Halloween 2018

Heti alkuun on sanottava kiitos! Sydämellinen, aito kiitos siitä että jätitte niin paljon ja niin mahtavia ideoita viime postaukseen. Aion tarttua niistä niin moneen kuin mahdollista, ehkä jopa kaikkiin jos saan jonkun suostuteltua silloin tällöin asukuvaajakseni.

Sitten halloweeniin! Tänä vuonna meidän juhlat oli juuri niin kivat kuin olin toivonutkin. Oli ystäviä, paljon lapsia, kasoittain herkkuja ja karmivia halloween-asuja. Valmistelut hoidettiin yhdessä naapurin Katjan kanssa, ja tarjoilut meni näppärästi nyyttäriperiaatteella. Vieraita oli kaiken kaikkiaan lähes 20, joten yksin tuolle määrälle ruokien tekeminen olisi ollut ihan eri juttu. Onneksi naapurustosta löytyy kekseliästä porukkaa, joilta kaikilta tuli älyttömän hauskoja ideoita halloween-tarjoiluihin.

Meillä on tullut pidettyä niin monet juhlat tässä vuosien aikana, että omasta juhlatarvikelaatikostani alkaa jo löytymään teemaan kuin teemaan jonkinlaista koristetta. Useimmiten jokin sama väri toistuu useammissa juhlissa, kuten halloweeneissä musta, joten uutta ei juurikaan tarvitse ostaa lautasia, pillejä, servettejä ja mukeja lukuunottamatta. Kävin Tigerista hakemassa vähän hämähäkin seittiä ja ilmapalloja ja Confetista löysin isot lepakkopallot. Lepakkopallot on superkätevät, sillä ne puhalletaan pillillä täyteen ilmaa ja käytön jälkeen ne voi tyhjentää ja pakata takaisin odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

Herkkupöytä oli tänä vuonnakin ihan erityisen monipuolinen, mitä muutakaan sitä toisaalta voi odottaa jos kaikki yhdeksän aikuista toivat jotain tullessaan. Juustoja, suolakeksejä, hedelmiä, kakkua, mutakakkukeksejä, nakkisormia, hodareita, karjalanpiirakoita, sipsejä, popparia, leivoksia, erilaisia keksiviritelmiä jne – eipä sitä oikein koskaan pääse tällaiseen juhlapöytään herkuttelemaan. Syömistä jäikin juhlista niin paljon että jokainen vei lautasellisen herkkuja mennessään, ja silti itsekin söin viimeisiä kakun jämiä vielä tänään.

Juhlissa ei ollut mitään erityistä ohjelmaa, vaan lapset söivät ja tanssivat discopallon pyöriessä katossa. Mineaa se vähän harmitti, ettei ollut viime vuoden tapaan aarteen etsimistä tai vierailevaa kummitusta, mutta me oltiin äitien kanssa ajateltu, että lapset haluavat vain vapaasti touhuilla. Ehkä tästä voi ottaa opiksi lasten synttäreitä ajatellen ja keksiä sinne sitten jotain pientä. Tästä yhdestä harmituksesta ja parista tapaturmasta huolimatta kokonaisuus oli ihanan onnistunut ja teema erityisen kiva suunnitella. Ensi vuonna varmasti jälleen uudelleen!

Jätskibileet

Lapsilla on ollut aika ihana muistorikas viikonloppu takana, oli Lintsiä ja sitä ennen perjantaina ystäville järjestetyt pinkit jätskibileet. Huomenna meilläkin alkaa arki reilu kahden kuukauden lomailun jälkeen, ja se tuntuu jälleen aika ristiriitaiselta. Tiedän, että työelämä vie pian mennessään, mutta juuri nyt fiilikset on vielä ihan täysin lomalla ja lasten kanssa kotoilussa, enkä voi kuvitellakaan olevani päiviä erossa noista kahdesta. Niin paljon kaikkea voisi vielä tehdä, aamuheräämiset ja väsyneet iltapäivät eivät kuulu ollenkaan sanavarastooni juuri nyt.

Jätskibileiden ajatus lähti siitä, kun löysin Tigerista muutamia kivoja juhlatarvikkeita ja Minea sitten keksi, että voisi järjestää jotain kesän loppumisen teemalla. Koko kesän tytöt on touhunneet yhdessä pitkin pihoja, mutta alkavalla viikolla on kaikkien aika palata arkisiin rytmeihin, ja kavereita tulee nähtyä vähän harvemmin. Kaivoimme vielä joitakin vanhoja koristeita esiin, haimme jätskiä ja poppareita ja pystytimme lasten puisen kioskin takapihalle. Minea tarjoili kioskissa jätskiä vieraiden toivomilla lisukkeilla samalla kun minä pyörittelin jätskipalloja keittiössä. Syömisen lisäksi ohjelmassa oli muutama kisa, joista kaikille jaettiin pisteitä ja lopuksi palkinnot.

Kilpailuina oli limbo, hyppynaruilla hyppiminen, hulavanteen pyöritys ja vesipallojen heittäminen ämpäriin. Parituntinen vierähti nopeasti ja tytöt tuntuivat viihtyvän – Nooa tietenkin mukana myös!

Vaikka viikonloppuna onkin ilmassa leijaillut kesän viimeisen tuntua, niin pitäisi muistaa ettei elämä tähän lopu. Arki väsyttää ainakin aluksi, mutta aurinkoiset ilmat jatkuu vielä ja aina tulee viikonloppu, jolloin suunnitelmat voivat taas elää vapaammin. Ja onneksi pian voi jo alkaa fiilistelemään joulua, se jos mikä pelastaa talven.

 

Kesän ekat synttärit

On niin huippua, että yhä edelleen kaveripiiristäni löytyy muutamia sellaisia ystäviä, joiden kanssa ollaan tunnettu jo ala-asteikäisistä saakka. Vaikka välillä on ehkä ollut vähän viileämpää, niin aikuisiällä välit on jälleen lähentyneet, ja viimeistään lasten myötä ollaan löydetty toisemme uudelleen. Aikuisena olen yllättäen pohtinut ystävyyttä jopa enemmän kuin nuorempana, jolloin en ehkä aina ymmärtänyt kuinka tärkeää on pitää hyvistä ystävistä kiinni. Nykyään en enää yritä olla kaikkien kanssa koko ajan, vaan olen ymmärtänyt ettei määrä korvaa laatua ja toisaalta myös sen, että joskus ystävyydestä on luovuttava, jos se ei ilahduta molempia osapuolia.

Viikonloppuna kävimme nopean pyörähdyksen Lahdessa ystäväni (juurikin sellaisen, jonka olen tuntenut jo ties mistä saakka ja jonka ystävyys on sellaista, josta pitää kiinni) pojan 5-vuotissyntyäreillä. Menimme jo edellisenä päivänä, koska olin luvannut auttaa kakun tekemisessä ja muissa järjestelyissä. Yritimme tehdä jonkinlaisen ruusukultaisen karkkikakun porkkanakakun pohjalla, mutta niin moni asia meni matkan varrella pieleen, ettei lopputuloksesta tullut lähellekään sellainen kuin olin kuvitellut. Sankari itse oli kuitenkin tyytyväinen ja koko kakku hävisi vieraiden lautasilta, joten päätin olla välittämättä asiasta. Vinkkinä kuitenkin mainittakoon, että etukäteen suunnitteleminen on se salaisuus, joka yleensä takaa hyvän lopputuloksen – niin olisi varmaan meillekin, jos olisimme tajunneet!

Synttäreille oli tilattu Pikku Vaniljasta ruusukultainen synttärisetti, johon kuului mukit, lautaset, servetit, ilmapalloja, onnentoivotusviiri ja kartonkisia juhlahattuja. Setti oli älyttömän kiva (ja yllättävän edullinen!), ja sattui olemaan suht samaa sävyä kakun kuorrutteen kanssa. Lauantai oli niin nätti päivä, että synttäreitä juhlittiin pääasiassa ulkona, joten keksimme tehdä juhlahatuista hauskan popcorn-puun pihalle. Täytimme kartonkihatut poppareilla, ripustimme ne pihan pensaaseen ja vieraat saivat sieltä käydä hakemassa omansa – ja tietenkin laittaa hatun päähänsä kun popparit oli syöty.

Kesän ekat lastenjuhlat on nyt juhlittu, ehkä tässä vielä ehtii jotkut järjestää itsekin. Minealla oli tänään parin kaverin kanssa pihakioski, jonne Niko oli nikkaroinut helpon kioskin jämälaudoista. Luulen että se on testattava ainakin jäätelöbaarina eikä smoothiekiska kuulosta sekään yhtään huonommalta..

1 2 3 4 5 6 37