Piirakkapohjan tein Mamma rimpuilee -blogin loistavalla ohjeella ja täytteeksi laitoin 3dl ruokakermaa, 2 kananmunaa, 150g emmentalraastetta, pinaatinlehtiä, fetajuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, pinjansiemeniä ja suolaa sekä pippuria. Piirakka hupeni hetkessä myös tavallista ruokavaliota noudattavien lautasilta, ja väittäisinkin tämän olevan paras gluteeniton piirakka, jonka olen koskaan tehnyt!

Makeissa tarjottavissa meillä oli cake popseja, sitruunamuffinsseja ja daim-kakkua. Daim-kakun tein kolminkertaisella taikinalla ja gluteenittomana, ja siitä jäikin sen verran syömistä vielä seuraavillekin päiville että viikonloppuna on ehkä tehtävä muutama extralenkki siitä hyvästä. Makeat herkut taisivat nekin maistua vieraille hyvin, vaikka itse tuskastelen joka kerta erityisruokavalioiden kanssa, koska ensin tuntuu siltä, ettei keksi mitään leivottavaa ja lopulta teen kaiken vanhoilla tutuilla ohjeilla, korvaten vain maitotuotteet laktoosittomilla ja jauhot gluteenittomilla. Mietin myös eilen pöytää kattaessani, että olisin jonkinlaisen leivonnaisten koristelukurssin tarpeessa – tai ehkä suurin syy sille, että kaikki kakkuni ja muut leipomukset ovat lähes syömäkelvottoman näköisiä on se, että koristeluvaiheessa yleensä aika loppuu ja jätän homman puolitiehen. Siitäkin huolimatta, että joka kerta lupaan seuraavalla kerralla panostaa myös ulkonäköön – ja ihan joka kerta tilanne on lopulta sama viime hetken paniikki.

NOSHilta tilasin vaatteita sekä itselleni että lapsille. Minea ihastui lilaan joutsenmekkoon, ja itse tykkäsin pupukuosista leggareissa ja yksivärisistä taskumekoista. Nooalle otin peruskäyttövaatetta pitkähihaisten paitojen puolelta, ja molemmilla lapsilla oli tarvetta tuubihuiveille. Naisten puolella suosikkejani oli ainakin Hippu tunika sekä valkoinen ja musta poolo. NOSHin toimitus on aina ollut supernopea, joten jo ensi viikolla minulla on varmasti näyttää teille sovituskuvia meidän hankinnoista.

Joko te olette ehtineet katsoa NOSHin uutuudet ja löytää omat suosikkinne? Vinkkinä jyväskyläläisille, että Reetalta kannattaa kysellä avoimia ovia, jos tahtoo päästä näkemään malliston livenä. Aina voi tietenkin myös varata omat kutsut, jos syksyn aikataulut antaa periksi!

1 2 3 4 5 … 39