Tästä viikonlopusta oli tarkoitus tulla ihan toisenlainen kuin millaiseksi se lopulta sitten osoittautui. Ja kukapa sitä koskaan olisikaan ennakkoon suunnitellut tulevansa kipeäksi ja makaavansa kokonaista päivää sängyssä. Lauantaina piti olla pikkujouluissa, sunnuntaina olin ajatellut istuttaa pihalle ruukkuihin kukat ja vihdoin saada valmiiksi kranssin, jota olen suunnitellut viimeiset kaksi viikkoa.

Loppujen lopuksi en saanut oikeastaan mitään tehtyä – tai sain kyllä noin kymmenen koneellista pyykkiä pestyä, mutta kaikki suunnittelemani jäi tekemättä. Lasten hoidosta oli saman päivän aikana tarttunut noin kymmenelle oksennustauti, Nooa mukaanlukien, ja lauantaihin mennessä olimme koko perhe sairastuneet, myöskin Pablo. Lohduttavin asia koko hommassa oli se, että useimmiten vatsataudit ovat nopeasti ohi, vaikka itse olin kylläkin vielä kuumeessa yhden päivän kaiken muun päälle. Ehkä se on vain ajateltava niin että vatsatauti tulee lapsiperheeseen joka tapauksessa kerran vuodessa (jos lapset ovat hoidossa), joten onneksi ennemmin nyt kuin jouluna. Kahden päivän lähes totaalinen syömättömyys voisi omalla kohdallani myös toimia aika hyvänä lähtötilanteena herkuttelun vähentämiseksi, mutta saapa nähdä katoaako itsekuri samaa rataa kuin ruokahalu palaa.

Onhan teidän viikonloppu ollut onnistuneempi? Avasin tänään kalenterin ensi viikon ohjelmaa katsoakseni ja huomasin, että jouluun on enää aikaa todella vähän. Lupasin itselleni alkaa rauhoittumaan joulun fiilistelyyn hyvissä ajoin tänä vuonna, mutta viikonloput tuntuvat käyvän aika vähiin. Ehkä perjantaina voisi jo leipoakin jotain jouluista tai suunnitella aaton menun ja kattauksen. Millaisia jouluun valmistautumisen perinteitä teillä on, jos vaikka niistä saisi itsekin jotain vinkkiä.