Oltiin tälle aamulle sovittu mammaporukan leikkitreffit, mutta puolet tippui joukosta pois lasten sairastelujen takia. Taitaa vielä jatkua pahimmat flunssakaudet, vaikka päiväkodin aloitukset on jo kaukana takanapäin. Onko kukaan säästynyt sairasteluitta tänä syksynä? Mä kiittelen ainakin sitä, ettei ihan kaikki päiväkotien taudit kulkeudu näille perhepäivähoitolapsille, kauhulla joskus nimittäin kuuntelen mitä kaikkea milloinkin on liikkeellä..
Onneksi Evelina pääsi Lillin ja Linnean kanssa tulemaan, on meinaan ehdottomasti parhaita juttuja kotonaollessa saada joku ystävä lastensa kanssa kyläilemään tai itse lähteä Minean kanssa jonnekin! Ite nautin ystävien näkemisestä, kuulumisten vaihtamisesta ja tytötkin leikkivät tänään onnessaan keskenään ensin puistossa ja sitten meillä. En vielä ookaan kirjoittanut Minean kevään hoitokuvioista, mutta voin sanoa että suunnitelmaan tiiviisti kuuluu monia leikkitreffejä viikossa. Niillä ja järjettömällä määrällä sokeria aiotaan pyörittää tätä huushollia jatkossakin!
Ihan aina ei voi näitä kaveritapaamisia kuvailla niin kovin rentouttaviksi, sillä pienetkin lapset osaa kyllä kinastella, välillä ihan koko ajan. Tai sitten joku lapsista on jatkuvasti vaatimassa äitinsä huomiota, ja rauhallinen kahvihetki jää pelkäksi haaveeksi. Harvemmin sitä saa itse asiassa tehdä oikeastaan mitään rauhassa, mutta tänään tytöt keskittyi ihanasti leikkeihinsä ja mulla akut latautu, siitäkin huolimatta ettei Minea vieraiden lähdettyä suostunut päikkäreille.
Vaikka meillä käy vieraita useamman kerran viikossa, on musta kiva että aina on jotain tarjolla. Ehkä se on jopa enemmänkin hyvä tekosyy saada leipoa ja herkutella paremmalla omatunnolla kuin jos vain itelleen sulattelisi pakkasesta pullaa ja kakkua. Tein jo eilen key lime pien ja kanapiirakkaa ja aamulla väsäsin vielä nopean salaatin, Evelina toi aika koukuttavan hyvää Fazerin Roasted corn -suklaata. Ei siis yhtään överiksi taas mennyt nää herkuttelut 😀
Arvatkaa mihin me lähetään nyt? Minean kanssa leffaan kattomaan Muumit Rivieralla. Minean eka leffa, en tiiä onko vähän uhkarohkeeta olettaa että 2,5vee jaksaisi keskittyä reilu tunnin pituiseen elokuvaan mutta katotaan miten käy!
Ihanan näköinen kahvipöytä :)! Ja hei, kerroppa sitten, jaksoiko Minea katsoa leffan. Muakin tekis mieli mennä tuon reilu 3-vuotiaan kanssa se katsomaan, mutta vähän epäilen jaksamista..
Mä sairasteluun liittyen, just miehen kanssa päiviteltiin (ja koputettiin puuta!), että meidän muksut ovat olleet tän syksyn ihmeen terveinä, vaikka aloittivat elokuussa päiväkodin. Yksi kunnon räkätauti silloin heti alkuun, mutta ei edes kuumetta tms. Ei voi muuta kuin olla onnellinen ja toivoa, että sama putki jatkuu..
Mukavaa viikonloppua teille :)!
Tänään illemmalla tulee leffapostausta!
Ihmeen terveenä ollaan mekin oltu! Tietenkin kum näin ääneen kehuskelee niin tulevalla viikolla saadaan täit ja kihomadot yhdessä oksennustaudin kanssa :). Ja mä kun oon muuten luullut että yhdistelmä kaks lasta ja päiväkoti olis vihoviimeinen terveenä pysymiselle, mutta eipä se sitten taidakaan ihan niin mennä!
Kuulostaa niin tutulta tuo millä huushollia pyöritellään. Itse en voisi kuvitella viikkoa, että olisin vain itekseni poikien kanssa kotona. Ihana on välillä viettää poikien kanssa kotona rauhallisia löhö päiviä. Silti ihanaa kun kalenteri täyttyy leikkitreffeistä joka viikko. Välillä puistoillaan tai lähdetään kylään, toisinaan saadaan kavereita tänne meille. Kuvioon tunnetusti kuuluu myös sokeri tai joku helppo lounas 😉
Todella tiedän mistä puhut! En voi käsittää äitejä jotka sanoo ahdistuvansa hiekkalaatikon reunalla! Tai sitten niillä äiteille on vaan sata kertaa paremmat hermot kun mulla, jos jaksavat pyöriä kotiympyröissä 🙂
Leikkitreffit on niin kivoja! Tykkään järjestää niitä, kun samalla lapset saa leikkiseursa ja äiti teeterapiaa. Tarjottavia on ihania miettiä myös, joskus on kuva laittaa vähän enemmän panostusta niihin pöydän herkkuihin. Vähän iloa arkipäivään – ja eihän niistä herkuista voi kieltäytyä 😉
Toivottavasti leffa sujui hyvin! Tekisi itsekin mieli viedä tuo meidän isompi pikkumies leffaan ensimmäistä kertaa, mutta nyt ei ole pyörinyt mitään sopivaa kun nuo Muumit eivät häntä kiinnosta.
Meilläkään Muumit ei oo mikään ykkösjuttu, mutta hyvin jaksoi tyttö kattoa!
Juurikin sitä iloa perusarkeen saa muiden äitien ja lasten tapaamisesta. Arjen väsymykseen saa kummasti energiaa kun pääsee kunnolla avautumaan huonosti nukutuista öistä, uhmakiukuista sun muista.
voi mitä ihania herkkuja! 😀 ja todellaki, parhaita on päivät ystävien kanssa!
Niinpä!
Ihania kuvia <3! Eilen tuli objektiivi nyt innolla vaan testailemaan :)!
Jännää, jännää! Mäkin haluun nähä millasta jälkeä sillä saa!