Mitä tapahtuu kun pukki on käynyt, lahjat on avattu, jouluruoat syöty ja jäljelle jää vain kasa joulusuklaata ja muutama vapaapäivä? Jos tämän päivän perusteella voi jotain sanoa, niin meillä nämä välipäivät rentoillaan aamut yökkäreissä, ja sitä suklaata tulee todella syötyä enemmän kuin tarpeeksi, vaikka kohti uutta vuotta mentäessä pitäisi varmaankin keventää ja vähintäänkin ottaa itseään niskasta kiinni herkuttelun suhteen. Toisaalta, loma ja lähestyvä uuden vuoden viikonloppu Tampereella ovat ihan liian hyviä pilattaviksi dieetillä ja itsensä koettelemisella – tai itse asiassa niin se taitaa olla koko ihmiselämä liian arvokasta hukkaan heitettäväksi. Ja mikä sen pahempaa kuin kieltää itseltään kaikki kiva.
Ennen joulua meinasin ensin ahdistua ja lopulta melkein panikoida tulevan pakettimäärän kanssa, mutta yllätyksekseni tämä vuosi olikin selkeästi maltillisempi kuin edelliset. Itse sain lahjaksi suklaarasian ja koko perheelle osoitetun paistokasarin, lapsille molemmille tuli useampi lahja, mutta kaikki erityisen mieluisia ja toivottuja. Tällä kertaa pois jäi kaikki ylimääräinen, ja sen huomasi siitäkin että Minea ja Nooa on viimeiset kolme päivää leikkineet kaikilla saamillaan leluilla vaihdellen leikistä toiseen. Aamu alkoi tänään sylvanian-talolla ja Ryhmä Haulla, ennen ruokaa testattiin uutta rattikelkkaa, päiväunien jälkeen puuhailtiin hetki Oppi&Ilon korteilla ja illasta vielä ehdittiin kaivaa esille barbeja ja autoja. Lahjoja aukaistessa etenkin Minealla tuntui olevan enemmänkin kiire saada lahjat nopeasti avattua kuin nähdä mitä niiden sisällä oli, mutta nyt leikkejä seuratessa on ollut ihana huomata, miten molemmat ihan tosissaan tykkäävät lahjoistaan ja leikkivät niillä varmasti vielä pitkään. Kamalinta olisi huomata lastenhuoneen täyttyvän tavaralla, joka jo muutaman leikkikerran jälkeen menettäisi mielenkiintonsa, joten tänä vuonna (niin kuin aina aikaisempinakin vuosina) iloisia on niin lapset kuin äitikin.
Miten teillä vietettiin joulua ja vaihdoitteko lahjoja? Joskus tuntuu hullulta ajatella, kuinka lapset voivat yhden päivän aikana saada monta toiveleluaan samalla kertaa, mutta omien lasten iloa vierestä seuratessa unohdin kaiken stressaamisen ja itse asiassa, taisin innostua itsekin vauhdilla repimään papereita lasten apuna, jotta Ryhmä Hau -autot ja Sylvanian talot saatiin äkkiä mukaan leikkeihin.