Lomapäivät vähenee, paniikki iskee?

Onko teistä suurin osa tällä hetkellä lomalla? Omista kavereistani on melkein jokainen jäänyt lomille juhannukselta, tai viimeistään nyt heinäkuun alusta, ja veikkaanpa muutenkin tämän olevan sitä parasta lomasesonkia. Meikäläinen kun pitää lasten kanssa parin kuukauden lomaa, niin sitä voisi luulla ehtivänsä tehdä yhtä jos toistakin, mutta arvatkaa kuinka lopulta aina käy? Alkulomasta uskottelen aikaa olevan vielä niin paljon, ettei mitään kannata nyt ihan vielä aloittaa, ja nyt kun viikkoja on jäljellä enää vain muutama, tulee sellainen olo, että loma meni jo, kuka tässä enää ehtii mitään tehdä. Toisin sanoen osaan siis oikein taitavasti vältellä kaikkia velvollisuuksia ja soljua sellaiseen lomamoodiin, jossa aika kuluu nopeammin kuin koskaan, mutta mitään et oikeastaan tee. Kuinka kätevää!

Samanlaisessa mitään tekemättömyyden kiireessä taisin elellä silloin kun vielä olin lasten kanssa kotona, treffailtiin vaan kavereita, leivottiin mutakakkuja ja pyörittiin pihoilla. Aina välillä tulee ikävä sitä joutilaisuuden aikaa, vaikka samaan aikaan mieleen muistuu, miten myös kaipasi jotain omaa tekemistä poissa kotiympyröistä. Olenkin miettinyt, että osa-aikainen työnteko olisi varmasti loistava ratkaisu tähän elämäntilanteeseen, mutta toisaalta taas monet sanovat, että se helposti tarkoittaa sitä, että edelleen teet saman työmäärän mutta pienemmässä ajassa – ja tuntuvasti pienemmällä palkalla.

Luulen, että syksystä tulee vielä ihan erityisen hyvä kunhan ensin ehdin saada ajatukset kasaan, hommat valmiiksi kotona ja syksyn kalenterin pysymään tyhjänä kaikesta ylimääräisestä. Olen aika hyvin saanut toteutettua downshiftaamista, ainakin siinä mielessä että usein voin vastata ei meillä mitään ole, kun ystävät kyselevät ehdittäisikö kuluvalla viikolla nähdä. Myös useammat juhlat saavat tänä kesänä jäädä, ihan vain siksi etten juuri nyt tunnu innostuvan ajatuksesta reissata joka viikko lasten kanssa (tai ilman) ympäri Suomea. Enemmän arjen tekemistä, vähemmän kalenteriin merkittyä menemistä – tähän taitaa melko hyvin kiteytyä tämän vuoden ohjenuorani.

Vaikka olen pitänyt kalenterin vielä tiukasti poissa näköpiiristä, kaivoin silti kauneimman kynärasiani* esille ja kirjoitin paperille listan asioista, jotka haluan ehtiä tehdä tällä viikolla. Maalaan vessan saumat loppuun, varaan lapsille ajat hammastarkastukseen, hoidan virastoasioita, kiinnitän seinille pari kaapissa odottavaa taulua ja esinettä ja selaan sisustuslehtiä, jotka ovat viime kuukausina tipahdelleet postilaatikkooni, mutta jääneet lukematta. Torstaina ajelen hyvässä seurassa asuntomessuille Mikkeliin ja viikonlopun aloitan Minna bakesin herkuilla. Kuulostaa yllättävän hyvältä vai mitä? Pienistä puroista syntyy joki, ja niin ajattelin minäkin aloittaa, pieni homma kerrallaan ja turhia stressaamatta, todennäköisesti kuun lopussa huomaan tehtävälistani tyhjentyneen kokonaan.

*Ihana metallinen säilytysrasia on saatu Sisustus Orvokista. Rasia on merkiltään Lehtorinne design studio, samalta merkiltä löytyy mm upeita metallijaloilla varustettuja penkkejä ja metallihyllyjä.

Kodinhoitohuone

Just nyt mielessä pyörii kaikenlaisia asioita, enimmäkseen erilaisia uusia alkuja, sillä usein pidemmän reissun jälkeen haluaa keskittyä kotiasioihin ihan uudella tavalla – ja ehkä jopa tehdä niitä rästiin jääneitä hommia pois. Sen ainakin tiedän, että tämä viikonloppu vietetään hyvin tiiviisti kotona, enimmäkseen kodinhoitohuoneessa reissun jälkeisiä pyykkejä pesten. Vaikka kuinka ihana loma meillä olikin, niin ihan yhtä ihanaa on myös tulla kotiin, saada puhdasta vaatetta päälle ja purkaa matkalaukut. Lapsetkin hyppivät riemusta portaita edestakaisin heti kun saatiin ulko-ovi auki!

Yksi arkea helpottavia asioita, joka hommattiin tänne uuteen kotiin, on ollut kuivausrumpu. Meillä ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista, mutta nyt en enää osaisi ajatella pärjääväni ilman. Ensin harkittiin kuivaavaa pyykinpesukonetta, mutta perheellisenä tämä on kätevämpi, kun voi pyörittää molempia koneita samaan aikaan ja pestä jopa neljä koneellista pyykkiä yhden päivän aikana. Usein pidänkin viikonloppuisin pyykkipäivän, jolloin pestään sekä narulla kuivattavaa että kuivausrumpuun heitettävää pyykkiä. Ostoslistalla on vielä joskus hankkia kuivauskaappi, se olisi nimittäin kätevä lasten kosteiden ulkovaatteiden kuivatukselle – aika lailla ympäri vuoden siis.

Kodinhoitohuone on meillä vielä todella keskeneräinen, sillä katossa on muutama aukko, joille pitäisi tehdä jotain, ja lattiasta puuttuu listat. Tämä on ainut huone, johon meillä tulee jalkalistat, ja nekin vain sen takia, että saatiin roiskia mikrosementti lattiaan vähän huolettomammin, ja nopeammin. Toinen vaihtoehto olisi ollut rajata mikrosementillä seinälle nouseva vesieristeen raja, mutta lopussa kun alkoi tulla kiire saada lattiat valmiiksi, ei niin pikkutarkka homma enää sopinut aikatauluihin. Toisesta päästä kodinhoitohuonetta pääsee kylpyhuoneeseen ja saunaan, toisessa päässä on ovi etuterassille sekä samassa yhteydessä kuraeteinen. Vielä toistaiseksi seinät näyttävät kovin tyhjiltä, mutta ongelma on se, että huone on niin kapea, ettei kaappeja voi olla vastakkain molemmin puolin, ja nyt kun yhdellä seinällä jo on naulakkoja, en tiedä mitä toiselle seinälle enää laittaisi. Liukuovikaappien takaa löytyy talon tekninen tila ja muutamat vetokorit lasten käyttöulkovaatteille ja Nikon puolipuhtaille vaatteille.

Kodinhoitohuone on siitä ongelmainen, että näkymä kylpyhuoneeseen päin on seesteinen ja kodikas, mutta kuraeteisen puoli on täysin laiminlyöty. En pidä siitä, että ulko-ovi on listavalkoinen ja seinät kaikkialla puhtaanvalkoista, ja luulin tilanneeni kiinteiden kalusteiden toimittajaltamme liukuovet valkoisilla kehyksillä – ne kuitenkin tulivat hopeisilla. Asiasta kannattaisi tietenkin reklamoida, mutta myyjä, jonka kanssa olemme kaupat tehneet, ei ole yrityksessä enää töissä, ja loppujen lopuksi kyse on todennäköisesti siitä, että sopimukseen on kirjattu väärä kehys, enkä ole asiaa huomannut tilatessa. Rakentamisen aikana näitä vain tuppaa väkisinkin tulemaan, sillä satoja valintoja tehdessä sitä itsekin alkaa katsoa asioita läpi sormien, enkä loppuvaiheessa enää syynännyt jokaista paperia niin tarkasti.

Kunhan jälleen löydän energiaa pohtia kodinhoitohuonetta, ja kunhan ensin saamme siellä viimeiset hommat valmiiksi, tulee lopputuloksesta varmasti mieluinen ja viihtyisä. Estetiikkaan huomiota kiinnittävänä luonteena on vain vaikea sietää keskeneräisyyttä, kaikki pitäisi olla samantien viimeisteltyä ja valmista sisustamiselle. Tuleeko teille jotain mieleen, miten saisin tätä huonetta vähän valmiimman näköiseksi? Tavaraa ei tarvitse olla paljon, mutta jotenkin olisi kiva yhtenäistää kuraeteisen puoli muuhun tilaan, en vain tunnu keksivän millä keinoin.

Palma Aquarium

Eilinen päivä oli ehdottomasti yksi lemppareitani koko tällä Mallorcan matkalla, kävimme nimittäin Palma Aquariumissa eli yhdessä paikallisista akvaarioista. Oltiin päätetty, että viikon aikana käydään saaren pääkaupungissa Palmassa ja sen lisäksi tehtäisi jokin lapsille mieluinen reissu. Lopulta meillä oli kaksi vaihtoehtoa, vesipuisto tai akvaario. Molempia löytyy tästä alle 30km säteellä Palmanovasta useampia, ja ihan Palmanovan vieressä Magalufissa on myös Katmandu-puisto, jossa on yhdistettynä vesileikkipaikka, kiipeilypuisto sekä muutamia erilaisia 4D-aktiviteetteja. Kaikki vaihtoehdot olisi varmasti olleet hyviä, mutta koska meidän molemmat lapset on aavistuksen arkoja riehumaan vedessä, ajattelimme että tällä kertaa meri ja hotellin allas saavat riittää siltä osin.

Googletimme eri akvaarioita lähistöltä, skippasimme delfiinishowt ja ostimme liput hieman kauemmaksi Palma Aquariumiin. Liput kannatti ostaa netistä etukäteen, sillä siinä säästi jokusen euron kun otti valmiiksi ehdotettuja yhdistelmäpaketteja. Alle 3-vuotiaasta ei mennyt maksua ollenkaan, mutta peruslipun lisäksi tarjolla oli vielä kolme maksullista aktiviteettia, joista ostimme liput haiveneretkelle. Minean kanssa käytiin kahdestaan istumassa lasipohjaisessa veneessä, josta näki haiden lipuvan hiljaa ohi aivan jalkojen alapuolella. Melkein alkoi jännittämään siinä matalalaitaisessa pikkuveneessä istuessa, mutta järkeilin ettei akvaarion haita ehkä kiinnosta veneessä olijat, jos ympärillä uiskentelevat sadat kalatkin saivat olla kaikessa rauhassa.

Palma Aquarium oli kaikessa upeudessaan niin vaikuttava, että lasten kanssa selailtiin kuvia puhelimesta pitkälle iltaan asti vielä hotellillakin. Muuten täällä Espanjassa tuntuu talot ja kasvisto olevan melko väritöntä, mutta veden alla on ihan oma maailmansa – meri tarjoaa käsittämättömän hienoja väriyhdistelmiä pastellisävyistä neonväreihin, ja monet kalalajit olivat niin omituisia, ettei niitä edes uskoisi kaloiksi. Puolienkaan nimiä en oppinut tuntemaan, mutta vaihtoehtona esim perinteisille museokierroksille akvaariovisiitti toimisi ihan kenelle tahansa. Ikkunoiden taakse olisi voinut jäädä tuntikausiksi tuijottamaan ihmeellisiä vedeneläviä, ja jokaisen kalan, meduusan, korallin ja alkueläimen olisi halunnut tallentaa kameran muistikortille.

Meidän lapset tykkäsivät molemmat kierrellä katselemassa akvaarioita, mutta lisäksi alueella oli pari muutakin aktiviteettia lapsille. Sisältä löytyi minikokoinen hoplop ja ulkona oli merirosvolaiva, jota pääsi tutkimaan sekä pomppulinna. Lapset myös juoksentelivat uikkarit päällä aukiolla, jonka lattiasta tuli vesisuihkuja, ja eurolla sai ostaa kalanruokaa, jota nälkäiset kalat haukkoivat kiduksiinsa ulkolammessa. Sisääntulon luona lapsille maalatiin meriaiheisia kasvomaalauksia, ja tiettyinä kellonaikoina pääsi osallistumaan merirosvojen vesi-ilmapallosotaan. Ihan superkiva paikka siis kokonaisuudessaan, eikä noin 50€ maksaneet liput meidän perheeltä mikään mahdoton summa ollut. Kannattaa siis ehdottomasti käydä, jos lomailette Mallorcan saarella, meikäläinen ei nimittäin taida nyt keksiä mitään huonoa sanottavaa koko paikasta.

1 … 81 82 83 84 85 86 87 … 395