Rennolla asenteella

Viikonloppu, ja elämä yleensäkin just nyt, on mennyt suht rennolla asenteella. Erityistä iloa päiviin tuo se, että kotona tehtävien töiden määrä on toistaiseksi pysynyt hyvin hallinnassa, ja nytkään en viimeiseen kahteen päivään ole juurikaan ajatellut töitä, puhumattakaan niiden tekemisestä. Se jos mikä on rentouttava ja miellyttävä ajatus, ettei ole mitään pakollista tekemistä. Ei määräaikoja, tehtävälistoja tai niskaan hengittäviä toisia osapuolia. Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen vihdoin itse oman elämäni kanssa ajan tasalla. Tältäkö muista ihmisistä on tuntunut aina?

Suurin vaikuttava tekijä hyvän mielen ja elämäntyytyväisyyden lisääntymiseen on ollut se, että olen osannut jättää pois niitä asioita, joita aiemmin tein jatkuvassa kiireessä. En kasaa itselleni liikaa kaikkea vain sillä perustelulla, että innostun asioista helposti. Pelkästään innostumisen määrää mittaamalla olisin mukana jokaisessa projektissa, joka eteeni tulisi, mutta taisin ihan vasta oivaltaa sen, kuinka meidän tulisi innostumisen joukosta tunnistaa pitkäjänteinen intohimo. Montaa asiaa voi haluta kokeilla, mutta ehkä omaa rajallista aikaansa on lopulta järkevää panostaa vain niihin asioihin, joista on pitkään haaveillut. En tiedä aukeaako tämä ajatus teille ollenkaan, mutta itselleni on ollut uusi oivallus ymmärtää, ettei kaikki innostus välttämättä ole vain hyvästä – joka veneen kyytiin hyppääminen voi itse asiassa jopa kertoa enemmän levottomuudesta kuin innovatiivisuudesta.

Tuleva viikko tuo jälleen hyviä asioita päiväjärjestykseen, kuten vaatekutsut keskiviikkona ja monta kivaa pientä tapahtumaa loppuviikosta. On oikeastaan aika vapauttavaa antaa itselleen lupa keskittyä siihen, mikä milloinkin sattuu huvittamaan, on se sitten leipominen, lenkkeily tai blogin kirjoittaminen. Vaikka edelleen oma aika alkaa vasta lasten mentyä nukkumaan, niin olen saanut enemmän aikaan kuin yleensä – johtuen varmasti siitä, että ilman paineita suorittamisesta jäljelle jää vain mieluisia hommia. Yllättäen jopa siivoaminen tuntuu aika ajoin houkuttelevalta, kun siihen voi keskittyä ilman pelkoa muiden asioiden kasaantumisesta.

Kuinka teidän syksy on alkanut? Oletteko osanneet ottaa rennosti kiireiden keskellä vai viekö arki liian helposti mennessään?

Viikonloppuvinkki: Kukkuluuruu

Jonkinasteinen kotiseutuylpeys (tai ehkä ennemmin asuinseutu?) iskee joka kerta, kun tänne Jyväskylään saadaan jokin uusi kauppa, kahvila tai tapahtuma. On aina niin hienoa päästä hypistelemään tavaroita paikan päällä tai saada nautiskella kahvit jossain aavistuksen erikoisemmassa paikassa. Silloin kun vielä elettiin yhden lapsen arkea, osallistuin ihan jokaiseen pienempäänkin lastentapahtumaan Minean kanssa – ihan pelkästään jo senkin takia, että olin innoissani siitä, että Jyväskylässä tapahtuu!

Lastenvaatteiden ja lelujen osalta tilanne on Jyväskylässä ollut todella huono ellei jopa olematon, sillä Sokoksen lastenosasto sulki ovensa aika lailla samoihin aikoihin kun Br Lelut lopetti ja Toys R Us muutti puolta pienempiin tiloihin. Viimeisen puolen vuoden ajan tarjolla on siis ollut lähinnä vain automarkettien leluvalikoima ja ketjuliikkeiden vaateosastot. Niinpä oli enemmän kuin kiva juttu, kun kuulin keskustan Forumiin ovensa avanneesta lasten pop up -myymälä Kukkuluuruusta. Kukkuluuruu löytyy Forumin 1. kerroksesta 4.9. asti, ja myymälä on avoinna viikon jokaisena päivänä. Facebookista löydät aina ajankohtaisen tiedon myymälän tapahtumista, mutta esimerkiksi nyt viikonloppuna luvassa on kasvomaalausta ja piirustuskisaa. Myytävänä on ihania pieniä sisustusjuttuja, joitakin leluja ja enimmäkseen lastenvaatteita mm Reimalta, Moilta, Story of Roolta, Aarrekidiltä ja Yo zeniltä. Minea suostuu todella huonosti pitämään mitään kollarivaatteita, mutta Kukkuluuruusta löydettiin työlle erityisen mieluinen Aarrekidin huppari söpöllä tupsuhupulla*. Samalla ostin meille myös Oot niin ihanan kortteja ja saman merkin ”use your superpowers” julisteen. Käykäähän tekin pyörähtämässä paikan päällä tukemassa paikallista pienyrittäjyyttä, lapset viihtyy leikkipaikalla ja vanhemmille on varmasti ihmeteltävää myymälän puolella. Ja vinkkinä myös, että kaikki Reiman tuotteet on pop upin loppuajan 30% alennuksessa!

*huppari saatu Kukkuluuruusta bloginäkyvyyttä vastaan

Uutta Minean huoneessa

Kuinka mahtavaa, että ollaan tämänkin viikon osalta jo selätetty viikon pahin päivä, maanantai, koska kaikki sen jälkeen tuleva on pelkästään kotiin päin. Huomenna mennään jo puolessa välissä työviikkoa, ja vaikken eilen olisikaan tätä mieltä ollut, niin kyllä vaan viikot kuluvat liian nopeasti. Jokaisen viikon loppuminen kun tarkoittaa myös sitä, että lapset kasvaa koko ajan isommiksi ja ihme kyllä, taidan itsekin vanheta siinä samalla. En ehkä liputa ikuisesti 25-vuotissynttäreitään juhlivien puolesta, mutta en voi kieltää, ettenkö mielelläni olisi kolmekymppinen vielä seuraavat parikymmentä vuotta.

Tarkoitus ei ollut tänään kuitenkaan tulla avautumaan teille ikäkriisistä (enkä itse asiassa voi sanoa sellaista edes potevani!), vaan vihdoin esittelemään Minean huonetta muutamalla kuvalla. Kaikki on vielä todella keskeneräistä, mutta yhtenä isona muutoksena saimme viime kuussa valmiiksi Minean toivoman parvisängyn. Kaupoista ei tuntunut löytyvän sopivaa puista, siroa sänkyä meidän budjetilla, joten Niko päätti loppujen lopuksi tehdä sängyn Minealle itse. Kovin kauaa sängyn rakentelussa ei edes mennyt, vaikka lopputuloksesta tuli jotain näinkin täydellistä.

Itse tilaajansakin eli Minea on ollut erityisen onnellinen uudesta sängystään, ja vaikka alkuun pelkäsin ettei Minea kuitenkaan nukkuisi korkeassa sängyssään, on lähes kaikki yöt mennyt yläsängyssä. Sängyn alapuolelle laitettiin vanhan sängyn patja ja kasa tyynyjä, jotta Minea voi pötkötellä ”alasängyssään”, tai halutessaan myös nukkua öitään joskus siellä. Tulevana viikonloppuna meille taitaa olla tulossa Minean kaveri yökylään, joten alasänky toimii hyvin myös vieraspatjana aina tilanteen vaatiessa.

Huoneesta löytyy jotain muutakin uutta, nimittäin Mr Marian kaunis LIA sydänvalaisin*, jonka saimme Jollyroomilta. Minea halusi huoneeseensa hempeää turkoosin sävyä, ja siihen ja vaaleaan puuhun yhdistettynä kokonaisuus sydänlampun kanssa on mielestäni ihanan tyttömäinen. Valaisimessa on kätevästi himmennin, joten sitä on käytetty ahkerasti iltasatuhetkien valaisijana alasängyn vieressä.

Mitäs tykkäätte, niin lampusta kuin huoneesta yleensäkin?

*kaupallinen yhteistyö Jollyroomin kanssa

1 … 74 75 76 77 78 79 80 … 395