Tieto siitä, että Ikea olisi rantautumassa Jyväskylään, sai melko monet mammat sekaisin hurmiosta ja ehkä vielä useammat aviomiehet ja poikaystävät kiittämään onneaan, koska enää ei tarvitsisi viettää tuntitolkulla aikaa Tampereen tai Kuopion Ikean reissuilla. Vaimot ja vaimokkeet pääsisivät ihan itse shoppailemaan Ikeaan, joka sijaitsisi kätevästi parin kilsan päässä!

Aika pian selvisi, että mitään oikeaa Ikeaa ei olekaan tarkoitus alkaa rakentamaan, vaan Jyväskylään tulisi Suomen ensimmäinen lähipiste. Niin mikä?!? Lähipiste, joka keskittyy myymään keittiöitä liukuhihnalta, mutta kaikki se muu tavara, se mikä siellä Ikeassa nimenomaan meitä naisia houkuttaa, jäisikin edelleen Tampereen ja Kuopion kauppojen hyllyille odottamaan jyväskyläläisiä pyhiinvaeltajia. Lähipisteelle saa toki tilattua ihan mitä vaan, mutta siinä on se pieni mutta, että toimitus siltikin maksaa kolmisenkymppiä, vaikka tavara kulkee Ikeasta Ikeaan. Tilaapa siinä nyt sitten pari kehystä ja yhdet servetit. Niinpä, halvemmaksi tulee ajaa sinne oikeaan Ikeaan ja samalla tehdä satasella heräteostoksia. Miksei lähipisteeltä olisi voinut saada nimenomaan niitä heräteostoksia?

Jyväskylän Ikeasta ei siis kannata lähteä etsimään mitään tiettyä, et nimittäin todennäköisesti tule sitä löytämään. Näissä kuvissa näkyy melkein koko valikoima, mitä myymälästä on mukaan ostettavissa, plus että pihassa oli hodarikoju, joka tulee varmaan olemaan liikkeen sisätiloja suositumpi. Mun Ikean ostoslistalla olisi ollut kasa kehyksiä, keittiötavaraa, vähän sitä sun tätä, ehkä joku mattokin, enimmäkseen niitä heräteostoksia. Onneksi meidän porukka suuntaa viimeistään ensi kuussa Tampereelle, joten eiköhän mekin päästä vielä ne lihapullat syömään. Ja tulipahan käytyä lähipisteellä Even ja Essin kanssa toteamassa, ettei vähään aikaan tarvitse siellä uudelleen käydäkään. Ellei sitten tee isompaa kimppatilausta kavereiden kanssa ja jaa postarit useammalle hengelle..

Pettyneinä meidän oli keksittävä jotain mieltä piristävää, joten ajettiin kaupan kautta meille kokkailemaan ja syömään lounasta. Kanasalaattia vuohenjuustolla meille aikuisille ja kanapastaa lapsille. Multa löytyi vielä kaapista tarpeet suklaamuffinsseihin, joiden taikinaan lorautin vaniljan makuista soijajugurttia  isoja paloja tummaa suklaata ja päälle tein samanlaista täytettä kuin mokkapaloissa. Niin herkullisia, että vain yksi puolikas jäi odottelemaan Nikoa.

Lapsillakin tuntui olevan erityisen kivaa, vaikka Minealla meinasi nälkä pilata kaikki leikit ennen lounasta. Lilli ja Minea on nyt viime kerrat ollut kunnon kaksikko, eikä ihme kun onhan tytöillä vain puoli vuotta ikäeroa. Tuossa iässä se ei enää näy oikein missään, ollaan samankokoisia ja yhtä taitavia kaikessa. Lasten leikkiessä me äitit pohdittiin valtavaa kuohuntaa eri puolilla aiheuttanutta portaalikohua. Onpa tosi harmi kuulla, että kaikissa portaaleissa ei hommat suju niin kovin ammattimaisesti, sitä kun luulisi sopimusasioiden olevan aika selkeitä määräämään mitkä oikeudet kenelläkin on. Essin kanssa myös kiiteltiin sitä, että meillä on nyt takanamme portaali, jonka koneisto pyörii sen verran isosti ja ammattimaisesti, että bloggaaja voi turvallisesti ja hyvällä mielellä keskittyä siihen perusduuniinsa eli blogin päivittämiseen oman kiinnostuksen mukaan!