Helppo pataleipä

Itse tehty leipä on melkein yhtä hyvää kuin vasta leivottu pulla, monet varmasti sanoisivat että jopa parempaakin. Meillä on leivottu jos minkälaisia sämpylöitä, leipiä ja patonkeja vuosien saatossa, mutta leipien ykkönen on aina ollut pataleipä. Sekoittelet vain ainekset illalla keskenään ja aamulla saat uunituoretta, rapeakuorista leipää. Usein hiivaleivonnaisten ”ongelmaksi” koetaan kohotusaika, taikinan vaivaaminen ja jauhojen lentäminen sinne sun tänne, mutta tämä leipä ei vaadi käsien likaamista, ja kohottaminenkin hoituu yön aikana. Laittakaahan leipä ensi viikonloppuna kokeiluun, ette varmasti tule pettymään!

PATALEIPÄ

7 dl vehnäjauhoja (tai osa esim sämpyläjauhoja)

2 tl suolaa

0,5 tl kuivahiivaa

3,5 dl lämmintä vettä

Sekoita jauhot, suola ja hiiva. Lisää joukkoon lämmin vesi ja sekoita tasaiseksi, älä vaivaa. Peitä taikinakulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön 12-24 tunniksi. 

Kaada taikina pöydälle ja pyörittele se palloksi – älä vaivaa – ja ripottele halutessasi päälle sormisuolaa/siemeniä. Anna kohota 30 minuuttia. Lämmitä uuni 225 asteiseksi, laita kannellinen pata uuniin jo ennen lämmittämistä ja anna olla noin 20 minuuttia. Laita leipä pataan (voit sipaista öljyä padan reunoille ja pohjaan) ja paista 30 minuuttia kansi padan päällä. Ota kansi pois ja paista vielä noin 15 minuuttia.

Edessä uusi vuosi

Uuden vuoden aatto oli todella jees, rento vaikkei ehkä niin kovin rauhallinen, kuitenkin mieleenpainuva ja sopivasti arjesta poikkeava. Lasten kanssa juhliessa aina mukana on tietynlainen rutiini ulkoiluineen ja lounasaikoineen, mutta juuri sen takia onkin huippua saada ystäviä yökylään, jolloin aikuisten yhteinen aika voi alkaa siitä kun lapset on menneet nukkumaan. Jos enää jaksaa valvoa siis.

Tänä vuonna meidän uuteen vuoteen kuului paljon ulkoilua, vielä enemmän lautapelejä, helppoa ja hyvää ruokaa, yllättävän vähän jälkiruokaa ja muutama raketti. Aika lailla juuri niitä asioita, joita toivoinkin. Kun kaikki suunnittelu ja ylimääräinen panostaminen jäi pois, pysyi kamerakin melko tiiviisti kaapissa viikonlopun ajan. Ihan kuin kaikki vähänkin erikoisempi tulisi herkemmin ikuistettua kameralle, vaikka vuosien päästä ehkä kaipaakin ihan niiden tavallisten asioiden muistelua. Ehkä sanonta suutarin lapsilla ei ole kenkiä pitää aika hyvin paikkansa, sillä harvemmin sitä jaksaa enää kaivaa kameraa esille ihan huvin vuoksi, jos ensin on kuvannut blogia varten. Onneksi arki ja blogi sekoittuvat edes jollain tapaa omassa blogissani, vaikka toki lasten touhuja voisi ikuistaa vieläkin enemmän. Muistan kuinka oma äitini heilui ihan kaikkialla kamera kaulassa kun me olimme lapsia – isälläni taas oli videokamera, johon vielä varmuudeksi videoitiin samat tilanteet.

Kuvasaldon lisäksi tänä vuonna aika köyhäksi jää myös uuden vuoden lupausten määrä. Sitä varmaan oppii vanhentuessaan koko ajan rennommaksi eikä enää vaadi itseltäänkään mitään yliluonnollisia suorituksia, se riittää jos tekee sen mihin inspiraatio ja jaksaminen antaa periksi. Edellinen vuosi meni osittain raksavuodesta toipuessa, mutta luulen kevään koittaessa energiatasojen nousevan ainakin sen verran, että kaikenlaiset projektit jälleen innostaa, vaikkei niitä olisikaan kirjannut uuden vuoden lupauksiksi. Onko teillä tapana tehdä lupauksia? Ja jos on, niin oletteko koskaan saanut pidettyä niitä?

Kaiken valvomisen jäljiltä omat rytmini on niin sekaisin, että tänäänkin koko aamupäivä meni syödessä ja sohvalla maatessa, ja vasta illalla jaksoin aktivoitua kotihommien kanssa. Lapset on nyt jaksaneet tosi kivasti puuhailla saamiensa joululahjojen kanssa, mikä on ihan erityisen hyvä homma, sillä ulkoilua lukuunottamatta Nooa ei haluaisi juuri muuta tehdä kuin tuijotella lastenohjelmia. Leluja on meillä ripoteltuna vähän ympäriinsä, keittiön penkistä löytyy koristeline, yläkerran aulassa on autorata ja tv-huoneen sohvan alla on aina vähintään viisi pikkuautoa. Uusin suosikki niin lapsilla kuin aikuisillakin on lautapelit, ja niitä tässä onkin pelattu kuukauden sisään paljon enemmän kuin koko aiempana vuotena yhteensä. Aikuisille ostin Rummikubin (suosittelen!) ja lapsilla on pino yhteistyön merkeissä saatuja lauta- ja seurapelejä. Huomenna ajateltiin taas nostaa yksi kortti Aikalaatikosta, saapa nähdä päästäänkö heti aamusta pulkkamäkeen, askartelemaan vai jotain ihan muuta.

Mahtavaa vuotta 2018! Tehdään tästä vuodesta vähintään yhtä hieno kuin edellisestä!

Kuluneen vuoden top5

Tykkään lukea bloggaajien listauksia vuoden suosituimmista postauksista, ihan yhtä kivoja on koosteet joihin on kasattu vuoden jokaiselta kuukaudelta tärkeimmät tapahtumat. Selailin tässä ihan vasta äskettäin omiakin vanhoja koonteja mm vuodelta 2016 sekä vielä vanhempaa vuoden 2015 koostepostausta, ja vaikka tänä vuonna olisi ollut kiva muistella vuotta myös kuukausi kuukaudelta, päädyin kokoamaan kuluneen vuoden top5 -listan. Tässäpä olisi siis viisi kaikkein luetuinta postausta vuodelta 2017, suurin osa ehkä ennalta-arvattavia mutta on siellä yksi yllättäjäkin.

Täydellinen kesäolohuone

Ensimmäisten kesäkelien koittaessa Niko nikkaroi meille vanhoista lankuista harmahtavan sävyisen puuterassin – siitäkin huolimatta, että alunperin suunnitelmissa oli tehdä koko terassi betonista. Pihaa ei tullut muuten laitettua, mutta halusimme terassille jotain viihtyisyyttä, ja kuin tilauksesta tuli yhteistyö Jyskin kanssa ja samalla sohvakalusto terassimme toiseen nurkkaukseen. Postaus terassin sohvaryhmästä nousi koko vuoden luetuimmaksi eikä mikään ihmekään, Levanger-sohvista tuli varmasti useampi kymmenen kyselyä teiltä lukijoilta.

Mansikka-valkosuklaakakku

Tämä ohje herkulliseen mansikka- valkosuklaakakkuun on joka vuosi suosituimpien listalla, mutta silti olin yllättynyt, että se yhä edelleen nousee näin suosituksi. Kakku leivottiin aikoinaan Minean 3-vuotissynttäreille eli silloin, kun Nooa oli ihan vasta juuri syntynyt.

Uutta Minean huoneessa

Kolmossijalta löytyy postaus, jossa esittelen Minean uuden diy-parvisängyn. Sänky on edelleenkin yksi kotimme suosikkihuonekaluista, joten se jos mikä ansaitsee paikkansa listalla. Parvisänky taitaa olla meillä monen muunkin suosikki, sillä yllättävän usein lasten leikit levitellään joko ylä- tai alasänkyyn.

Päivityksiä Nooan huoneessa

Postaukset lastenhuoneista selkeästi kiinnostaa, sillä suosituimpien listalle pääsee myöskin teksti, jossa esittelen muutamia päivityksiä Nooan huoneesta. Olimme vihdoin saaneet työtason porailtua seinälle ja yleisilme huoneessa vaihtui muutenkin takaisin mustavalkoisempaan. Vaikka jotkut olivatkin sitä mieltä, ettei huoneessa näy värit ja lelut riittävästi, niin huoneen omistava pieni mies on ollut omaan tilaansa oikein tyytyväinen.

Mikrosementin asennus itse

Olisin kuvitellut, että mikrosementti pääsee vuoden luetuimmaksi postaukseksi, tai vähintään kakkoseksi, mutta mikrosementin asennus itse on listan numero vitonen. Toivottavasti vinkeistä on ollut mahdollisimman monelle hyötyä, olen yrittänyt parhaani mukaan jakaa vastauksiani aiheesta myös yksityisviesteillä. Jos jollain on lattiamateriaali siellä juuri nyt harkinnassa, niin todettakoon, että mitään muuta lattiaa en voisi meille edelleenkään ajatella – Niko taas sanoo, ettei koskaan enää voisi ajatella uudelleen tekevänsä mikrosementtiä näin isolle pinta-alalle.

Sisustus siis näyttäisi kiinnostavan selkeästi eniten, ja hyvänä kakkosena tulee erilaiset reseptit. Mitä ensi vuonna sitten on tiedossa? Heti ensi viikolla aion vihdoin ja viimein kertoa hieman meidän itse tehdyistä liukuovista, myös lastenhuoneisiin on suunnitteilla pieniä lisäyksiä ja tietenkin kotona sisustellaan pienissä määrin aina. Isompia hankintoja tuskin tehdään (ehkä pari valaisinta ja olohuoneen pöytä), mutta ihan tavallista arkea on tulossa hiukkasen verran tätä vuotta enemmän. Kevään koittaessa otan myös tavoitteen kuvata enemmän asukuvia, ja voisin jotain kirjoittaa Minean harrastuksesta, joukkuevoimistelustakin. Ensi vuonna taas tavataan, nyt on aika toivotella teille kaikille mitä ihaninta uutta vuotta ja kiitos kun olette siellä <3

1 … 52 53 54 55 56 57 58 … 395