polttariviikonloppu

Kymmenen hulvatonta tyttöä yhdistettynä minilomaan Himoksella meinaa takuuvarmasti hulvattomia bileitä, joista riittää puhuttavaa pitkiksi ajoiksi. Ihan kaikkea ei muistella jälkikäteen, vaan pienet sähellykset jo nolot tilanteet kuitataan mentaliteetilla what happens in Himos, stays in Himos.

         

Perjantaina ilta startattiin kuulumisilla ja tutustumisella, vaikka kahdeksan kymmenestä oli toistensa vanhoja opiskelijakavereita. Joukosta löytyi sattumoisin siis yhdeksän lääketieteen ja kemian alalla työskentelevää ja yksi humanisti, ja tällä teemalla piti viikonlopun osittain rakentuakin. Paitsi että meidän fiilisten mukaan suunnitelmia tekevä porukka unohti toteuttaa pari pientä yksityiskohtaa, minkä ansiosta polttarisankari pääsi aavistuksen helpommalla mitä oli tarkoitus. Hyvä niin, sillä jo parikin pientä ohjelmanumeroa tuntui katkaisevan hyvät keskustelut, harvoin kun näkee niin juttua riittää.

Perjantaina tuli tsekattua paikallinen menomesta oikein pidemmän kaavan mukaan, lauantaina taas otettiin iisisti. Aamu alkoi jääcartingilla, muiden ajaessa mä himmailin kannustusjoukoissa. Edellinen carting-ajoni vuosien takaa päättyi niin huonoon oloon, että päätin suosiolla jättää hurjastelut väliin vaikka käsittämättömän hauskalta homma näyttikin. Ilta meni lauantaina Putousta katsellessa ja paljussa lilluen. Paljun täyttämisestä ja lämmittämisestä kymmenen naista sai aikaan todellisen ohjelmanumeron, kun letkut oli liian lyhyitä, puut ei suostuneet palamaan ja lopulta istuttiin koko porukka kuuden hengen tynnyrissä iho liian kuumasta vedestä punoittaen. Ja tästä kaikesta opittiin tuskin mitään muuta kuin että sairaan kivaa oli!

luukku 23: herkkujen joulupöytä

Muutama hetki vielä ja on joulu! En voi väittää etteikö touhua riittäisi vielä huomisellekin, mutta on se joulutunnelma kuitenkin salakavalasti jo hiipinyt meille muutama päivä sitten. Yrityksen ja erehdyksen kautta oon tänään tehnyt vielä viimeiset laatikot, yöllä paistuu kinkku ja huomenna kypsytellään päivän mittaan karjalanpaistia ja punajuuripaistosta. Nälkä kasvaa vähitellen jo ruokia ajatellessa.

Joulupöydän menun suunnittelin jo hyvissä ajoin etukäteen, ja kirjoitin sen ylös sekä itselleni että pöytään laitettavaksi. Suurin osa herkuista on samoja kuin viime vuonna, niistä oma lempparini on bataattilaatikko. Uutuutena kokeilen poronlihaa ja suklaa-tiramisujälkiruokaa. Jälkiruoka valmistuu suklaakermasta, tiramisu-rahkasta, kahvista ja pipareista. Namnam! Toinen kokeiluni oli työkaverin reseptillä valmistunut saaristolaisleipä, josta tuli aivan herkkua. Tää ei ole pelkästään joulun juttu, joten kokeilkaa ihmeessä joku kerta!

Saaristolaisleipä 3kpl
 
1 l piimää
75g hiivaa
3 dl siirappia
1 rkl suolaa
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl kaljamaltaita
1 l vehnäjauhoja
 
Lämmitä piimä miedolla lämmöllä kattilassa kädenlämpöiseksi.
Liuota piimää joukkoon hiiva.
Mittaa sekaan vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa.
Taikina jää melko löysäksi.
Kohota taikinaa noin tunti.
Voitele kolme leipävuokaa ja täyte vuoat taikinalla noin puolilleen.
Anna kohota noin tunti niin että taikinan tilavuus tuplaantuu.
Paista 175 asteessa noin tunti.
Hieman ennen valmistumista voitele leivät siirappivedellä (1 dl vettä ja 1/2 dl siirappia).

Marimekon Kuusikossa-kuosi on tänä syksynä ihastuttanut niin kovasti, että se pääsee joulupöytämme kattauksen päärooliin. Kokeilin kahta erilaista versiota, liinalla ja ilman, mutta päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen ja vähäeleiseen vaihtoehtoon. Askartelin vielä pöydän päälle lamppuun roikkumaan muutaman paperihaitareista tehdyn ympyrän, ja yllätyksekseni niistä tuli tosi hauskat. Inspiraation sain Iittalan ympyröistä ja sydämistä, nämä vaan syntyy itse tehtynä lähes ilmaiseksi pelkästä paperista ja liimasta. Kyllä nyt kelpaa aloittaa herkuttelu!

luukku 21: tonttuilua

Kukahan meidän perheessä meni keksimään että joulukorteissa pitäisi olla Minean kuva joka vuosi siitä eteenpäin kun Minea syntyi? Kuten jo vähän ehdin avautuakin ei korttikuvaukset olleet ihan helpoimmasta päästä tällä kertaa, ja yhdessä vaiheessa meinasin jo luovuttaa kokonaan.

Mielessäni olin suunnitellut tunnelmalliset ulkona auringossa otetut korttikuvat, mutta olinkin unohtanut kokonaan sen, että sisävaatteet ja lumimaisema on vähän mahdoton yhdistelmä. Hyvänä kakkosvaihtehtona aioin kuvata Minean ja Pablon yhdessä, huonolla menestyksellä sain kumpaakaan pysymään paikoillaan paria sekuntia pidempää. Lopputuloksena räpsin kuvia samalla kun Minea juoksi paikasta toiseen, teetin kortit viime tipassa ja epähuomiossa tekstistä jäi pienenpieni osa puuttumaan ja kaiken huipuksi kortit vielä saapuvat hyvin todennäköisesti myöhässä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan eikö?

Virallinen korttikuva jääköön vielä jännitykseksi sukulaisille, mutta ihan hauskoja räpsyjä tuli kaikesta huolimatta useampikin. Minealla on aattona päällä sama asu eli Lindexin hame ja paita. Ihastuin settiin niin kovasti, että huomenna viimeisiä lahjaostoja tehdessä taidan käydä hakemassa samanlaisen sinivalkoisena, ja vinkkinä muillekin että kivoja tyllihameita löytyy Lindexin lisäksi myös Hennesistä parilla eurolla!

1 34 35 36 37