Taas se tuli ja meni, viikonloppu, enkä saanut mitään sen enempää aikaan kuin viikollakaan, vaikka etukäteen niin itelleni uskottelin. Ehkä aika iso syypää saamattomuuteen oli se, että oltiin koko ajan jossain menossa, kun täällä Jyväskylässä tuntui tapahtuvan jotain vähän joka puolella, ja me jokapaikanhöylät kierrettiin paikasta toiseen pää kolmantena jalkana.

Ensin lähdettiin eilen keskustaan lastentapahtumaan kuuntelemaan lastenbändiä, mutta eihän siitä mitään tullut kun laulajat oli pukeutuneet merirosvoiksi ja hyppi siellä lavalla jossain vaiheessa aavekin. Merirosvoja ja aaveita laulamassa hilpeästi pikkulapsille, seriously? Ei ehkä tulisi itelle ihan ensimmäisenä mieleen, mutta suurin osa lapsista kuunteli esitystä eturivissä intoa täynnä ja silmät kiinnostuksesta kiiluen – Minea taas ei suostunut poistumaan koko aikana mun sylistä, ja kun ehkä sen kymmenennen kerran tyttö pyysi että lähdettäisi jo kotiin, tajuttiin me kurvata autolla lähipuistoon. Se siitä konsertista siis, tulipahan ainakin todettua että Minealle merirosvot on ehdoton ei.

Jyväskylän lähikunnassa Muuramessa oli viikonlopun ajan markkinat, joille mekin sitten suunnattiin ensin eilen vain toteamaan että kojut oli juuri sulkemassa ja toisen kerran tänään paremmalla onnella. Minea puhui jo eilisestä asti menevänsä markkinoilla pomppulinnaan, mutta kuinkas kävikään tosipaikan tullen – intoa riitti tasan tarkkaan niin kauan kunnes pomppimaan tuli vähän isompia poikia. Meidän miniä alkoi jälleen jännittämään sen verran, että tyttö odotteli hanakasti pomppulinnan vieressä niin kauan että isommat väistyivät tieltä, ja vasta sitten oli ilo irti. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä se pienen kaksivuotiaan elämä on välillä käsittämätöntä näin äitin näkökulmasta..

Pomppimisen välissä pidettiin pakollinen jätskitauko. Minealle pisteet ehdottomasti parhaasta jätskinsyöntitaktiikasta – ensin syödään omasta annoksesta suurin osa ja loppuvaiheessa vaihdetaan makua ja siirrytään vieruskaverin jätskeille!

Onko teillä muilla pieniä arkajalkoja, joille uudet jutut on aina vähän jännittäviä? Tai kellään vinkkejä kuinka rohkaista lasta ilman että samalla painostaa liikaa? Ja iän kanssa tämäkin varmaan helpottaa, vai helpottaako?

Pidetään peukkuja että ensi viikollakin saataisi nauttia auringosta! Mä oon ainakin ehtinyt jo asennoitua kesään, ei enää pakkasia tänne kiitos!