Milloinkohan viimeksi olisi tullut blogiin laitettua omaa pärstäänsä asukuvien muodossa?! Asukuvat on tällaiselle perfektionistiluonteelle vähän ristiriitainen juttu, kun vaatteista kyllä tykkään ja asukuvia tasaisin väliajoin toivotaan, mutta itsensä tuijottelu epäonnistuneista kuvista ei oikein innosta. Kaiken kukkuraksi kuvat on netissä, vieläpä ikuisesti! Jos ette oikein ymmärrä mistä on kyse, niin lätkäiskääpä kamera ajastuksella ja huonossa valaistuksessa naaman eteen ja koittakaa olla rennosti :). Get it?
baskeri, paita, housut & kengät: H&M // huivi: Guess // takki: Burberry
No, tosiasiassa tilanne ei ehkä ole ihan noin kaoottinen, vaan kuvia ei ole tullut otettua, koska ilmat on olleet mitä on. Eilen innostuin kuitenkin kuvaamaan Mineaa lyhyen työpäivän jälkeen lähirannalla, ja lopulta siinä kävikin niin, että ei-niin-kovin-yhteistyöhaluisen tytön sain pysymään kameran linssin ulottuvilla vain sillä sopimuksella että myös Minea saisi ottaa kuvia. Tässä siis Minean kädenjälkeä jalustan avustuksella! Mitä tykkäätte? Niin kuvista kuin asustakin.
Hienot kuvat, hyvä Minea 🙂 Ja ihana takki! Meilläkin tyttö tahtoisi aina kuvata, itse! Pokkarikamerasta on tullutkin hänen omien sanojen mukaan ”mun kamera” ja sitä oltaisiin aina hakemassa kaapista, kun otan oman kameran esille. Kuvien ottaminen tahtoo olla välistä (=aina) hankalaa, kun neiti juoksee heti luokse ”näytä kuva, näytä” 🙂
Kiitos! Kuulostaa niin tutulta :)! Eipä muuten ookaan tullut mieleen antaa Minealle vanhaa pokkaria.. Toisaalta kyllä yleensä jokin jaksaa tyttöä kiinnostaa tasan niin kauan kun mä yritän jollain jotain tehdä.
Tosi kiva asu :). Erityisen ihana tuo huivi sekä takin alta pilkottava pusero. Ja vau, hienoa jälkeä on Minea saanut aikaan!
Kiitokset :)! Huivi on munkin yksi pitkäaikaisista lemppareista ja tosiaan jo useamman vuoden vanha. Joskus sitä aleista tekee ihan todellisia löytöjä :).
Vau mitä kuvia pikku tyttö on ottanut – hyvä assari sulla 🙂
Kauniita vaatteita myös. Itseltäni kanssa kysellään välillä asukuvia – mutta en oikein viihdy kameran edessä. Täytyy opettaa kuvausta lapsille – ehkä heidän kera olisi helpompaa olla kuvissa.
MUKAVAA VIIKONLOPPUA
Terkuin. Sanna
Jalustan kanssa Mineankin on helppo onnistua, kun muuten kamera on liian painava. Nykyään tyttö tosin juoksee kameran kimppuun heti kun asettelen sen jalustaan kiinni, vähän siis kuvaus vaikeutunut noin yleensä mulla :). Olis kyllä kiva nähdä sunkin asuja, joten ei muuta kun kuvailemaan vaan!
Hienoja kuvia 🙂 Sulla kasvaa siellä hyvä kuvaaja 🙂 Ihana tuo takki!!
Kiitos :)! Minea varmasti jo muutaman vuoden päästä ottaa paljon parempia kuvia kuin mä!
Toinen perfektionisti täällä komppaa 🙂 Toisaalta mä olen sitä mieltä, että en ole ammattikuvaaja, joten ei kuvien tarvitse ollakaan huippuluokkaa, mutta toisaalta ärsyttää aina jokin varjo, väärä kuvakulma ja liian usein juurikin oman pärstän tuijottelu epäonnistuneista kuvista.
Mulla ongelmana on kuvaajapula, ei ole ketään, kuka ymmärtäisi, miten tärkeää mulle on, että kuvat onnistuu eikä monesti ole edes ketään kuvaamaan.
Mut ihan hyviähän nuo sun kuvat on näissä talven harmaissa olosuhteissa otetuiksi, ja mun mielestä kuitenkin pääasiassa on asu ja persoona 🙂
Pitäiskin koittaa muistaa että asu on pääasiassa, mutta tietenkin se asunkantajan pärstä vähän vaikuttaa siihen miltä kokonaisuus näyttää. Ite ajattelen niin, että jos oon valmis laittamaan lapseni kuvia blogiin, niin sitten pitää olla itekin näkyvästi mukana.
Mulla on kyllä myöskin sama kuvaajan puute. Täytyis varmaan ostaa kaukosäädin niin vois vielä typerämpänä pönöttää kuvattavana yksikseen :). Mies kun ei oikein innostu kuvaamisesta, eikä kyllä oo kotonakaan niihin aikoihin, jolloin kuvia vois ottaa..
Hyvältä näyttää <3 Ihanaa sunnuntaita!
Kiitos ja pirteää uutta viikkoa :)!
Hienot kuvat on Minea ottanut! 🙂
Mekin juuri viime viikolla harjoiteltiin valokuvaamista tyttöjen kanssa. Olivat aivan innoissaan. Jalustalle kamera, helppoa on! 🙂 Järkkäri on tosiaan niin painavakin, ettei tytöt jaksaisi ilman sitä pitää kameraa ylhäällä. Ja jalustalla ei tarvitse pelätä, että pudottaa kameran. 🙂
Annoin Eeville mun vanhan pokkarin joskus kun oli n.2-vuotias. Mutta painoi linssiä jossain vaiheessa niin paljon, että meni rikki. :/
Mitäköhän halvimmat pokkarit maksaa, jos pyytäisi sellaisen isovanhemmilta Eeville 4v. synttärilahjaksi! Nyt osaisi jo varmaan olla varovaisempi kameran kanssa. 🙂
Kännykällä tykkää myös kuvailla ja osaa etsiä kameran ja ottaa ihan kivoja kuvia.
Ilman jalustaa ei kuvaamisesta tulisikaan varmaan mitään, itelläkään :D! Minean kyllä on hankala painaa laukaisintakaan, ja kuvat tärähtää helposti, mutta eiköhän tuosta vielä pieni huippukuvaaja saada aikaan ;). 4-vuotias varmaan teillä jo innostuisikin kuvaamaan. Ja onhan niitä jotain iskunkestäviä kameroita!
Hyviä kuvia. Kiva tunnelma ja mitäs pienistä epätarkkuuksista kunhan kokonaisuus toimii 🙂