Perjantaina istuin herkuttelemassa vaatekutsuilla, eilen istuin iltaa naapurin kanssa ja tänään oli Katriinan tytön Nean 3-vuotisjuhlat. Aika herkkuihin keskittynyt viikonloppu sanoisin. Kaikki makea on maistunut mulle aina hyvin, mutta nyt univelkaisena huomaa ahmivansa herkkuja kaksin käsin, useimmiten ihan liikaa. Tänään lähdin Katriinalta sellaisessa sokeriähkyssä, että lopulta alkoi jo tulla huono olo, mutta silti kotona jo olisin voinut syödä vähän lisää herkkuja. Alkaa aavistuksen tuntua jo ahdistavalta se, kuinka koko ajan tekisi mieli ahmia suklaata, karkkia tai leivonnaisia enkä tiedä, miten ihmeessä tästä koukusta pääsisi eroon!
Yksi syy tämänpäiväiseen överiherkutteluun oli se, että Katriina oli jälleen pistänyt parastaan ja kaikki oli niin vastustamatonta, että oli pakko maistaa jokaista pöydässä olevaa herkkua. Kuppikakut oli leiponut taitava Minna bakes, uusi jyväskyläläinen leipomo, josta myös Eve oli tilannut tarjottavat Lillin synttäreille noin kuukausi sitten. Itse tekemällä pääsee varmana halvemmalla, mutta toisaalta olisi kiva välillä järkätä juhlat niin, ettei tarvitsisi juurikaan stressata muusta kuin vieraiden viihtymisestä. Myös näyttävyydessään nämä Minnan herkut tuntuu olevan ihan omaa luokkaansa, sillä kuka jaksaisi näperrellä vielä macaronsit kuppikakkujen koristeeksi?!
Pikkujäbän rento ”juhla-asu” ja koko päivän mukana kulkenut hymy <3
Nea sai synttöreiden teeman mukaisesti oman jätskikiskan. Sankari tarjoili vieraille annoksia toiveiden mukaan, saneli hinnat ja vieraat sai maksaa kioskin vierestä löytyvillä paperikolikoilla. Lapset mätti jäätelöä enemmän kuin mahaan olisi mahtunut, mutta eihän sitä malttanut hauskaa leikkiä lopettaakaan. Lopulta oli pakko viedä herkut sivuun ja Katriina toi tilalle leikkitarjottavat, joilla jatkettiin vielä jonkin aikaa kioskileikkejä.
Mun jo kohta vitsiksi muodustuneet Lego-lahjat 😀 Seuraaviin synttäreihin lupaan käyttää enemmän mielikuvitustani ja etsin jo hyvissä ajoin jonkun vähän erikoisemman jutun. Onneksi on sentään noita Harjun Paperin kortteja, jotka pelastaa ihanuudellaan paketin kuin paketin!
Juhlat oli mun kannalta siitä erikoiset, että olin tällä kertaa liikkeellä Nooan kanssa kaksin. Minea keksi ihan yllättäen menevänsä mun porukoille yökylään, kun ajoin eilen aamupäivästä käymään Hollolassa mun isän synttärikahveilla. Tänään sitten haettiin Minea puolesta välistä matkaa, ja ette usko miten onnellisia oli molemmat Nooa ja Minea kotona nähdessään taas toisensa. Koko ilta halailtiin ja naureskeltiin sängyllä temppuillen eikä noita kahta meinannut saada irti toisistaan, kun piti lähteä yöunille. Huomenna tiedossa olisi uudenlaista arkea, arvaatteko millä tavalla?