Minttusuklaa-brownies

Tässä se on, jokaisen suklaan rakastajan resepti jota ilman et voi elää! Tai jos totta puhutaan, niin elämäsi on paljon parempi ilman tätä reseptiä, sillä jo kerrasta jää koukkuun ja senhän kaikki tietää kuinka siinä sitten käy, kun alkaa mussuttamaan suklaakakkua päivittäin. Kokeilin reseptiä ensimmäistä kertaa viikonloppuna, mutta jo nyt haaveilen leipovani lisää. Ja kyllä, edellinen pellillinen on jo aikaa sitten syöty viimeistä palaa myöten.

Minttusuklaa-brownies

POHJA:

200 g voita

2 dl sokeria

2 dl muscovadosokeria

1,5 dl tummaa kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

3 munaa

1,5 rkl tummaa siirappia

2 dl vehnäjauhoja

2 rkl maissitärkkelystä

ripaus suolaa

100 g Maraboun minttusuklaata

Sulata voi isossa kattilassa. Lisää joukkoon loput ainekset suklaata lukuunottamatta ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kaada leivinpaperilla vuorattuun noin 20x20cm vuokaan. Pilko suklaa ja ripottele taikinan päälle. Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia. Laita jäähtyneenä noin tunniksi jääkaappiin.

GANACHE:

1 dl kuohukermaa

200 g Maraboun minttusuklaata

Kuumenna kerma kattilassa. Lisää joukkoon suklaa (voit halutessasi syventää makua korvaamalla osan tummalla suklaalla) ja sekoita tasaiseksi. Laita seos jääkaappiin ja tarkista noin vartin välein, milloin ganache on riittävän paksua levitettäväksi pohjan päälle. Koristele haluamallasi tavalla ja leikkaa täysin jäähtyneenä ruuduiksi.

Viikko käyntiin

Miten nämä maanantait ovatkin yhtäkkiä alkaneet tuntua aavistuksen raskailta ja kuluttavilta? Vaikka viikonloppuisin yritänkin pitää suunnilleen samaa rytmiä kuin työpäivinä, on töihin herääminen syksyn edetessä koko ajan vaikeampaa. Minun ja lasten rytmiin yleensä kuuluu melko myöhäiset aamut, joten voisiko siinä jopa olla syy siihen, että joskus tuntuu olevan vaikeaa saada päivästä kiinni? Olen myös luonteeltani iltaihminen sillä aamuisin ja aamupäivisin en viikonloppuisinkaan saa mitään aikaiseksi, vasta illemmalla alan touhuamaan ja voin helposti tehdä koko päivän hommat iltakuuden jälkeen parissa tunnissa.

Tänään oli kaikesta käynnistymisen vaikeudesta huolimatta erityisen mahtava maanantai, sillä päivää piristi kaksi huippujuttua. Heti aamusta meillä jälleen kävi Avalon siivouspalvelut hoitamassa viikkosiivouksen (kaupallinen yhteistyö) ja töiden jälkeen sain ihastella täysin puhdasta kotia. Tästä tuli niin hyvä mieli, että iltapäivä meni kutakuinkin hymyillessä ja ehkä vähän myös suunnitellessa paria sisustushankintaa. Sain inspiraatiota joulunkin suunnitteluun ja päätin, että tänä vuonna meidän joulussa näkyy ruskean ja okran sävyt yhdistettynä tummaan vihreään. Ei siihenkään niin kovin pitkä aika enää ole, joten ihan hyvin voi jo vähitellen fiilistellä glögin äärellä.

Toinen päivän parhaista oli parvekekaiteiden saapuminen. Meillä on yläkerrassa noin puolen talon mittainen parveke, johon kaiteet suunniteltiin ja tilattiin joskus loppukesästä, ja nyt ne vihdoin odottavat takapihalla asentamista. Kaiteisiin haluttiin samaa fiilistä kuin sisäportaidemme kaiteissa, joten tilasimme mattamustat metalliset pinnakaiteet. Lopputulos yllätti. Kaiteet näyttävät jopa paljon paremmilta kuin olisin koskaan osannut haaveilla – enää pitäisi jaksaa odottaa viikonloppuun jotta parveke saadaan kokonaan valmiiksi.

Näinköhän viikko voi jatkua yhtä loistavasti tästä eteenpäin? Kalenteri onneksi näyttää suht tyhjältä, mikä tarkoittaa sitä että saatan löytää aikaa kaikelle syksyyn kuuluvalle hyggeilylle. Suklaata, glögiä, neulomista, netflixiä, sisustamista ja villasukissa hiippailua. Ja viikon lopussa juhlitaan isänpäivää, jolloin viimeistään kuvioihin mukaan tulee hyvä ruoka (toivottavasti jonkun muun kuin itseni laittama).

Energistä viikkoa! 

Tuoli, joka vielä etsii paikkaansa

Tuleekohan koskaan sitä päivää, jolloin tyytyväisenä katselen kotiamme ja totean, että no nyt tuli valmista. Sisustus olisi niin valmis, ettei haavelistalla enää olisi yhtään huonekalua tai valaisinta, ja kaikki ikään kuin loksahtaisi paikoilleen. Tyyli olisi kaikissa huoneissa yhteneväinen, sävymaailma päätetty vuosiksi eteenpäin ja tavaraa olisi juuri sopivasti niin ettei mitään olisi tulossa sisään enkä myöskään kokisi tarvetta kantaa mitään ulos.

Sisustusta harrastavana ihmisenä voi olla mahdotona olla kokonaan ostamatta mitään uutta, mutta huomaan vähitellen kaipaavani jonkinlaista pysyvyytä kotimme ilmeeseen. Yleensä sanotaan, ettei sisustusta tulisi tehdä liian valmiiksi liian nopeasti, mutta puolitoista vuotta tässä kodissa asuneena toivoisin, että voisin jo vähitellen saada ne hankinnat tehtyä, joiden tiedän olevan edessä jossain vaiheessa joka tapauksessa. Takka, yläkertaan muutama matto, keittiön seinälle hyllyt ja valaisimet, olohuoneeseen sohvapöydät.. Nämä kävisin kaupasta ihan ensimmäisenä hakemassa, jos vain voisin.

Budjetin sanellessa hankintojen tahdin ja ajankohdan on kuitenkin ollut pakko tyytyä odottamaan ja toisaalta keksiä muita keinoja saada sisustus valmiimmaksi. Maanläheiset, melko kylmät sävyt tulevat varmasti aina olemaan meidän kodin punainen lanka, mutta mustan, harmaan ja valkoisen rinnalle olen jo pidemmän aikaa kaivannut myös beigeä ja ruskeaa. Niinpä olen vähitellen lisännyt beigen eri sävyjä ympäri kotia, sopiihan se hyvin yhteen myös vaneripintojen kanssa, joita meiltä löytyy useammastakin huoneesta.

Olohuoneen ilme on pysynyt melko entisellään muuten paitsi että viime viikolla sinne kannettiin Ikean Råane-tuoli. Bongasin tuolin jo aikaa sitten Ikean pressikirjeestä ja päätin että yksi tuollainen on minunkin saatava – ellei se sopisi sisälle, sijoittaisin sen ensi keväänä yläkertaan parvekkeelle. Nyt tuoli on saanut ainakin toistaiseksi jäädä sisätiloihin, vaikkakin se saattaa vielä siirtyä alhaalta yläkerran aulaan, mikäli joku päivä törmään edulliseen mustaan ruokapöytään.

Mitäs sanotte tuosta nojatuolista? Tuskin 59:llä eurolla parempaakaan voisi löytyä, ja tuoli on juuri siksi monikäyttöinen, että se soveltuu myös ulkokäyttöön. Pysyvyyteen yritän nimittäin kiinnittää huomiota myös siinä mielessä, että aikomukseni on tehdä vain sellaisia hankintoja, joiden uskon olevan ajattomia ja näin kestävän käytössä vuodesta toiseen. Olen ennemmin ollut ostamatta ollenkaan kuin ostanut mitään sellaista, jonka tiedän jo lähtökohtaisesti olevan vain väliaikaista. Toki hutejakin tulee (kuten keittiön valaisimet), mutta pääasiassa on helppo onnistua, jos vain tuntee oman tyylinsä. En ehkä voi sanoa olevani tässä vielä kovinkaan taitava, mutta hyvä alku on parempi sekin kuin ei mitään!

1 … 15 16 17 18 19 20 21 … 395