Ai mitä ihmeellistä tänään sitten on oikein tapahtunut? No ei yhtään mitään! Erilaista tässä lauantaissa on vain ollut se, että Minea lähti Lahteen mummolaan yökylään ja mä olen saanut koko päivän vaan olla, löhötä, nukkua päikkäreitä, herkutella, laiskotella, katsoa Netflixiä, lukea lehtiä ja kuunnella musiikkia. Möhis on tosin pitänyt mut suurimman osan päivää työllistettynä roikkuen joko syömässä tai kiukuten.. Nappasin päivällä pojan mukaan ja lähdettiin pikana pyörähtämään kaupungilla – piti käydä vain hakemassa Möhikselle kevätpuku, mutta mukaan tarttui muutama vaate mullekin. Vasta kotona huomasin kuinka raitapainotteista vaatetta tulikaan ostettua, plus että nyt mä olen ihan kahden vaiheilla haluanko vauvalle sittenkin rodinin mustan vk-puvun tuon Popin tummansinisen sijasta. Mustaan on niin paljon helpompi yhdistellä muita värejä, ja rodinit tietää saavansa satavarmasti hyvällä hinnalla kiertoon sitten joskus kun itellä ei enää ole käyttöä niille. Onkohan niitä enää missään jäljellä?
Nautin niin täysillä myös omasta lounashetkestä, että pistin samalla mun tänhetkisen lempparibiisin Sannin 2080-luvulla soimaan. Enpä edes muista milloin viimeksi olisi kotona tullut kuunneltua omaa musaa, kun nykyään tuntuu että kaikkialla meillä soitetaan vaan Minean biisejä eli lähinnä Robinia. Täytyisi ehdottomasti useammin laittaa napit korville vaikka pyykkejä ripustaessa tai illalla Minean jo mentyä nukkumaan, ennen musaa tuli kuunneltua lenkilläkin autoradion lisäksi. Paljon useammin pitäisi myös avata Netflix ihan itseä varten eikä aina kaivella sieltä vain Halinalleja, Mansikka Marjaa tai muita lastenohjelmia. Aloin joskus jo aikoja sitten katsoa American Horror Storya aika huonolla menestyksellä, mutta tänään taas jatkoin katsomalla kolme jaksoa melkein putkeen. Joku siinä sarjassa kiehtoo, vaikka samaan aikaan se tuntuu liian jännittävältä ja sairaalla tavalla vinksahtaneelta.. Mikä teiän Netflix-suosikki on? Mä aion huomenna vielä katsoa pari jaksoa heti aamusta ennen naistenpäivän brunssia ja minin kotiinhakua, nyt kuitenkin yöunille Möhiksen kanssa niin jaksaa yösyötöt!
Ihanan rento lauantai teillä ollut!
Se musta rodinin puku on kyllä aivan ihana, itsekkin olen sitä miettinyt meidän syysvauvalle. Jos päädyt pukua jostain tilaileen niin kannattaa huomioida että ovat tänä vuonna paljon reilumpaa mitoitusta kuin ennen.
No mä huomasinkin, kun tilasin puvun ja nyt oon ihan kahen vaiheilla onko se liian iso meille.. Harmi noi tuplakoot!
Täytyy kyllä kommentoida, että ei kk ikäinen vauva kiukuttele! Kyllä pienellä on joku ”vaiva”, minkä vuoksi on tyytymätön. Ja että roikkuu syömässä.. Huoh. Vauvan oikeus on syödä ja nukkua ja seurustella, sekä saada läheisyyttä.
Mä sitten taas ajattelen, että kiukkuun on aina joku syy, ei se 4-vuotiaskaan muuten vain kiukkua vaan syynä on usein nälkä, väsy tai paha mieli. Eli kyllä vauvakin kiukkuaa halutessaan läheisyyttä tms. Aikamoista pikkuasiaan takertumista 😀
Kiukkuamisella mä juurikin tarkoitan tyytymätöntä kähisemistä, en turhanpäiväistä isomman lapsen kiukuttelua. Ja roikkuu syömässä..niin mä nyt satuin asian ilmaisemaan jos lapsi on tissillä kaksikin tuntia putkeen..
Miten te otatte niin kauhean tosissaan kaikki sanat ja niiden merkitykset?! Mä ite ainakin hymyilin ajatukselle roikkuu syömässä ja kiukuttelee. eihän se tarkoita just sitä, että ajattelee just niin, jos sen rennosti niin kirjoittaa. Miksi pitäis olla koko ajan niin uskomattoman tosikko? Ja takerrutaan johonkin ihan toisarvoiseen, ikäänkuin tämänkin blogin kirjoittaja ei tietäis vauvoista mitään, kun hällä on jo toinen lapsi.
Mukavaa kevättä Melinalle ja perheelle 🙂
Tottahan se on, että on ”kuulijasta” kiinni miten kirjoitetun tekstin ymmärtää. Sanoilla kun voi olla monta merkitystä ihmisestä riippuen. Minulle kiukuttelu äkkiseltään tuo mieleen turhanpäiväisen kiukuttelun. Mutta tunnustan, kun tarkemmin asiaan perehtyy, on sillä tosiaan monta merkitystä.
Hyvää kevättä teille kaikille!
Samaa välillä tulee kyllä itekin ihmeteltyä, mutta tätähän tää monesti blogien kommenttiboksissa on.. Ihanaa kevättä myös teille!