Kotimme kysytyimmät

Uuden kotimme rakentamisen ja muuton jälkeen minulle tulee tasaisin välein niin blogissa, instagramissa kuin sähköpostillakin kysymyksiä teiltä lukijoilta koskien jotakin tiettyä huonekalua, materiaalivalintaa tai ratkaisumme toimivuutta. Vaikka kysymyksiä tuleekin mitä erilaisimmista asioista, toistuu jotkin niistä säännöllisesti. Niinpä olen kasannut teille tähän postaukseen kotimme kysytyimmät sisustusratkaisut, jospa näistä olisi vinkiksi mahdollisimman monelle teistä.

Yläkerran aulatilasta meiltä löytyy kolme seinälle nostettua kaappia, jotka erehdyttävästi näyttävät tammikaapeilta, mutta todellisuudessa ovat mitä edullisimmat mahdolliset kaapit. Kaapit ovat perinteiset Ikean beståt tammiviilukuvioinnilla, asennuksen teimme vain ohjeiden vastaisesti väärinpäin eli pystyyn. Tämä aiheutti pientä nikkarointia sisällä olevien hyllylevyjen kanssa, kun niitä joutui lyhentämään sopiviksi ja lisäksi, ovet aukeavat ylöspäin pomppusaranoilla. Beståt toimivat täydellisesti pientavaran säilytyksessä, kuten kynttilät, koriste-esineet ja maljakot.

Sohvamme on aiheuttanut paljon ihastusta eikä ihme, onhan tuo muotoilultaan ja sävyltään täydellinen modernimpaan makuun. Kyseessä on siis HT Collectionin Como-sohva tecno-kankaalla. Sohvan täyte on untuvaa, mutta se on pitänyt loistavasti muotonsa siitä huolimatta, etten todellakaan ole mitään tyynyjen pöyhijä -tyyppiä. Päälliset on irroitettavat ja vesipestävät ja ihastelua on osakseen saanut erityisesti sohvan harmaan väri, joka on juuri sopivan neutraali mutta kuitenkin kylmä.

Portaat valitsimme rakentajamme eli Kylätimpureiden esittelemästä valikoimasta ja ne tuli Tähtiportailta. Tähän taloon ja tämän talon olohuone-keittiö-yhdistelmään sopii se, että tilan katseenvangitsija on portaikon musta pinnakaide, mutta onhan puuaskelmat aina ajan saatossa hankalammat kuin olisivat esimerkiksi betoniset portaat. Toisaalta, puu on lapsiystävällisempi, ja voitte vain kuvitella kuinka mieleen nuo kaiteet ovat lapsille olleet kiipeilypuina!

Itse tehdyistä liukuovistamme olen luvannut tarkempaa postausta jo ikuisuuden ajan – josko itseä saisi otettua niskasta kiinni jo ensi viikolla? Ovien rakenteluaikana minun ei tullut otettua vaihekuvia, joten tekemisen selittäminen on tuntunut hankalalta ajatukselta, mutta lupaan, että postaus on vielä tulossa! Liukuovet on kieltämättä olleet yksi omistakin suosikkijutuistani tässä talossa, jotain sellaista jota varmasti haluaisin seuraavaankin kotiin, jos sellainen joskus vielä tulisi.

Yläkerran kylpyhuoneen laatat lukeutuvat myöskin onnistuneimpiin ja kysytyimpiin valintoihimme. Ne on paikallisesta Laatta Leevistä ja nimeltään Citi Crigio. Laattojen sävy on täydellisin luonnollinen harmaa, johon olen itse koskaan törmännyt!

Ruokapöydän levy on kestävää ikilevyä eli laminaatilla pinnoitettu puulevy. Mustat pukkijalat ovat Hay Loop -jalat, ja meillä ne ovat vielä toistaiseksi irrallaan pöytälevystä, koska alkuperäinen ajatuksemme oli käyttää pöytälevyn molempia puolia maalauttamalla toinen puoli mustaksi. Tuoleina toimii Vitran DSR-tuolit mustana ja valkoisena sekä juniorituolit Ikeasta. Työn alla on ollut löytää kahden juniorituolin tilalle jotkin muut tuolit, mutta en ole vielä osannut päätyä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, ja siksi koko asia on sekin jäänyt. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan!

Koko kotimme lattiapinnat ovat Ecolanic mikrosementtiä kosteita tiloja lukuun ottamatta. Selvittelimme eri valmistajien vaihtoehtoja, mutta päädyimme aikoinaan Ecolaniciin sen hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Itse asentaminen oli todella kova homma, mutta säästi rahaa, ja onneksi lopputuloksesta tulikin niin upea kuin se nyt on. Viime syksynä alakerran lattiaa hieman fiksailtiin uudelleen, sillä Ecolanic oli ottanut valikoimiinsa uuden satiinipintaisen, aavistuksen mattaisemman lakan, jonka mekin halusimme kiiltävämmän pinnan tilalle. Nyt lattia on suorastaan täydellinen, yleisilmeeltään todella tasainen ja tuntumaltaan miellyttävä jalalle. Jos oma mikrosementtilattia on harkinnassa, blogista löytyy myös ohjeet kuinka asentaa mikrosementti itse.

Valaisimia meillä ei vielä ole kovinkaan monia, mutta nämä makuuhuoneen Louis Poulsenit ovat herättäneet ihastusta. Nämä olivatkin itselleni hankinta, johon halusin panostaa, sillä olin haaveillut näistä jo pidempään ja tiesin muotokielen olevan niin ajatonta, että valaisimet tulisivat kulkemaan mukanamme aina.

 

 

Viherkasvivinkki

Aika keskeneräistä on i know, mutta uskalsinpa silti ottaa muutaman kuvan meidän makkarista, koska jotain lähes historiallista tapahtui. Mun makkarissani on viherkasvi. Ihan oikea kasteltava ja huolenpitoa vaativa viherkasvi. Elävä sellainen. Tai noh, ainakin vielä toistaiseksi elossa oleva, mutta ensi viikosta en voi mennä takuuseen, puhumattakaan että se vielä pidemmän ajan päästä tuossa seisoisi.

Nimenomaan siitä syystä ettei viherpeukalon taitoihini ole juurikaan (ollenkaan!) luottamista, on minulla ollut kesälläkin tapana uusia pihan kukat ehkä jopa kolmesti sen mukaan, miten entiset aina kuihtuvat. Ongelmani on se, etten yhtään muista kastella kukkia tai jaksa lannoittaa, vaihtaa ruukkua, nyppiä lehtiä tai yhtään mitään. Yleensä välttelen muiden kuin leikkokukkien ostamista, mutta nyt törmäsin aika ohittamattomaan tarjoukseen kauppareissulla – tälle kasville, jonka nimeä en todellakaan tiedä, oli Lidlissä lätkäisty hinnaksi hieman alle 20€. Nappasin kasvin kainalooni ja kiikutin sen alkajaisiksi makkarin tummanharmaan seinän kaveriksi, ajatuksena siirtää se vielä alakertaan kun ehdin ostaa uuden ruukun. Mutta se mitä tulin teille tänne sanomaan, on että kannattaa koukata Lidlin kautta, jos yksi nahkealehtinen kumppani voisi sopia teidänkin seinänvieruksia koristamaan.

KOTI MYYNTIKUNTOON

Ihan vielä ei ole aika jättää kokonaan hyvästejä meidän nykyiselle kodillemme, mutta edessä voi hyvin piankin olla muutto väliaikaiseen vuokra-asuntoon. Raksahommat tontilla alkaa vasta kesäkuussa, ja talon arvioitu valmistuminen on joulu-tammikuun aikaan, mutta koska emme voi pitää kahta kämppää samaan aikaan, on ensi  muutettava joksikin aikaa vuokralle. Kumma kyllä, itseäni tämä vaihe ei juurikaan jännitä tai hirvitä, sillä tiedän sen olevan suht lyhytaikainen vaihe – alle vuoden voi asua vaikka pahvilaatikoiden keskellä, jos päädymmekin nykyistä pienempään asuntoon. Eniten tässä varmaankin stressaantuu lapset, vaikka onneksi noin pienet on aika sopeutuvaista laatua.

Monet samalle alueelle rakentavat ovat jo hyvissä ajoin myyneet eniset asuntonsa pois alta, mutta me ollaan aika positiivisin mielin siinä suhteessa, että kyllä se oma varmasti kaupaksi menee kesällä viimeistään. En tiedä, voihan tämä olla vähän tyhmänrohkeaakin, mutta toisaalta kun projektillamme ei ole mikään pakottava kiire, niin joustovaraa aikataulujen kanssa on. Ja asunnon myynnissähän kyse on lopulta vain siitä, että hinta on sopiva ja kohtaa ostajan kanssa. Emme lähde tavoittelemaan taivaita, vaan toivomme saavamme tämänhetkisten markkinoiden saneleman arvoisen tarjouksen. Vielä pari vuotta sitten olisimme kuulema voineet helposti pyytää kymppitonnin enemmän, mutta minkäs teet, tilanteet elää niin asuntokaupassa kuin pankkien lainamarginaaleissa.

omakoti IMG006 omakoti IMG005

Olemme tässä viime viikkoina pyöritelleet erilaisia vaihtoehtoja mielessämme, perjantaina kävi yksi välittäjä jättämässä tarjouksensa asunnon myymisestä ja olemme muutenkin tutkineet välittäjien palkkioita. Nykyaikana vaan tuntuu melkein järjettömältä maksaa huikeita summia asunnon välityksestä, kun periaatteessa kauppaa voi tehdä itsekin. Vielä joitain vuosia sitten välittäjän palkkaaminen oli ihan paikallaan, mutta nyt en keksi kovinkaan montaa asiaa, joissa välittäjä toisi kaupantekoon lisäarvoa. Meillä on jo olemassa asunnosta loistavat myyntikuvat, osaamme itse stailata (lue: siivota ja piilottaa tavaraa) kämpän esittelykuntoon, näkyvyyttä voi pienellä summalla ostaa etuovesta ja kaupat voi hoitaa pankissa. Lisäksi olemme sen verran sosiaalisia persoonia, että yhden asunnon esitteleminen tuntemattomille ei tunnu kynnyskysymykseltä sekään. Ainut asia, minkä välittäjät osaa paremmin, on myyminen, mutta asuntoja ei myydä suostuttelemalla ja puhumalla, vaan ostajan on ihan oikeasti ihastuttava kohteeseen. Kuka olisi parempi kertomaan oikeita, positiivisia asioita kodistamme kuin me itse?

Niinpä me nyt lopulta päädyttiin siihen, että laitetaan ensi viikolla asunto itse myyntiin. Heti seuraavalla viikolla voisimme pitää ensimmäisen näytön, ja siitä sitten vain toivoa että ihmiset kiinnostuu ja tulevat paikan päälle katsomaan. Pientä fiksailtavaa meillä vielä on ennen näyttöä, mutta noin pääpiirteissään asunto on onneksi oikein hyvässä kunnossa! Jos jotain teistä sattuisi kiinnostamaan, niin täältä löytyisi 84m2 rivarikolmio noin 6km päästä Jyväskylän keskustasta. Vieressä on yksityinen päiväkoti, uimaranta ja veneranta, alakouluun on noin kilometrin matka.

omakoti IMG004 omakoti IMG003 omakoti IMG002 omakoti IMG001

Ihan täysin emme myymisen kanssa ole itse liikkeellä, sillä vaikka multa löytyykin oma järkkäri ja olen ottanut kymmeniä kuvia kodistamme, luotan kuvissa ammattilaiseen. Yksi tärkeimpiä myyntivaltteja on edustavat kuvat! En voi tarpeeksi korostaa, kuinka kauheaa on asuntoilmoituksista katsella suttuisia, pimeitä kuvia kodeista, jotka olisivat niin paljon paremman näköisiä, jos asunnossa olisi edes vähän siistitty paikkoja. Sisustus ei ole mulle mikään ykkösprioriteetti, joten tiesin jo etukäteen, että ihan pienillä muutoksilla meidänkin kodista saisi paremman käsityksen esim tilojen avaruudesta ja valoisuudesta. Tähän tarkoitukseen me palkattiin ammattilainen stailaamaan ja kuvaamaan.

Ihanat ystäväni Jenni ja Kerttu ovat ihan vasta perustaneet oman bisneksen, joka tarjoaa palveluja juurikin asunnon myyjille. Parhaiten palvelu toimii meidän kaltaisille itse myyjille tai niille, joilla asunto on ollut jo pidempään myynnissä. Toisaalta, luottaisin ehdottomasti Jenniin ja Kerttuun siinäkin, jos toivoo asunnolleen heti myynnin alusta positiivista pöhinää tyylikkäällä stailauksella, hyvillä kuvilla ja kattavalla mainostuksella.

Mitä me sitten saatiin muutamilla satasilla? Jenni tuli kameran ja jalustan kanssa meille kahdeksi, kolmeksi tunniksi, mä katselin Nooa sylissä vierestä kuinka Jenni siirteli ylimääräistä tavaraa piiloon, asetteli huonekaluja parempiin paikkoihin, pyyhki välillä pölyjä, pöyhi tyynyjä, petasi sängyt jne. Olin valehtelematta ihan ihmeissäni, kuinka touhukkaana Jenni täällä hääräili, vaikka edellisenä iltana olin vielä epätoivoinen kaiken tämän normaalin sotkun keskellä. Jenni sai huoneet näyttämään täydellisen harmoonisilta, osasi sijoittaa tavarat kauniisti ja sai otettua upeat myyntikuvat. En olisi voinut olla tyytyväisempi – enkä rehellisesti sanottuna osannut odottaa mitään näin kattavaa!

Kertokaahan omia kokemuksianne asuntojenne myymisestä tai ostamisesta! Kaikesta voi olla apua meille tulevina viikkoina, sillä ensikertalaisia tässä kuitenkin ollaan ja kaikkea ei kuitenkaan osaa ottaa huomioo.

1 2 3