Olen nauttinut niin täysillä aurinkoisista päivistä ja valokuvaamisen helppoudesta, siitä että töistä kotiin tullessa vielä saattaa pärjätä ilman valoja sisällä ja koti tuntuu jälleen avaralta ja valoisalta. Tykkään todella paljon kotimme vaaleista pinnoista, ja etenkin nyt kevän lähestyessä huomaan karsivani värejä pois ja tuovani tilalle valkoista, vaaleaa beigeä ja harmaata. Toisaalta rakastan myös kaikkia aistikkaan tummia koteja, joita näkyy sisustuslehtien sivuilla koko ajan enemmän, ja omaksi yllätyksekseni olen tainnut myöskin ihastua tummaan puuhun! Ongelmani onkin aina ollut se, että pidän niin monenlaisista tyyleistä, enkä voi sataprosenttisen varmaksi sanoa, mikä on kaikkein eniten mieleeni.

Yläkerta on vielä jäänyt vähemmälle huomiolle, koska olohuone on se tila, jota itsekin tulee eniten katseltua. Sen tulee olla kunnossa ihan ensimmäisenä, yleensä myös aloitan siivoamisen tästä huoneesta. Muutama talja saa vielä pakkaspäivien ajan olla penkkien lämmittäjinä, mutta muuten yleisilme meillä on jo kevättä kohti. Hain viikonloppuna uuden viherkasvinkin piristämään yksivärisyyttä, mutta nyt olenkin miettinyt, valitsinko kuitenkin liian vihreän yksilön. Naureskelin jo instassakin ajatukselle liian vihreästä viherkasvista, mutta olen ihan varma että teistäkin löytyy niitä, jotka tasan tietävät mitä tarkoitan. Muut kasvit, useimmiten myös leikkokukat, joita meillä on tällä hetkellä ovat sävyltään joko hyvinkin harmahtavia tai tummanvihreitä. Yksi ihan erityisen pirtsakan vihreä kasvi ei oikein meinaa sulautua joukkoon, mutta taidan ratkaista asian hakemalla kaveriksi jonkun toisenkin, ihan yhtä vihreän viherkasvin.

Todellisuudessa valitsin juuri tämän kultapalmun siksi että se oli edullisin näistä vähän korkeammista viherkasveista. Olen tähän saakka saanut kasvit pysymään suht hyvin hengissä, mutta joulun aikaan tapahtui repsahdus, ja kolme lemppariani kuihtuivat. Koska en ole koskaan ollutkaan mikään viherpeukalo, olen ollut suorastaan hämmästynyt, että kasvit pysyivät käsissäni hengissä näinkin pitkään, mutta fakta on se, etten koskaan raaskisi maksaa viherkasveista kovin isoja summia. Pari, kolme kymppiä on maksimi, tällöin harmitus ei ole niin suuri kasvin kuihtuessa.

Ennen kuin ehdin rynnätä kaupoille hakemaan lisävahvistuksia viherkasvikokoelmaani (tuskin sitä voi kummoiseksi kokoelmaksi kutsua, meiltä kun löytyy enää tasan kolme kasvia!), olisi tosi kiva kuulla teidän mielipiteitä. Olohuone kasvin kanssa vai ilman? Ruukku nyt ainakin pitäisi vaihtaa vähän pehmeämmän väriseen, mutta siirränkö samalla koko palmun johonkin muuhun huoneeseen? Ja miten teillä muuten viherkasvit näkyy sisustuksessa?