Tämän maanantain väsymyksen ehdottomasti pahin aiheuttaja oli lauantain bileet, jotka talliympäristöstä huolimatta venähti perusbaari-illan mittaiseksi. Äh, vanha ei jaksa! Ehdoton onni, ettei vastaavaa valvomista tule harrastettua kuin hyvin harvoin, päikkärit kun ei kovin usein ole lapsiperheessä mikään vaihtoehto.

Juhlat oli mitä parhaimmat! Mäkin jopa selvisin paikalle automeikkauksella ajoissa, ja kampauksenahan toimi takuuvarma suoraan suihkusta tukka. Asupaniikki iski tietenkin edellisenä päivänä ja vielä samana aamuna löysin itteni Vero Modasta etsimästä täydellistä, harmaata jumpsuitia – mitään ei luonnollisestikaan löytynyt! Viime kesän perusmusta sai kelvata, ja hyvähän siitä tulikin riittävän punaisilla huulilla. Ihan vaan vinkkinä mustia jumppiksia etsiville, että Vero Modasta löytyy melko samanlaista jumpsuitia pitsiselällä kuin tämä mun päällä näkyvä.

Juhlapaikkana tosiaan toimi synttärisankari Sarekan asunnon yläkerrasta löytyvä hulppea metsästysmajamainen tila Hautjärvellä, ja puitteisiin oli yhdistetty loistavan hyvä ruoka, lähimmät ystävät, DJ:n yömyöhään soittamat teini-iän ikivihreät ja Karibian rytmit sekä tuntitolkulla tanssiva juhlaväki. Sankari ei hempeässä vaaleanpunaisessa mekossaan näyttänyt yhtään yli 20-kymppiseltä, vaan sädehti luontaista iloisuuttaan ja sai meidät muut huokailemaan ihastuksesta :). Mikä ihme se sun salaisuus on Sare?!

Parasta juhlissa oli nähdä itse sankaria sekä toista lapsuudenystävääni jälleen pienen tauon jälkeen, juttu kun aina jatkuu siitä mihin se on viimeksi jäänyt :). Sareka aikoo jatkossa majailla yhä suuremman osan vuodesta Kanadan miesystävänsä luona, joten tapaamiset tulee varmaan harvenemaan vielä entisestäänkin. Tai sitten täytyy ite ottaa useammin (lue: edes kerran elämässään ;)) suunnaksi Kanada, eikä pieni New Yorkin trippikään hullumpi olisi! Mulla on jopa yksi New Yorkin reissu kaasojeni kanssa tekemättä, mutta ehkä kesällä voisi ensin suunnata johonkin perinteiselle koko perheen löhölomalle..