Elokuussa

Mitä tapahtui elokuussa, kun blogi hiljeni? Yksinkertaisesti sitä tavallista eli arkea. Ei niinkään erityisen kuormittavaa arkea, mutta töiden alettua on ollut pakko alkaa jälleen kiinnittämään huomiota yöunien pituuteen, mikä yleensä minulle tarkoittaa kaikesta ylimääräisestä luopumista. Liikunnan olen pyrkinyt pitämään elämässä edes jollain tasolla säännöllisenä, mutta vähäksi aikaa sai blogi, kirjat ja Netflix jäädä. Rytmi arkeen on kuitenkin vähitellen alkanut löytymään, niinpä voisin sanoa olevani taas takaisin näppäimistöllä!

Elokuu on meidän perheelle ollut kesän jatkumoa, sillä töistä huolimatta on iltapäivät vietetty hyvinkin rennoissa merkeissä, viikonlopuista puhumattakaan. Lasten nukkumaan saaminen iltaisin (ja herääminen aamuisin!!) on ollut yhtä taistelua enkä itsekään voi kehua olevani yhtään sen innostuneempi aikaisista sänkyyn menoista. Jos itse saisin päättää, aloittaisin kaikki työpäivät aikaisintaan yhdeksältä ja ennemmin jatkaisin vähän pidemmälle iltapäivään.

Minealla alkoi koulu, se on myös osaltaan muuttanut arkea kun päivittäin tulee pysyä kartalla niin koulun rutiineista kuin päiväkodinkin. Olen huomannut, että ainut keino selvitä tästä päiväkoti-koulu-harrastukset-kavereiden syntymäpäivät-omat menot-yhdistelmästä on kirjoittaa jokainen pienikin ajatus ylös kalenteriin. Se, mitä ei lue kalenterissa, ei tule tapahtumaan – parit ystävien kanssa sovitut asiat on jo nimittäin päässyt tässä kuukauden aikana unohtumaan.

Tekemistä on siis elokuussakin riittänyt, mutta kiireestä en silti voi puhua. Suurin osa päivistä kuitenkin kuluu puuhaillen sellaisia asioita, jotka on itselle mieluisia (ja yleensä myös valinnaisia), joten samalla kun touhuaa, saa myös ladattua akkuja. Viime viikonloppuna istuttiin meillä iltaa isommalla naisporukalla, pari viikkoa sitten tehtiin reissu Perhoon sukulaisia tapaamaan ja aiemmin vietettiin läheisten ystävien häitä. Myös Jyväskylän seudulla ollaan ehditty nähdä ja kokea kaikenlaista, unohtamatta kuitenkaan ihania kotona vietettyjä tavallisia kesäpäiviä.

Tuleva syksy tulee olemaan hyvin tavallinen eikä suunnitelmissa ole mitään ihmeempää. Minea aloitti voimistelun lisäksi ratsastamisen sekä luovan toiminnan kerhon, ja Nooa käy parkourissa, joten niissä merkeissä meidän viikot taitaa jatkossakin pyöriä. Toivottavasti teidänkin loppukesä on ollut ihana ja hyvässä mielessä tapahtumarikas, tavataan taas jatkossa useammin kuin kerran kuussa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.