Miten meni messut?

Viikonloppuna siis järjestettiin Helsingin messukeskuksessa Lapsimessut, jonne mekin suunnattiin lauantaina. Viimeksi olen ollut messuilemassa ehkäpä kolme vuotta sitten, enkä silloin ottanut lapsia mukaan vaan kiertelin kaveriporukalla kojuja kaikessa rauhassa. Viime kerrasta jäi sellainen kuva, ettei messuilla olisi paria puuhapistettä enempää ollutkaan tekemistä lapsille, sillä muistan miettineeni ettei Minea juurikaan menettänyt mitään kotiin jäädessään.

Tänä vuonna messut tuntui tuohon edelliskertaan verrattuna kasvaneen paljon, paikalla oli kaikki tämän hetken suosituimmat kotimaiset (sekä joitain ulkomaisiakin) vaatemerkit, lapsille oli paljon erilaista tekemistä ja samaan aikaan messuhallissa oli kaksi muutakin kiinnostavaa näyttelyä. Onneksi olimme liikenteessä koko perheellä, koska yksin kahden lapsen kanssa liikkuessa ei ostosten tekemisestä olisi tullut suoraan sanottuna mitään. Osastoilla oli sen verran paljon ihmisiä (ja monilla mukana vaunut tai rattaat), että Nooankin kaltainen nopea pieni poika olisi hukkunut silmistäni samantien, jos olisin keskittynyt katselemaan vaatteita. Suosittelenkin, että Lapsimessuille kannattaa lähteä joko itsekseen ostoksia tekemään, lasten kanssa pelkästään leikkimään tai yhdessä koko perheellä, jolloin vanhemmat voivat tilanteen vaatiessa jakaantua.

Nooalla on päällään messuilta hankitut Mainion paita sekä Gugguun lippis ja trikoopantsit.

Kuinka kannattava reissu Lapsimessuilla käyminen loppujen lopuksi sitten oli? Lapset viihtyivät puuhapisteillä paremmin kuin hyvin, messuosastoilla oli hyviä tarjouksia sekä uutuuksia ja sain hankittua lähes kaiken tarvitsemani (plus paljon ei-niin-välttämätöntä vaatetta), joten oman kokemukseni mukaan Lapsimessut on erityisen onnistunut tapahtuma. Alennukset eivät ehkä olleet päätä huimaavia, ja yllätyksekseni löysin itseni Gugguun kassajonosta kädessäni pino vaatetta, joista vain murto-osa ylipäätään oli alennuksessa. Kuitenkin jo se, että pääset paikan päällä katselemaan ja sovittelemaan vaatteita ainaisen nettikaupoista tilaamisen sijaan, oli mielestäni messuvierailun arvoista, ja kaupan päällisenä useat valmistajat myivät vaatteitaan 20% alennuksella. Vielä kun lapsillakin oli niin hauskaa omissa touhuissaan, niin voin kyllä vannoa että meidät löytää messuilta myös ensi vuonna, tosin tarkemman ostoslistan ja budjetin kanssa!

Lippuarvonta

 

Sitäpä vaan tässä tulin huutelemaan, että instagramista löytyy tililtä @minishowblogi arvonta, josta voit voittaa kaksi lippua tulevan viikonlopun Lapsimessuille*. Itse olen messuillut viimeksi pari vuotta sitten, ja tällä viikolla on tarkoitus jälleen mennä katsomaan, mitä ihania uutuuksia eri merkeillä on tarjolla. Ostoslista on pitkä, sillä lapsilta puuttuu vielä kaikenlaista keväältä ja kesältä, ja luulen että joukkoon mahtuu myös jokunen heräteostos. Eniten odotan juuri nyt Gugguun printtivaatteita, lippiksiä ja uusia harmaita, Kaikon printtejä ja mekkoja, Metsolan asusteita ja samalla toivon että osastoilta löytyisi myös Makiaa, Hugo loves tikiä, Tinycottonsia ja vaikka mitä muuta. Parasta on se, että lähes kaikilla kojuilla on jotain alennuksia, joten lauantaina mut löytää (todennäköisesti lasten kanssa) Messukeskuksesta säntäilemästä osastolta toiselle!

*yhteistyössä Messukeskus

Nimipäivätyttö

Minealla oli tällä viikolla nimpparit, ja pakkohan niitä oli juhlistaa edes ihan pienesti. Yöllä pikana väsätty porkkanakakku ja kaksi kaveria kylässä, eipä siihen sen kummempia vaadittu että Minea sai toivomansa ”nimipäiväjuhlat”. Jotenkin itseäni meinaa huvittaa Minean innokkuus suunnitella kaikenlaista, sillä voisin aika varmasti sanoa tämän piirteen periytyneen meikäläiseltä. Heti muuton jälkeen olisi pitänyt järjestää oman huoneen tuparit, sitten kesäjuhlat, seuraavaksi jäätelöbaari ja metsäpiknik, syksyllä halloweenit ja joulun aikoihin toivottiin lasten pikkujouluja. Muutamat näistä saatiinkin toteutettua, mutta saattaisin olla suoraan sanottuna pienessä pulassa, jos meillä pidettäisi juhlia joka kerta kun joko minä tai Minea ideoidaan jotain.

Minea sai nimipäivälahjaksi nämä kuvissa näkyvät housut sekä valita noin kymmenellä eurolla jonkun lelun. Valinta osui sitten lopulta LOL-palloon, mutta huonolla tuurilla pallosta tuli juuri se sama hahmo, joka Minealla oli jo ennestään. Sanoin heti, että uutta ei valitettavasti voida käydä noin vaan ostamassa, mutta vaikka se tyttöä harmittikin, olin aika ylpeä siitä, ettei tilanne kärjistynyt kiukutteluun. Lopulta Minea antoi toisen nukeistaan kaverille, koska oli itse sitä mieltä ettei tarvitse kahta samanlaista – siitäkin huolimatta ettei saanut uutta tilalle. Kaiken lisäksi tämä taisi olla ihan ensimmäinen kerta kun Minea ylipäätään saa nimpparilahjaa, yleensä kun emme ole nimipäiviä oikein osanneet juhliakaan.

paita: Kaiko

housut: Lindex

Kun lelujen suhteen Minea on aina ollut todella vaatimaton, niin vaatteet onkin sitten ihan toinen juttu! Nykyään en voi ostaa mitään Minealle ennen kuin hän itse hyväksyy vaatteen. Ei saa olla liian löysät housut, ei käy myöskään liian tiukat koska silloin sukat on hankala saada hyvin lahkeiden alle, liian pitkät lahkeet tai hihat on ehdoton ei (minkä takia ei voi ostaa vaatteita kasvuvaralla) ja nykyään myös hameet ja kuviolliset paidat tuntuvat jäävän käyttämättöminä kaappiin odottelemaan parempaa päivää. Hiukset pitäisi olla aina auki, ja ulkona voisi kuulema jo ihan hyvin liikkua t-paidassa. Aika omapäinen tyttö, ja tainnut siinäkin tulla äitiinsä jos totta puhutaan.

Mutta mitäs tykkäätte näistä Minean uusista lempparihousuista? Itseltäni löytyy lähes samanlaiset mustana, joten tänä keväänä me taidetaan Minean kanssa samistella. En ehkä näe itseäni kulkemassa lasteni kanssa samanlaisissa kuvioleggareissa, mutta jotain pientä voi tietenkin olla, kuten kenkiä, huppareita tai muuta vastaavaa sellaista, mitä nyt näkyy niin lasten kuin aikuistenkin muodissa. Entäs teillä, samistelua vai ei?

1 2 3 4 5 6 … 38