Vinkkejä Tampereelle

Olimme koko perheellä viime viikolla Tampereella, reissu josta on tullut meille joka kesäinen tapa. Tampere on aina ollut omia suosikkikaupunkejani ja olen käynyt siellä useamman kerran vuodessa jo yli kymmenen vuotta, siitä lähtien kun veljeni muutti sinne opiskelemaan. Itse asiassa olemme puoliksi vitsillä jopa pohtineet, voisiko Tampere olla meidänkin perheen kotikaupunki vielä joskus tulevaisuudessa. Nikon työt ovat tällä hetkellä osittain siellä, joten siinä mielessä ajatus ei olisi mikään hullumpi idea. Ehkä viimeistään sitten kun lapset muuttaa pois kotoa?

Kun Tampereella tulee käytyä suht usein, sieltä myös tuntee monia paikkoja jo ennestään, mutta joskus on kiva kokeilla jotain uuttakin. Niinpä kysyin instassa vinkkejä kivoista ruokapaikoista ja  niitä tuli niin paljon, että monta ravintolaa jäi odottamaan testaamista vielä tulevilla vierailuilla. Sain myös pyyntöjä jakaa saamani vinkit muillekin, joten tähän listasin paikat, joissa me kävimme (pakollisen Ikean lisäksi of course!) sekä loppuun vielä pari ravintolaa, joissa käydään heti seuraavalla visiitillä. Toivottavasti saatte näistä inspiraatiota omille Tampere-lomillenne!

SÄRKÄNNIEMI

No, aloitetaan siitä itsestäänselvästä eli Särkästä. (Ja todettakoon jo tässä vaiheessa, ettei tämä ole mikään Tampereen matkaopas, vaan lista kivoista paikoista joissa me ehdittiin kolmen päivän aikana käydä.) Särkänniemeen on pakko päästä kerran kesässä, ja etenkin jos lapset on jo kouluiässä niin suosittelen syksyn Karmivaa karnevaalia. Me tehtiin superkiva retki Tampereelle pari syksyä sitten, ja itselleni jäi Karmivasta karnevaalista mieleen erityisen kiva tunnelma – huvipuisto pimenevässä syysillassa oli nimittäin positiivisella tavalla ihanan outo kokemus.

PIKKUKAKKOSEN PUISTO

Tämä on puisto, josta meidän lapset jaksaa innostua yhä edelleen. Joka kesä puistossa on ollut jopa yllättävän paljon lapsia, mutta sekaan mahtuu silti hyvin. Lapsille varmaan jokainen puisto, joka ei ole se oma tuttu lähipuisto, on uusi elämys ja ymmärtäähän sen, Pikkukakkosen puistossakin on niin monta härpäkettä, joita ei ihan joka puistosta löydy.

PUISTO

Ravintola Puisto löytyy ihan Pikkukakkosen puiston nurkilta, entisen Rosson tiloista. Puitteet ravintolassa oli tosi kivat, mutta siihen se sitten valitettavasti jäikin. Meininki ravintolassa oli hyvin paljon ketjuravintolalle tyypillistä liukuhihnapalvelua, ja syömämme ruoat olivat nekin melko mitäänsanomattomat. Kokonaisuudessaan paikka ja ruoka oli hyvin hajutonta ja mautonta.

TALLIPIHA

Tallipiha kuuluu omiin must-kohteisiin ja on se lastenkin mielestä mieluinen vierailukohde. Yleensä katson etukäteen facebookista onko Tallipihalla menossa mitään suurempaa tapahtumaa, sillä tapahtumien aikaan pihapiiri herää eloon. Pihat täyttyvät kojuista ja usein lapsille on poniratsastusta. Itse suuntaan joka kerta pihapiirissä vakituisesti sijaitsevaan suklaapuotiin, jonka irtotiskistä löytyy ehkä Tampereen parhaat suklaakonvehdit.

PYYNIKIN NÄKÖTORNIN MUNKKIKAHVILA

Pyynikin munkkikahvilan munkit on best! En ole tainnut kovin montaa kertaa käydä Tampereella niin ettei samalla olisi tullut käytyä munkkikahveilla. Viime kerralla satuimme paikalle pahimpaan ruuhka-aikaan aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä, mutta kahvila on kyllä niin suosittu, etten ole vielä koskaan selvinnyt jonottamatta. Mikähän siinä on, että Pyynikin munkkien suosio vain säilyy vuodesta toiseen? Tulin siinä munkkia odotellessani miettineeksi, että meiltä täältä Jyväskylästä puuttuu kokonaan sellainen paikka, josta ihmiset jaksaisivat innostua samalla energialla.

RATINA JA KOSKIKESKUS

Nämä kaksi ostoskeskusta tuskin tarvitsee sen enempää esittelyitä, molemmissa kannattaa käydä jos etsii uutta vaatekertaa. Minä olin liikkeellä lasten kanssa, joten tein lähinnä vain täsmäiskun Zaraan ja kävin Koskikeskuksen DefShopista hakemassa alelenkkareita. Mukaan lähti neljät tennarit alle 150:llä eurolla!

CAFE PISPALA

Nyt hävettää myöntää, mutta totta se on, kävimme Cafe Pispalassa ihan ensimmäistä kertaa viime viikolla. Monesti siitä on ollut puhetta, mutta jokin on aina ajanut meidät lopulta valitsemaan jotain muuta paljon kehuttujen pannukakkujen sijaan. Nyt satuimme paikalle lounasaikaan, jolloin kahvila on viikonloppuisin melko täyteen buukattu. Niko söi perinteisen aamupalasetin, minä valitsin vegeannoksen niin kuin yleensä teen ravintolassa syödessäni. Pannukakut olivat tomusokerin ja siirapin kanssa taivaallisen hyviä, mutta kasvisruoka oli epämääräistä, mautonta harmaata mössöä, joka ei kyllä millään tasolla iskenyt meikäläisen makuhermoon. Harmitti kovasti, että paikka osoittautui omalta osaltani pettymykseksi, mutta päätin vielä ensi kerralla antaa makeille pannukakuille mahdollisuuden.

Joku paikka saattoi vielä jäädä mainitsemattakin meidän kolmepäiväisen vierailun ajalta, sillä ehdimme tehdä lasten kanssa vähän sitä sun tätä. Lapsilla oli mukana potkulaudat, joilla pääsimme kätevästi liikkumaan ympäri kaupunkia ilman että kenelläkään väsyi jalat jokapäiväisestä kävelemisestä. Seuraavallekin vierailulle meillä jäi paikkoja käymättä, muun muassa kissakahvila Purnauskis Emil Aaltosen puiston laidalla (puistossa on myös lapsille kiva leikkipaikka), paljon kehuttu kasvisravintola Muusa sekä kauppahallin hampurilaiset. Listaa voisi varmasti jatkaa vielä tästäkin, Tampereelta kun löytyy niin monia persoonallisen kivoja paikkoja, mutta se kaupungissa onkin parasta, että joka kerta löytyy jotain uutta koettavaa.

Virossa

Juhannusviikon meidän perhe vietti pienellä road tripillä, superihanalla sellaisella! Ajoimme ensin Helsinkiin ystävien uutta kotia ihastelemaan, ja siitä jatkoimme Tallinnan kautta Haapsaluun, jossa olimme nyt jo toista kertaa. Nikon vanhemmat ovat asuneet reilu vuoden ajan ihan vakituisesti Haapsalussa, ja koska itse en ole mökki-ihmisiä ollenkaan, tuntui juhannuksen viettäminen kaupunkilomalla ihanalta ajatukselta.

Viime kesänä jätimme Tallinnan väliin ja huristelimme suoraan kohti Haapsalua, mutta tällä kertaa saimme rauhassa tutkia myös Tallinnan katuja niin tullessamme Viroon kuin lähtiessäkin. Kävimme ensimmäistä kertaa Tallinnan trendikkäällä hipsterialueella Telliskivessä syömässä jäätelöt ja leikkimässä puistossa ja täytyy sanoa, että tunnelma tuolla pienellä alueella oli jollain tapaa kovin sympaattinen. Alueella oli muutamia pieniä putiikkeja, trendikkäitä pikkuisia ravintoloita ja istuskelupaikkoja, musiikki soi kaduilla ja terassit oli täynnä ihmisiä. Telliskivi suorastaan hehkui ihanaa kesätunnelmaa, etenkin kun vierailupäivällemme sattui täydellinen hellesää.

Tallinnan Telliskivestä matka jatkui Haapsaluun, meille jo tuttuun kivaan pikkukaupunkiin, jossa ei ole liikaa tekemistä mutta kuitenkin juuri kaikki mitä muutaman päivän lomailulta kaipaakin. Shoppailumahdollisuudet Haapsalussa on täysin olemattomat eikä museoita tai nähtävyyksiäkään ole ihan joka kadunkulmassa, mutta kaupunki on mielestäni yllättävän monipuolinen ja eloisa siihen nähden että siellä asuu vain noin 10 000 asukasta. Kahvilatarjontaa on yhtä paljon kuin kotikaupungissani Jyväskylässäkin ja lasten kanssa rentouttavaa tekemistä riittää hyvin useammallekin päivälle. Tallinnasta Haapsaluun ajaa vain vajaa puolitoista tuntia, ja yhtä läheltä löytyy myös muita kiinnostavia kohteita kuten Pärnu.

Käytännössä koko Haapsalun keskusta-alue on yhtä kuin yksi pieni kadunpätkä keskellä kaupunkia. Tältä kadulta kuitenkin löytyy yllättävän kivoja ravintoloita ja kahviloita, ja jyväskyläläisenä olin jopa aavistuksen harmissani siitä, ettei täältä meiltä saa yhtä hyviä pizzoja tai ettei kahviloiden tarjonta ole yhtä omaperäinen Jyväskylässä. Omat suosikkini Haapsalussa ovat Dietrich cafe sekä Flamm. Dietrich cafessa olen käynyt syömässä useammankin kerran niin aamupalaa kuin lounastakin, ihan vain siksi että ehtisin maistamaan mahdollisimman montaa vaihtoehtoa listalta. Flamm taas on pizzapaikka, johon ihastuin täysin ja söin kahtena päivänä peräkkäin saman pizzan. Ymmärtääkseni Flamm löytyy myös Tallinnasta, joten suosittelen käymään pizzalla, jos olette niillä suunnilla.

Haapsalussa vietimme lasten kanssa aikaa pääasiassa uiden ja puistoillen. Ehdottomasti parhaat puistot ovat Haapsalun piispanlinnan vieressä sekä Afrikan rannassa. Molemmat ovat mielenkiintoisia vierailukohteita muutenkin, sillä rantapromenaadilla sijaitsee mm. suosittu kesäravintola Kuursaal ja piispanlinna taas on upea nähtävyys itsessään. Toinen ehdottomasti näkemisen arvoinen linna on Ungrun rauniolinna, noin 10 kilometrin päässä Haapsalusta. Ungrun linnaa ei koskaan rakennettu valmiiksi saakka, mutta jäljelle jääneet rauniot ovat vaikuttavat ja saavat myös lapset juoksentelemaan linnan huoneissa innoissaan.

Viro oli monipuolinen, rento ja tarjosi koko perheelle sopivasti tekemistä. Tänä kesänä meillä ei tehdäkään muita ulkomaanmatkoja, eikä se varmasti jää ketään harmittamaankaan, sillä meille hyvin riitti se, että saimme pienenkin irtioton tavallisesta arjesta. Lapset olivat onnellisia siitä, että pääsivät laivalle (vain automatkat täytyi istua odottaen paikallaan), saivat uida ja viimeisenä reissupäivänä vielä viettivät päivän Linnanmäellä.

Vaasassa

Pr-matkan Vaasaan tarjosi Visit Vaasa ja Somessa.com

Viikonloppuna pääsin nauttimaan jostain aivan erityislaatuisesta, kun kokoonnuimme yli 15:den sisustusbloggaajan kanssa Vaasaan. Vaasaan meidät kutsui Maiju yhdessä Visit Vaasan ja Somessa.comin kanssa, mikä tarkoitti meille sisustussiskoille täydellistä helppoutta, kun kaikki järjestelyistä ja ruokailuista lähtien oli etukäteen suunniteltu. Kuljimme isossa iloisessa porukassa kaupasta ja ravintolasta toiseen, tutustuimme Vaasan rannikkoon ja nautimme toistemme hulvattomasta seurasta.

Siitä on aikaa kun olen viimeksi ollut Vaasassa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Tiesin Vaasan olevan asukasluvultaan melko pieni kaupunki, mutta yllätyin positiivisesti siitä kuinka monipuolinen ja eloisa se oli. Pieniä erikoisliikkeitä tuntui olevan joka kadunkulmassa eikä ravintolatarjontakaan rajoittunut pelkkiin ketjuravintoloihin – näimme niin monia ihania ja omaperäisiä kahviloita sekä ruokapaikkoja. Omaksi suosikikseni taisi tunnelmaltaan nousta rannalta löytyvä ravintola Faros, joka ei ainoastaan ollut täydellisellä paikalla vaan hiveli silmiä myös sisustuksen osalta. Toinen ihastuttava, hieman fiinimpi ravintola oli Villa Sandviken, jonka upeissa merellisissä puitteissa saimme syödä illallista.

Kuten sanoin, pieniä vaate- ja sisustuskauppoja Vaasasta löytyy hurjan paljon. Sisustuspuolella valikoima on paljon laajempi esimerkiksi verrattuna Jyväskylään, sillä Vaasan putiikeissa oli edustettuna monet tämän hetken suosikkibrändeistä ja myös pienemmät, hieman erikoisemmat merkit. Erityisesti omaan mieleeni kaupoista jäi Liisa Koski, ARKI Living ja Minun/Min. Kaikissa näissä oli erityinen oma jujunsa, joka viehätti niin että minunkin matkaani lähti muutama pieni tuliainen kotiin viemisinä. Onko teille jo tuttuja Muubsin huonekalut ja piensisutus? ARKI Livingin tilat nimittäin toimivat ikään kuin Muubsin showroomina ja ovat ainoat laatuaan Suomessa.

Kauppojen ja ravintoloiden kiertelyn lisäksi ehdimme myös ajella bussilla noin 20:n minuutin matkan päähän rannikolle ihastelemaan Merenkurkkua ja Raippaluodon siltaa. Vaasassa matkaavan kannattaa ehdottomasti poiketa kokemaan Merenkurkun saaristo, sillä se on ainutlaatuisuutensa ansiosta yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka Merenkurkulla maisema muuttuu jääkauden vaikutuksesta edelleen jatkuvasti, ja uutta maata tulee vuosittain näkyviin jopa sadan hehtaarin verran!

Minulle reissu Vaasaan oli aivan erityinen. Sain nähdä Vaasan täysin uusin silmin, ja lisäksi tapasin lähes parikymmentä uutta, ihanaa tuttavuutta. Olemme tällä isolla sisustusbloggaajaporukalla olleet jo jonkin aikaa melko tiiviistikin yhteydessä, mutta olin aiemmin tavannut vain naiset, joiden kanssa matkustin samassa autossa. Kiitos kaikille mahtavasta elämyksestä, niin järjestäville tahoille kuin seuralaisille jotka teitte matkasta niin kovin muistorikkaan.

Vinkit Prahaan

Prahan matkasta on nyt noin viikon verran aikaa, joten ehkä on jo hyvä aika käydä läpi kännykän kuvavirtaa ja kirjoittaa Prahan vinkit muistiin. Meidän matkakohteeksi Praha valikoitui pääasiassa kolmen kriteerin perusteella. Halusimme matkustaa jonnekin melko lähelle, mutta kuitenkin kokea jotain uutta. Pitkä lentomatka olisi ollut ensinnäkin melko tuskaisa lasten kanssa matkustaessa, ja kun aikaa lomailuun ei ollut käytettävissä kokonaista viikkoa, emme edes harkinneet lentämistä Eurooppaa pidemmälle.

Toinen kriteereistämme oli edullisuus. Halusimme pienen irtioton arjesta ilman että rahaa kuluisi tuhansia euroja, ja tässä suhteessa Praha oli todella hyvä valinta. Söimme joka aamu aamupalan jossakin kahvilassa ja pariin kertaan päivän aikana tuli myös ruokailtua ravintolassa ja ostettua kahvikupposia herkkuineen milloin mistäkin. Aamupalalla kaksi henkeä pärjäsi useimmiten noin kymmenellä eurolla (sisältäen leivät, juomat ja jälkkärit), päivällisen maksaessa taas noin kympin luokkaa per henkilö. Yhden päivän ruokailut perustason ravintoloissa kuittasi kokonaisuudessaan kahdelta hengeltä siis reippaasti alle satasella.

Kun lähtee lasten kanssa matkalle, on tietenkin tärkeää huolehtia että myös lapset viihtyvät. Niinpä matkakohde valittiin myös ajatellen aktiviteetteja lapsille, varsinkin kun kyseessä jo alkujaan oli kaupunkiloma, joka ei ole ihan yhtä vaivaton lasten kanssa kuin rantaloma. Onneksi Prahasta sattui löytymään yksi maailman parhaista eläintarhoista, johon mekin suuntasimme heti toisena päivänä. Kävimme myös Morsky Svet -akvaariossa, mutta se ei mielestäni loppujen lopuksi ollut vierailun arvoinen, sillä myös eläintarhassa oli jonkun verran mereneläviä.

Prahan eläintarha oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä niin aikuisten kuin lastenkin mielestä ja sinne menisin ehdottomasti uudelleenkin. Kiertelimme katsomassa kaikki niin sanotusti pakolliset nähtävyydet kuten Prahan linna, Pyhän Vituksen katedraali, Petrinin kukkula ja kävelimme pitkin Kaarlensiltaa joen toiselle puolelle. Hieman harmitti se, ettemme olleet etukäteen selvittäneet katedraalin aukioloja emmekä päässeet sisälle asti katsomaan kirkkoa. Toisekseen myös astronominen kello jäi näkemättä tarkemmin, sillä juuri meidän vieraillessa vanhankaupungin aukiolla, siellä pidettiin jonkinlaista poliittista yleisötapahtumaa ja koko aukio oli niin täynnä ihmisiä, ettei nähtävyyksien katselemisesta tullut juurikaan mitään.

 

Meidän vieraillessamme Prahassa ilmat olivat sen verran viileät, että ulkona ei vielä tarennut istua terasseilla. Välillä ripotteli hieman vettäkin, mutta onneksi paikalliset raitiovaunut kulkivat lähes kaikkialle kätevästi ja niillä lähinnä matkustimmekin koko neljän päivän ajan. Helpointa oli navigoida itsensä oikeaan raitiovaunuun käyttämällä kännykän karttasovellusta ja valitsemalla ”julkinen liikenne”. Näin ei tarvinnut juurikaan selvitellä metrojen, bussien ja raitiovaunujen erivärisiä linjoja.

Matkan jälkeen totesin, että Prahaan tulee varmasti mentyä vielä uudelleenkin. Syömisen edullisuus ja lyhyt lentomatka puhuvat sen puolesta, että Prahaa voi hyvin pitää vaihtoehtona vaikka Tallinnalle tai Tukholmallekin. Ostokset Prahassa tulivat maksamaan hyvin lähelle Suomen hintoja, lelut olivat jopa kalliimpia kuin täällä meillä paikallisissa supermarketeissa. Me kävimme vain kahdessa ostoskeskuksessa pyörähtämässä, Palladiumissa ja Novy Smichovissa, mutta varmasti enemmänkin Prahalla olisi ollut niidenkin suhteen annettavaa. Kokonaisuudessaan Praha oli kaunis, helppo, edullinen ja viihtyisä – suosittelen sitä ehdottomasti vaivattomana kaupunkikohteena.

Reissu lähestyy!

Meidän tyttöjen reissu jo lähestyy kovaa vauhtia, sillä ylihuomenna heitetään matkalaukut auton takakonttiin ja ajellaan Helsinki-Vantaan lentokentälle Minean ja naapurin Katjan ja Katjan tytön kanssa. Sieltä lento lähtee iltapäivällä kohti Prahaa ja muutaman tunnin päästä jo olemmekin meille varatussa Air bnb -asunnossa aivan Prahan keskustassa.

Pyörittelin koko kevään mielessäni ajatusta jostain pienestä reissusta, ja lopulta kaupunkiloma tuntui sopivimmalta näin muutama viikko ennen kesää ja pidempää lomaa. Nyt h-hetken ollessa jo näin lähellä, olen huomannut ettei tämä ajankohta ole töiden kannalta ehkä se paras mahdollinen, sillä kiire tuntuu vain lisääntyvän loppua kohti. Laukut odottaa edelleen varastossa, Minean passi r-kioskilla ja kaikki ne valmistelut, jotka kuvittelin tässä vaiheessa jo tehneeni, jäävät huomiselle illalle. Toisaalta ehkä juuri tämä kiireen katkaiseminen onkin se, mitä tähän hetkeen eniten kaipaan. Kokemuksesta kun tiedän, että lentokoneen noustessa ilmaan unohdan kaiken sen, mikä kotona ja töissä odottaa tekemättömänä.

Joitakin Praha-vinkkejä olen ehtinyt kuitenkin kaiken tämän härdellin keskellä kaivella, mutta koska enempi on parempi, otetaan niitä edelleen innolla vastaan. Niinpä siis, jos olet joskus kyseisessä kaupungissa käynyt, niin jaa parhaat tärpit lapsireissaajan näkökulmasta myös meille! Suunnitelmissa on tällä hetkellä ainakin eläintarha ja ehkäpä myös vesipuisto, jos sääennusteet pitävät paikkansa ja kahtena päivänä neljästä tiedossa on vesisadetta.

Päivä Lintsillä

Laitoimme eilen herätyskellot soimaan tälle aamulle kahdeksaksi, aamulla pakkasimme evästä autoon ja lapsille puuhailtavaa ja ajaa hurautimme noin 300:n kilometrin päähän Lintsille. Ystäväni hurautti sinne lastensa kanssa vähän kauempaa, nimittäin Kanadasta saakka. Ei nyt ehkä ihan vain Lintsiä varten, mutta olimme jo etukäteen sopineet, että tänä viikonloppuna tehtäisi jotain lasten kanssa yhdessä, ja aikaerosta kärsiville ”lähipuisto” oli helpoin ratkaisu.

Linnanmäki oli ihan yhtä ihana kuin muistinkin. Taisin laskea, että Nooalle löytyi seitsemän ilmaista laitetta, joihin tuollainen 104-senttinen pääsi joko yksin tai aikuisen seurassa. Minea totesi heti alkuun, ettei aio käydä pelkästään vauvojen laitteissa, mikä oli aika yllätys kun yleensä ne ihan pienimmätkin possujunat ja karusellit on kierretty moneen kertaan molempien kanssa. Minealle ja Nikolle sitten ostettiin rannekkeet, ja kaksikko kierteli omaan tahtiin vähän hurjempia laitteita – muun muassa viiteen kertaan erilaisissa vuoristoradoissa.

Oma pääni ei kestä minkäänlaista pyörivää liikettä, joten tyydyin vilkuttelemaan lapsille sivummalta. Houkuttelin ystäväni kummitusjunaan, mutta jälkikäteen totesimme hevoskisa Derbyn olevan niin paljon jännittävämpi! Mitä ihmettä on tapahtunut vanhalle kunnon kummitusjunalle, kun kierros sai aikaan enemmän naurua kuin kiljahduksia?

Lintsillä meni koko päivä myöhäiseen iltaan saakka, eikä vielä silloinkaan olisi malttanut lähteä kotimatkalle. Seuraavan päivän rannekkeen olisi voinut lunastaa vain kympillä, joten hetken aikaa jo harkitsin hotellin buukkaamista ja huvittelun jatkamista sunnuntain puolelle. Lopulta kuitenkin järkevä minä voitti, maanantaina nimittäin kutsuu työt ja tavallinen arki.

Parasta matkaseuraa

Melkein viimeiset kuusi vuotta meidän matkustaminen yhtään lähikauppaa pidemmälle on ollut sellaista, ettei pitkiä matkoja ole halunnut kovin mielellään tehdä. Ensin oli Minean vauva-aika, jolloin kaikki autossa oleminen tarkoitti jatkuvaa huutamista, joskus emme jaksaneet edes lähteä kymmenen minuutin päähän ruokakauppaan. Kaukalosta siirtyminen istuvampaan asentoon paranti tilannetta huomattavasti, mutta viihdyttämistä tarvittiin silti – mahdollisimman vaihtelevaa sellaista. Heti kun mahdollista, otettiin meillä käyttöön padi automatkoilla, koska lievästi matkapahoinvoivana (ja huonohermoisena) en vain yksinkertaisesti pystynyt enää istumaan keskipenkillä sirkusviihdyttäjänä.

Onneksi Nooan kanssa pääsimme niin paljon helpommalla. Vain ensimmäinen vuosi oli vaikeampaa automatkailun aikaa, eikä tilanne ollut ollenkaan paha verrattuna niihin aikoihin, joita esikoisen kanssa sai käydä läpi. Itse asiassa siitä oli paljon hyötyä, että vieressä oli isosisko jonka touhuja sai seurailla, sillä Minea toimi ikään kuin viihdykkeenä Nooalle. Samaan tapaan viihdytystoiminto pelasti monta tilannetta myös kotona.

Nyt Viroon matkustaessamme autossa istumista tuli noin viisi tuntia per suunta, sen lisäksi pari tuntia laivassa. En tiedä mitä odotin (koska matkustaminen on jo pidemmän aikaa ollut suht vaivatonta tällä kokoonpanolla), mutta tänään viimeisiä kilometrejä ajaessamme heitimme autossa ylävitosia ihan sen kunniaksi, että matkat ja reissu kokonaisuudessaan oli sujunut niin hyvin. Muutenkin tuntuu, että nämä kaksi on loistavassa isässä matkustamaan mihin tahansa, sillä ravintolassa istuminen menee sekin jo melko lailla ongelmitta, etenkin Minea on jo siinä iässä, että kaikki on ihanan helppoa. Yleensä olen ollut sitä ajatusta vastaan, että lasten kanssa lähtisimme mihinkään pidemmälle kaupunkilomalle, mutta ehkä ensi vuonna sitäkin jo voisi harkita vaihtoehtona rantalomalle? Toki silloin voi unohtaa ”koe koko kaupunki kolmessa päivässä” ajatukset, mutta noin niinkuin rennosti kierrellen ja ihmetellen lasten ehdoilla saattaisi siitäkin saada oikein onnistuneen loman.

Onko teillä kokemuksia kaupunkilomista pienempien lasten kanssa? 

Terveisiä Haapsalusta

Niin sitä vaan pyörähti käyntiin uusi viikko, ja tiedättekös mistä meidän perheen löytää just nyt? No about näistä maisemista!

Kolmen yön ajan meikäläiset majailee anoppilassa Haapsalussa, ja tähän astisella kokemuksella paikka vaikuttaa ihanalta kesäkaupungilta. Myöhemmin kirjoitan vielä kunnon raporttia Haapsalusta, mutta nämä muutamat kännykkäkuvat jo ehkä välittävät sitä rentoa fiilistä mikä meillä on täällä ollut loman ajan. Lapsillakin on ollut tekemistä eikä me aikuisetkaan varsinaisesti olla tylsistytty pieniä katuja kävellessä ja kuppiloissa istuskellessa, ennemminkin on nautittu jokaisesta toimettomasta hetkestä. Jollain tapaa tuntuu siltä kuin olisi matkustanut Suomessa johonkin idylliseen vanhaan kaupunkiin, ja silti samaan aikaan tuntee olevansa ulkomailla.

Laivamatka Helsingistä Tallinnaan ja edelleen automatka Haapsaluun ovat sopivan matkustamisen päässä lasten kanssa, mutta toki täällä viettäisi useammankin yön nyt kun vihdoin saimme aikaiseksi lähteä reissuun. Ensi kerralla aiomme varata aikaa niin että samalla kertaa ehditään viettää yö Tallinnassa ja tästä reilu tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa Pärnussa (jota on kehuttu erityisesti pitkien hiekkarantojensa ansiosta).

Heinolassa

Olipa taas viikonloppu, sellainen josta riittää lapsille muisteltavaa viikoiksi eteenpäin! Oli nimittäin ystäviä, nauramista, yöhön venyneitä iltoja, veneilyä, vesipyssyjä, polskimista, vohveleita ja ties mitä muuta kivaa. Tänään kotimatkalla lapset olivat yksimielisesti sitä mieltä, että uudestaan on päästävä pian ja olisi aika jees jos meilläkin olisi vene. No olisihan se, etenkin jos siinä veneessä mahtuisi kyyditsemään isompaakin porukkaa ja veneranta olisi kivenheiton päässä kotoa.

Joka kerta reissatessamme Etelä-Suomeen tulee ajettua Heinolan ohi. Harvemmin siellä kuitenkaan tulee pysähdyttyä tai tutustuttua kaupunkiin sen tarkemmin, vaikka Heinola vaikuttaa oikein kivalta kesäkaupungilta. Rannasta löytyy mitä upeimpia taloja (joista yksi näytti olevan hieman alle miljoonalla myynnissäkin..) ja sataman alue on viihtyisä hengailupaikka kesäisin. Me käytiin testaamassa Harjupaviljongin vohvelit, jotka oli ihan jees muttei ehkä kuitenkaan riittävän övereitä omaan makuuni.

Tämä viikonloppu Heinolassa taisi olla meidän ihan ensimmäinen kesäreissu, sillä vielä ei olla ehditty muuta kun Nikolla lomatkin alkaa vasta viikon päästä. Nyt kun ei ulkomaan lomia ole suunnitteillakaan, niin sitähän voisi enemmänkin tutustua kotimaan kohteisiin, niihinkin joihin ei ihan ensimmäisenä osaisi ajatella lähtevänsä. Mitä sellaisia paikkoja Suomesta löytyy, jotka sun mielestä on ehdottomasti nähtävä (järkevän välimatkan päässä tietenkin)? Onko sun kotipaikkakunnalla jotain kivaa puuhaa lapsille tai mikä loma on teille jäänyt mieleen?

4 x Lontoo

Vaikka en voikaan kutsua itseäni kovin kummoiseksi Englannin matkaajaksi, niin ajattelin jakaa teille ensikertalaisen vinkit Lontooseen. Lähes jokainen turisti kiertää perinteiset nähtävyydet kuten Buckinghamin palatsi (ei mitenkään sykähdyttävä rakennuksena, paikalle kannattaa saapua vahdinvaihdon aikaan), Madame Tussauds, Big Ben (remontissa, vain itse kellotaulu näkyy pienestä aukosta), London Eye tai Tower bridge, joten tähän keräsin 4+1 kohdetta, jotka itselleni jäi matkasta mieleen.

Chinatown

Muutaman kadun mittainen kortteli täynnä kiinalaisia ravintoloita ja pieniä kauppoja. Illemmalla Chinatownin kaduilla oli valtava ihmisvilinä, ja muutenkin pienellä omalaatuisella kaupunginosalla tuntui vallitsevan aivan oma tunnelmansa. Aasialaiset dumplingsit eli pienet täytetyt taikinanyytit taisivat olla alueen kovin hitti, sillä erään ravintolan jono kiemurteli pitkälle kadulle saakka.

Notting Hill & Portobello road market

Pastelliset söpöt pikkutalot, aavistuksen boheemi tunnelma ja paljon turisteja räpsimässä kuvia kukkapaljouden keskellä. Me suuntasimme Notting Hilliin tarkoituksella lauantaina, sillä silloin Portobello roadilta löytää valtavan määrän erilaisia markkinakojuja. Tarjolla oli vaatteita, tuoreita hedelmiä, antiikkia, ruokaa, herkkuja, mehuja ja vaikka mitä! Vaikka emme juuri mitään ostaneetkaan, katseltavaa riitti pariksi tunniksi.

The British Museum

Yleisesti ottaen en ole museoihmisiä, mutta usein valitsen uudesta kaupungista jonkun näkemisen arvoisen museon ja vierailen näin edes yhdessä museossa per kaupunki. Lontoon The British Museum oli niin vaikuttava jo rakennuksena, että menisin vierailulle milloin tahansa uudelleenkin, ihan vaan vaikka ihastelemaan kivirakennuksen upeutta. Jos mahdollista, sisätilat oli jopa julkisivua näyttävämmät, ja toki näyttelyidenkin osalta sisällä riitti katsottavaa.

Regent street

Valtava shoppailukatu Oxford streetin jatkeena. Nykyään jokaisessa suurkaupungissa on samat ketjuliikkeet eikä niihin juurikaan jaksa turistina eksyä, mutta Regent streetiltä löytyi myös muutama omalaatuinen helmi, joissa vierailu oli pienimuotoinen elämys itsessään. Vanha Libertyn tavaratalo oli niin perinteistä englantilaista natisevine lautalattioineen ja kukallisine printteineen, että huokailuilta ei voinut välttyä. Hamleysin lelukauppa taas tempasi mukaansa lasten maailmaan niin että pari tuntia vierähti kuin hetkessä erilaisia leluja, herkkuja ja esittelyjä ihmetellen.

Lontoosta puhuttaessa taitaa olla mahdotonta olla mainitsematta Harrodsin tavarataloa. Emme suunnanneet paikalle ostosmielessä, eikä tavaratalosta olisi löytynytkään juuri mitään meidän matkabudjetille sopivaa, mutta tämä maamerkki oli käymisen arvoinen kauniin rakennuksen ja hienostuneen ilmapiirinsä vuoksi.

Meidän neljän yön mittaisella matkalla ehdimme nähdä ja kokea paljon, mutta silti moni asia jäi vielä tekemättä ja odottamaan seuraavaa kertaa. Lontoo on niin valtava kaupunki, ja joka kaupunginosalla on oma tunnelmansa ja omat kokemisen arvoiset paikkansa, ettei kaupunkia voi mitenkään ottaa haltuun yhdellä kertaa. Itselleni jäi sellainen olo että ensimmäisellä kerralla tuli juostua niin sanottujen pakollisten nähtävyyksien perässä melko paljon ja tulevilla kerroille pääsee sitten tutustumaan itse kaupunkiin ja sen erityispiirteisiin paremmin.

Lontooseen!

Tämä kesä vietetään aika tiiviisti kotona pihaa suunnitellen ja tehden, mutta yksi ulkomaan matka häämöttää reilu viikon päässä. Lähden ystävän kanssa kaksin Lontoseen neljäksi päiväksi ihan vain rentoutumaan ja viettämään aikuisten kaupunkilomaa. Toisaalta olisimme voineet matkustaa minne tahansa, myös kotimaassa, sillä eniten kumpikin odotamme lomalta keskeytymättömiä keskusteluja, pitkiä lounaita ja ehkä muutamaa pikakierrosta vaatekaupoilla. Joitakin nähtävyyksiäkin olemme suunnitelleet käyvämme katsomassa, mutta missään nimessä tarkoitus ei ole aikatauluttaa päiviämme Lontoossa.

Ne perinteisimmät nähtävyydet ja kaupat on meille tuttuja, mutta kaikki vähän spesiaalimpi kiinnostaa myös. Jos tiedät jonkun loistavan ruokapaikan tai vaateliikkeen, jota ehdottomasti suosittelisit, niin vinkkaa kommentteihin. Tai jos joku puisto on mielestäsi käymisen arvoinen, tiedät kaupungin parhaan kahvilan tai osaat kertoa, mistä löytyy ihanimmat aamupalat ja brunssit, niin niistäkin kuulisin mielelläni. Toki voit myös kertoa pettymyksistäsi, niin osaamme ystäväni kanssa välttää niitä paikkoja.

Näissä fiiliksissä kohti uutta, viimeistä työviikkoa! Tuntuu kuin olisi jo lomalla, vaikka ensi viikko tuleekin vielä olemaan täynnä kaikenlaista. Saa nähdä kuinka vaikeaa on jättää lapset neljäksi päiväksi kotiin mutta onneksi loma jatkuu yhteisillä vapaapäivillä heti Lontoon matkasta alkaen

Lomahaaveita

Viikonloppu oli melko huikea, eikä vähintään siksi että pääsin näkemään yhden upeimmista kodeista livenä. Ilta venyi ystäväporukalla pitkäksi ja tänään on väsyttänyt ihan kunnolla, mutta kaikki se maha kippurassa nauraminen oli ehdottomasti sen arvoista. Huominen lomanjälkeinen työpäivä tulee varmasti olemaan hieman takkuinen, mutta seuraava viikonloppu otetaan sitten taas pelkän levon ja latautumisen kannalta. Toisaalta tuntuu että kaksi viikkoa on kulunut aivan liian nopeasti, ennen kuin ehdin tehdä juurikaan mitään ihmeellistä, ja toisaalta taas työt ovat unohtuneet niin hyvin, että aloittaminen on jo pelkkänä ajatuksenakin vieras.

Tänään taivaalla näyttäytyi jälleen pitkän ajan jälkeen aurinko, ja yllätin itseni haaveilemasta rantalomasta. Viime kesän viikko Mallorcalla oli lasten ensimmäinen yhteinen aurinkoloma, ja vaikka molemmilla tuntui välillä olevan vähän kotikaipuutakin, niin tuo viikko oli ihanan rentouttava kaiken kaikkiaan. Olen itsekin vähän enemmän koti-ihmisiä kuin mikään maailmanmatkaaja, varmaan suurimmaksi osaksi siksi, ettei meidän perhe äitini lentokammon takia koskaan matkustanut lentäen mihinkään. Olisi kuitenkin ihana voida tarjota omille lapsille mahdollisimman monenlaisia elämyksiä jo pienestä alkaen, matkustella, touhuta paljon arkenakin ja harrastaa. Pienten lasten kanssa tekeminen ja liikkuminen on aina astetta hankalampaa, ja usein voi olla helpompaa jäädä kotiin kuin lähteä mihinkään, mutta silti se ei saisi olla syynä jättää tekemättä kivoja asioita. Sama koskee matkustamista. Vaikka kaupunkiloma aikuisten kesken on huomattavasti stressittömämpi vaihtoehto, on matkustaminen lasten silmin ihan yhtä avartavaa.

Olen lähdössä ystäväni kanssa heti kesäloman alussa Lontooseen pidennetylle viikonlopulle, mutta aloin nyt ihan tosissaan pohtimaan, pitäisikö kesälle etsiä myös edullista perhelomaa. Meillä on kesällä edessä pihan laittamista, joten kaikki ylimääräinen raha on varmasti kiinni siinä projektissa, mutta jos sattuisikin löytämään jonkun edullisen loman näin ”ajoissa” varatessa. Nopeisiin lähtöihin en luota, sillä meillä on jo pidemmän aikaa ollut haaveena Kroatia eikä sinne ole sopivia nopeita lähtöjä ollut koskaan tarjolla. Lapsiystävälliset hotellit ovat muutenkin yleensä täyteen buukattuja jo hyvissä ajoin.

Päätin olla innostumatta ajatuksesta liikaa, sillä todellisuus voi hyvinkin olla se ettei rahat yksinkertaisesti riitä mihinkään ylimääräiseen, mutta ehkä muutamia matkasivustoja voisi silti kurkata? Ehdottomasti kivoin ja aidosti rentouttava tapa matkustaa olisi vuokrata pienehkö talo yhdessä jonkun ystäväperheen kanssa, jolloin lapsilla olisi leikkiseuraa eikä aikuistenkaan tarvitsisi olla kymmeneltä hotellilla nukkumassa. Onko teillä kokemusta talojen vuokraamisesta? Mitä kautta homma hoitui ja tuliko loma perinteistä pakettimatkaa edullisemmaksi? Kokemuksia Kroatiasta otetaan myös ilolla vastaan!

Kissakahvila

Ennen Tampereelle lähtemistä kysyimme vinkkiä kivoista kahviloista ja ravintoloista Visit Tampereelta, koska ajattelimme saavamme uutta näkökulmaa jo ennestään tuttuun kaupunkiin. Tiedätte kaikki varmaan sen, kuinka sitä usein tulee käytyä samoissa hyväksi todetuissa paikoissa niin reissussa kuin omassa kotikaupungissaan, joten joskus voi olla ihan virkistävää ajatella vaikkapa asuinkaupunkiaankin turistin näkökulmasta. Koskaan ei tiedä vaikka löytäisi uusia suosikkeja rohkeasti kokeilemalla.

Meille suositeltiin useampaakin kahvilaa Tampereelta, näiden joukossa yksi pupu- ja yksi kissakahvila. Jätimme asian hautumaan ja vasta aamun edetessä torstaina päätimme, että varaamme pöydän ja käymme lounastamassa jotain pientä kissakahvila Purnauskiksen listalta. Syysloma-aikaan kahvilaan tulijoita oli enemmän kuin kahvilalla pöytiä, joten ilman etukäteisvarausta ei meidänkään 6-henkisellä ryhmällä olisi ollut toivoa päästä kahvittelemaan. Kahvilaan odotetaan sisäänpääsyä oven ulkopuolella, ja sisään hipsitään ovenraosta varovasti niin ettei kahvilan asukkaat eli kissat pääse karkaamaan.

Kahvila Purnauskis on kauttaaltaan sisustettu kissaystävälliseksi, joten pöytien lomassa näkyi kiipeilypuita ja seinillä oli kiinnitettynä erilaisia tasoja kissojen huilimiselle ja kiipeilemiselle. Osa kahvilan kissoista viihtyi enemmän omissa oloissaan koko vierailumme ajan, mutta muutama tuli jo ovella vastaan kiinnostuneena katsomaan, ketä kahvilaan tällä kertaa saapui.

Lapset rakastivat kissojen silittelyä, ja varsinkin pienille pojille oli lähes mahdottomuus malttaa lounastaa kaikkien niiden pehmeiden kissojen ympäröimänä. Pojat taisivat muutenkin olla jo aika väsyksissä, eikä myöhäinen lounas ollut ehkä paras idea, mutta jälkkärikahvien skippaamisella tilanne saatiin pysymään hyvin kasassa, ja kahvilassa lapset huomioitiin kaiken kaikkiaan mielestäni tosi kivasti. Tarjoilija toi kissakirjoja luettavaksi ja pari kissalelua leikittäväksi, ja kokki valmisti lapsille ihan omat leivät listan ulkopuolelta. Suositukset siis kissakahvila Purnauskikselle, muistakaa varata käynnille riittävästi aikaa, jotta ehditte silitellä kaikki kissat läpi!

Särkänniemen Karmiva Karnevaali

Ihana, ihana Tampere!

Kaksi yötä ja kolme päivää takana Tampereella Kertun porukan kanssa – en tiedä voiko puhua rentouttavista päivistä kun mukana on neljä lasta, mutta ainakin superhauskoista ja muistorikkaista! Tänään ajaessani poispäin Tampereelta ja lasten nukkuessa takapenkillä mietin, kuinka paljon ehdimmekään tehdä parin päivän aikana, ja miten älyttömän ihanaa ja antoisaa kotimaan matkailukin voi olla. Juju on vain siinä, että keksii riittävästi mieluisaa tekemistä.

Meidän porukan ykkösjuttu taisi tällä kertaa olla Särkänniemen Karmiva Karnevaali* eli uutuustapahtuma, jossa yhdistyy eksoottinen karnevaalikulttuuri, halloween sekä huvittelu huvipuistolaitteissa ilta-aikaan. Mikäli lomaohjelma on siis vielä auki, niin voin oikein mielelläni suositella iltaa Karmivassa Karnevaalissa. Tapahtuma on auki vielä huomenna lauantaina klo 13-21.

Heti sisääntulon tuntumassa, Särkänniemen alaportilla, tulijoita on tervehtimässä joukko sirkustaiteilijoita. Lapset kävivät useampaan otteeseen ihmettelemässä, miten joku voi pysyä pystyssä niin pitkillä jaloilla, kauan pitää harjoitella että tangon ympärillä voi kieppua niin hurjasti ja voiko olla mahdollista ajaa vain yhdellä renkaalla. Tulella jonglööraaminen oli sekin oma ihmetyksen aiheensa, josta tytöillä riitti puhuttavaa. Joka puolella oli jotain uutta ja mielenkiintoista, jotain mitä huvipuistoissa ei yleensä näe ja koe. Erilaisten esitysten ja halloweentyylisten koristeluiden lisäksi alueella soi tunnelmaan sopiva aavistuksen melankolinen tivolimusiikki, joka itselleni loi sen viimeisen silauksen yhdessä hämärtyvän illan ja popcornin tuoksun kanssa. 

Lapset juoksivat laitteesta toiseen, käytiin possujunassa, Pikku Hinaajassa, Crazy Busissa, Vauhtimadossa ja ties missä vielä! Välillä tanssittiin laulavan puun tahdissa ja illemmalla poikettiin Pizzeria Pellessä syömässä buffetista pizzaa. Kaikkien yllätykseksi tarjolla oli suolaisten pizzamakujen lisäksi jälkkäripizzaa, jonka täytteenä oli nutellaa, kirpeitä vaahtokarkkeja, kinuskikastiketta ja strösseleitä. Se oli erikoinen makuelämys jopa itseni kaltaiselle herkuttelijalle, mutta lapset innostuivat siitä niin että strösselipizzasta kerrotaan juttua varmasti vielä viikkojenkin päästä.

Yksi kivoimpia asioita illan aikana oli myös Karkki tai Kepponen -kierros, jossa kierrettiin neljässä eri pisteessä keräämässä karkkipussiin karkkia. Me Kertun kanssa oltiin Ankkalammella onkimisesta ihan yhtä haltioissamme kuin lapsetkin, etenkin kun palkinnoksi sattui tulemaan molemmille samanlaiset leit kaulaan. Onneksi meitä yhdistää samanlainen huumorintaju ja itselleen nauramisen taito, sillä reissun aikana sai useampaan otteeseen luopua kaikista odotuksista ja koittaa elää tilanteen parhaalla sallimalla tavalla. Lasten kanssa liikkuessa kun on tottunut siihen, että aina sattuu ja tapahtuu, ja jo kotoa lähtiessä on hyvä unohtaa hermoilu ja aikataulut.

Karmivan Karnevaalin jännittävin osuus jäi meiltä kokematta, sillä ympäriinsä haahuilevat zombit olisivat todennäköisesti vieneet koko porukan yöunet ja päätimme vältellä Zombie Zonea. Erikseen rajatulta alueelta olisi löytynyt eläviä kuolleita kävelemässä ihmisten joukossa, ja muutaman kerran illassa alueella alkaa zombien hyökkäys, jolloin halukkaat voivat osallistua zombien pakoiluun ja kirstun etsintään. Kuulostaa kieltämättä jopa houkuttelevalta kokemukselta, mutta jo yksi pieni vilkaisu alueen suuntaan riitti saamaan ajatukset hetkellisesti hattaransyönnistä verestäviin silmiin. Meidän ilta jatkui turvallisemmilla vesillä takaisin possujunan kyydissä ja hyvä niin, sillä kahdeksan jälkeen oli hyvä hipsiä hotellin suuntaan pimeässä syysillassa. Kiitos Särkänniemi, ja kiitos mitä parhain seura!

*liput ja aktiviteetit saatu Visit Tampereelta

Heipat asuntomessuilta!

Tänään on herätty paljon tavallista lomarytmiä aiemmin, pakattu kahvia ja evästä mukaan ja lastattu auto täyteen naisia matkalla Mikkelin asuntomessuille. Kävimme jo nyt pressipäivänä katsomassa kohteet läpi pahimpia ruuhkia välttääksemme, ja olihan tuo kuvaaminenkin aika paljon helpompaa väljemmässä tunnelmassa. Kuljin kohteet suurimmaksi osaksi kamera kaulassa roikkuen, ja vasta kotona tulin huomanneeksi, että monet sisustuksen pienet yksityiskohdat menivät itseltäni täysin ohi, kun katselin talot linssin läpi. Ehkä olisi myös ollut parempi valita 10-15 suosikkia etukäteen ja kiertää ne tarkemmin, sen sijaan että yritimme jaksaa käydä kaikki kohteet läpi, osa suorastaan juoksemalla.

Joka vuosi itseäni eniten asuntomessuilla hämmästyttää se, kuinka älyttömästi ihmiset panostavat resursseja pihoihin. Lähes jokaisen talon pihalta löytyi tavallista huomattavasti isompi terassi, useilla oli poreamme tai uima-allaskin ja myös erilaiset piharakennukset tuntuivat ennemmin olevan sääntö kuin poikkeus. Näiden lisäksi löytyi kesäkeittiöitä, pieniä kasvihuoneita ja hulppeita piharakennuksia saunoineen ja kylpyhuoneineen, Sunhousen kohteeseen oli rakennettu etupihalle oma pieni golfkenttä. Viime vuoden messuilta lähdin haaveillen pihasaunasta (joita tuntui nytkin olevan yllättävän paljon), nyt katse kohdistui enemmän porealtaisiin.

Päällimmäisenä fiiliksenä messuilla käynti herätti jälleen innokkuuden miettiä oman kodin tilojen toimivuutta ja sisustuksen viimeisteleviä yksityiskohtia, mutta noin muuten käteen ei jäänyt kovin paljoa mitään uutta ja ihmeellistä. Olen seurannut sosiaalisessa mediassa messujen rakentumista melko aktiivisesti, joten useimmat kohteet tuntuivat jo valmiiksi tutuilta, vielä senkin kautta että joitakin kohteita on ehditty esitellä myös lehtien sivuilla. Oli joka tapauksessa hienoa päästä näkemään omia suosikkeja paikan päällä, ihailla tunnelmaa ja kokea tilan tuntu sekä nähdä monia suosikkihuonekalujani ihan oikeissa kodeissa osana muuta sisustusta.

Yhdistävinä tekijöinä isolle osalle messukohteista oli suuret rakennetut piha-alueet, keittiöseinät, joiden keskelle on tehty syvennys eri toiminnoille sekä isot ikkunat huikeiden järvimaisemien suuntaan – pihojen materiaaleina näkyi lähes yksinomaan kivetystä, puuta, betonia ja kunttaa. Pellavalakanat oli edustettuna lähes joka toisessa kodissa, ja monet talot olivat sisältä joko hyvinkin tummia (mustia) kokonaisuuksia tai sitten täysin valkoisia. Erivärisiä puulajeja näkyi todella paljon, ja muutenkin pehmeämpi sävymaailma on selkeästi nyt pinnalla.

Oletteko suuntaamassa asuntomessuilla ja joko olette löytäneet oman ennakkosuosikkinne?

Palma Aquarium

Eilinen päivä oli ehdottomasti yksi lemppareitani koko tällä Mallorcan matkalla, kävimme nimittäin Palma Aquariumissa eli yhdessä paikallisista akvaarioista. Oltiin päätetty, että viikon aikana käydään saaren pääkaupungissa Palmassa ja sen lisäksi tehtäisi jokin lapsille mieluinen reissu. Lopulta meillä oli kaksi vaihtoehtoa, vesipuisto tai akvaario. Molempia löytyy tästä alle 30km säteellä Palmanovasta useampia, ja ihan Palmanovan vieressä Magalufissa on myös Katmandu-puisto, jossa on yhdistettynä vesileikkipaikka, kiipeilypuisto sekä muutamia erilaisia 4D-aktiviteetteja. Kaikki vaihtoehdot olisi varmasti olleet hyviä, mutta koska meidän molemmat lapset on aavistuksen arkoja riehumaan vedessä, ajattelimme että tällä kertaa meri ja hotellin allas saavat riittää siltä osin.

Googletimme eri akvaarioita lähistöltä, skippasimme delfiinishowt ja ostimme liput hieman kauemmaksi Palma Aquariumiin. Liput kannatti ostaa netistä etukäteen, sillä siinä säästi jokusen euron kun otti valmiiksi ehdotettuja yhdistelmäpaketteja. Alle 3-vuotiaasta ei mennyt maksua ollenkaan, mutta peruslipun lisäksi tarjolla oli vielä kolme maksullista aktiviteettia, joista ostimme liput haiveneretkelle. Minean kanssa käytiin kahdestaan istumassa lasipohjaisessa veneessä, josta näki haiden lipuvan hiljaa ohi aivan jalkojen alapuolella. Melkein alkoi jännittämään siinä matalalaitaisessa pikkuveneessä istuessa, mutta järkeilin ettei akvaarion haita ehkä kiinnosta veneessä olijat, jos ympärillä uiskentelevat sadat kalatkin saivat olla kaikessa rauhassa.

Palma Aquarium oli kaikessa upeudessaan niin vaikuttava, että lasten kanssa selailtiin kuvia puhelimesta pitkälle iltaan asti vielä hotellillakin. Muuten täällä Espanjassa tuntuu talot ja kasvisto olevan melko väritöntä, mutta veden alla on ihan oma maailmansa – meri tarjoaa käsittämättömän hienoja väriyhdistelmiä pastellisävyistä neonväreihin, ja monet kalalajit olivat niin omituisia, ettei niitä edes uskoisi kaloiksi. Puolienkaan nimiä en oppinut tuntemaan, mutta vaihtoehtona esim perinteisille museokierroksille akvaariovisiitti toimisi ihan kenelle tahansa. Ikkunoiden taakse olisi voinut jäädä tuntikausiksi tuijottamaan ihmeellisiä vedeneläviä, ja jokaisen kalan, meduusan, korallin ja alkueläimen olisi halunnut tallentaa kameran muistikortille.

Meidän lapset tykkäsivät molemmat kierrellä katselemassa akvaarioita, mutta lisäksi alueella oli pari muutakin aktiviteettia lapsille. Sisältä löytyi minikokoinen hoplop ja ulkona oli merirosvolaiva, jota pääsi tutkimaan sekä pomppulinna. Lapset myös juoksentelivat uikkarit päällä aukiolla, jonka lattiasta tuli vesisuihkuja, ja eurolla sai ostaa kalanruokaa, jota nälkäiset kalat haukkoivat kiduksiinsa ulkolammessa. Sisääntulon luona lapsille maalatiin meriaiheisia kasvomaalauksia, ja tiettyinä kellonaikoina pääsi osallistumaan merirosvojen vesi-ilmapallosotaan. Ihan superkiva paikka siis kokonaisuudessaan, eikä noin 50€ maksaneet liput meidän perheeltä mikään mahdoton summa ollut. Kannattaa siis ehdottomasti käydä, jos lomailette Mallorcan saarella, meikäläinen ei nimittäin taida nyt keksiä mitään huonoa sanottavaa koko paikasta.

Kohti kesälomaa ja rantakelejä

Kuva: Pixabay

Kun on muutaman viikon liikaa kärvistellyt jossain viiltävän tuulen, ajoittaisten lumisadekuurojen ja yöpakkasten välimaastossa sitä alkaa vähitellen epäillä Suomen kesää ja sitä, ehtiikö hellekelit kunnolla edes alkaa ennen kuin omat lomat on jo ohi. Kaverin parin viikon takainen facebook-päivitys ”pohtii, kuinka omalta osaltaan nopeuttaa ilmastonlämpenemistä” kertoo siitä, että muutkin taitavat tuskailla säiden kanssa tänä keväänä. Eikä ihme, onhan tämä suomalaisten lempipuheenaihe saanut ihan uudet ulottuvuudet nyt viime aikoina!

Taloprojektin jälkeen olin ihan varma että meidän perheen kesä vietettäisi kokonaisuudessaan kotimaassa, ja Helsinki olisi eteläisin paikka johon matkustaisimme, mutta näiden vallitsevien olosuhteiden sanelemana päätimme vielä uhrata viimeiset pennoset ja teimme melko repäisevän vedon: varasimme kesäkuun loppuun koko perheen Mallorcan-loman! Kriteerinä oli löytää jotain rentouttavaa suht lyhyen lentomatkan päästä, ei kaupunkilomaa vaan loma lasten ehdoilla läheltä rantoja ja uima-altaita. Kysyin suosituksia kavereiltani, ja Kreikasta ja Mallorcasta jälkimmäinen valikoitui sopivampien lentoaikojen takia. Luulen, että olisimmepa valinneet minkä tahansa rantakohteen Euroopasta, olisi valinta mennyt nappiin, koska voiko +30 astetta, kilometrikaupalla rantaa ja valmis aamupala koskaan kuulostaa huonolta?

Toistaiseksi buukattuna on pelkät lennot, mutta ensi viikon tavoite on etsiä hyvä majapaikka. Tai majapaikat, riippuen siitä olisiko fiksumpaa käydä ehkä parissa tai kolmessakin eri kaupungissa vuokra-autolla huristellen. Tuttuun tapaan käännyn jälleen kerran teidän puoleen ja kyselen, onko teillä suositella hyviä kohteita Mallorcalta? Hotelleja, kaupunkeja, rantoja tai mitä tahansa nähtävää? Ehkä joku on testannut Mallorcan vesipuistoja, löytänyt parhaat eläinpuistot tai sattuisiko teillä olemaan kokemusta airbnb-majoituksista, sekin nimittäin voisi olla varteenotettava vaihtoehto meidän porukalle. Nyt siis hyvät vinkit jakoon, mitä vaan mikä edesauttaa kiireettömän, rentouttavan perheloman syntymistä!

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille!

lauantain sisustuskierroksella vol 1

Eilen ja tänään on päässyt useammastakin Keski-Suomalaisesta blogista lukemaan meidän lauantaisesta Putiikkipäivästä, ja nyt on munkin aika hieman raottaa verhoa päivän tapahtumiin. Päivän ideoinnista ja toteutuksesta vastasi Talosanomien Jenni ja Modernisti Kodikas -blogin Kerttu, jotka molemmat olivat justiinsakin niin valloittavan ihania naisia kuin blogien perusteella voisi kuvitellakin! Myös muita mahtavia tuttavuuksia sain päivän aikana solmia, sillä mukana oli lisäksi nämä blogit:

Mihin kaikkialle tämä yli kymmenpäinen naisjoukko päivän aikana sitten oikein ehti? Vastaus voisi hyvin olla ei juuri mihinkään, koska päivä alkoi Jyväskylän Torikeskuksessa sijaitsevasta sisustuskahvila De Cafesta, jossa puheensorina oli heti jo niin innostunutta että pelkästään jutellessakin aika olisi tällä porukalla kulunut hyvinkin nopsasti! Viihtyvyyttä auttoi suuresti myös se, että saimme nautiskella De Cafen lounassalaatit ja jälkkäriksi kakkukahvit. Oma valintani vuohenjuustosalaatti ja Daim-juustokakku oli niin täydellinen että De Caféhen on päästävä mahdollisimman pian uudestaan!

De Cafe oli lähes täydellinen uusi kahvilatuttavuus, paitsi että herkuttelun lomassa voi lompakko joutua koville, jos sisustuksesta löytää jotain omaankin kotiin sopivaa. Sisustuskahvila nimittäin on nimensä veroinen ja myy myöskin sisustustuotteita, joita on kivasti ripoteltu pitkin poikin kahvilaa. Eikä yhtään huonolta kuulosta livemusiikkikaan, jota De Cafessa voi jatkossa kuulla viikonloppuiltaisin!

Paitsi ne ihanat herkut jäi De Cafesta mieleeni myös upeat betonipenkit, jotka lisäsin oman metrimittaisen pakko saada -listani jatkoksi ennen kuin jatkoimme seuraavaan tutustumisen arvoiseen putiikkiin, Yliopistonkadun Sisustus Iloon. Tätä kauppaa ei turhaan Iloksi kutsuta, vaan omistaja ja sisustussuunnittelija Margit otti meidät bloggaajat avosylin ja hymysuin vastaan. Sisustus Ilo oli mulle jo vanha tuttavuus, sillä meille sieltä on aiemmin kotiutunut Gantin tekstiilejä ja Linumin raitakangasta metrikaupalla. Ilo erottuu isommista sisustuskaupoista sillä, että sieltä olen kokenut saavani aidosti avuliasta palvelua, kun myyjä jaksoi lähes tuntitolkulla pohdiskella kanssani, minkä sävyinen kangas meidän tuolinpäällisiksi sopisi, ja sainpa vielä kaikki kankaat ja tyynyt kotisovitukseenkin. Voiko asiakaspalvelulta enempää toivoa!?

Sisustus Ilon merkkejä Gantin ja Linumin lisäksi on mm. Kartell, Alessi ja Woodnotes. Gant on ollut yksi lemppareistani jo pidemmän aikaa, mutta tällä vierailulla jäin vähän liiankin pitkäksi aikaa ihastelemaan Kartellin Masters-tuolia. Kahden vaiheilla olen myös erään upean valaisimen suhteen, jonka hyvin todennäköisesti joudun käydä tilaamassa itselleni joululahjaksi (monestikohan tämä veruke menee vielä miehelleni selitykseksi..?).

Ettei postaus venyisi yhtä pitkäksi kuin hankintalistani, vieraillaan vielä yhdessä pikkuputiikissa Sisustus Iloa vastapäätä. Uutena ihastuttavana tuttavuutena pääsin piipahtamaan Sisustuskärpäsen vanhasta uutta -idealla toimivaan kioskiin. Kioskin puikoissa häärää idearikas bloggaaja, jonka kädentuotteita voisi tutkiskella ja ihailla pidemmänkin aikaa. Tämä on ehdottomasti kauppa, josta löytää lahjan ystävälle, joka arvostaa ekologisuutta ja itse tehtyä, ja kioskissa vieraillessa saa itsekin pienen diy-inspiraation.

Jos jaksoit lukea loppuun asti, niin iloksesi tulossa on vielä toinenkin postaus Putiikkipäivästä! Huomenna kuitenkin ensin suoritetaan Marimekon arvonta, ja voi tällä viikolla blogissa vilahtaa vähän lisää Annoakin :). Mikäli inspiroiduit vain kuvista ja hyppäsit suoraan postauksen loppuun, niin laita putiikit itsellesi ylös ja piipahda ainakin näissä, kun seuraavan kerran Jyväskylä kutsuu!

minun matkakarttani

Sain hauskan matkakartta-haasteen Annikalta Karkkipurkki-blogista sekä Emilialta Dream in color -blogista, kiitos ihanat naiset! On ollut mahtavaa ihastella muiden matkakuvia ympäri maailmaa, ja vielä hienompaa lukea tarinoita niiden takaa. Itsekin saa muiden suosituksista uusia matkakohteita omalle sitten joskus -listalle, ja myöskin omien matkakuvien selaaminen aiheuttaa suurta matkakuumetta. Haasteen idea on seuraavanlainen:

1. Näytä matkakartan (Travbuddy tai vastaava) avulla missä maissa olet käynyt ja paljonko se on prosentteina.

2. Kerro, mielellään perusteluineen, mikä tai mitkä vierailemistasi maista ovat olleet suosikkejasi.

3. Paljasta vielä se maa (tai kaupunki), johon et ole vielä päässyt matkustamaan, mutta johon pääsystä haaveilet.

4. Kiitä sitä bloggaajaa, jolta olet haasteen saanut ja vinkkaa myös Casa Volmariin omasta matkakartasta, jotta voin käydä siihen tutustumassa.

5. Haasta mukaan 3-5 bloggaajaa.

Oma matkakarttani ei laajuudellaan komeile, sillä oon pohjimmiltani kotona viihtyvä laiskottelija ja toiseksi, ihan ekaa kertaa olin lentokoneessa vasta 17-vuotiaana. Äitini ei ahtaanpaikankammoisena ole syntymäni jälkeen lentokoneeseen astunut, joten perheen yhteiset lomareissut rajoittui Ruotsiin, jossa vierailimme tuttujen luona. Kun matkustamiseen ei ole tottunut heti pienestä pitäen, ei suurta paloa reissaamiseen ole syttynyt vieläkään. Tottakai voisin unelmieni rahatilanteessa kiertää vaikka ympäri maailman, mutta noin periaatteessa olen myös tosi iloinen siitä, kun saan ihan vaan olla rakkaimpien kanssa kotona!

Ensimmäinen lentomatkani suuntautui, voisin jopa sanoa tavallisen tylsään, Playa de Las Americasiin, mutta sen jälkeen oon kyllä nähnyt mahtavan upeita paikkoja kuten Las Vegasin neonvalot, Venetsian tunnelmalliset pikkukadut, Budapestin vanhaa henkivän kaupungin sekä Kreikan upeat saarimaisemat. On sitä tullut hetken aikaa asuttuakin Ruotsissa pienenpienessä opiskelijaboksissa, joka ei hetkeäkään tuntunut kodilta. Minean vähän kasvettua haaveissani olisi vielä lähteä koko perheen kanssa työn kautta vaihtoon vaikkapa Dubaihin tai johonkin Aasian maista, mutta aika se vasta näyttää mihin tässä päädytään.

Tulevaisuuden haaveet suuntautuvat kaikki kaukomaihin, mutta seuraavana meillä on kiikarissa loma ystävän luokse Puolaan, viikonlopuksi Lontooseen tai synttäreiden viettoon vielä tuntemattomaan paikkaan. Kaikki nämä toivottavasti toteutuu vielä tulevan vuoden sisällä, mutta muuten tarkempaa suunnitelmaa ei ole.. Vähän isompina haaveina mielessäni myös välillä pyörii loma ystävien luona Australiassa, shoppailumatka Dubaihin tai matka kevään kauneutta ihastelemaan Japaniin. Tosi erilaisia kohteita kaikki, mutta siinähän se juju piileekin, että näkee vähän muutakin elämää kuin omaa arkea koto-Suomessa.

Olisi kiva kuulla teidänkin matkakokemuksista kommenttiboksin puolella, varsinkin niistä ikimuistoisista lomista! Tämän haasteen laitan eteenpäin seuraaville ihanille blogeille, ja tietenkin kaikki halukkaat saa napata haasteen blogiinsa!

munkeilla & eka vilahdus syystakista

Vielä muutamia fiiliksiä viime viikonlopun Tampereen matkalta.. Sain teiltä lukijoilta huippuhyviä vinkkejä ihanista vaatekaupoista, sisustusliikkeistä ja kivoista paikoista, joissa lapsikin viihtyy, mutta yksi viikonloppu on niin lyhyt, että seuraavallekin käynnille jäi paljon nähtävää. Kiitos kaikista vinkeistä!

Minean vaatteet: pipo: NopsuPopsu (saatu blogin kautta) // liivi: POMPdeLUX //
neule: POMPdeLUX // housut: MC Baby // kengät: Ciao Bimbi // huivi: Mango
 

Ideaparkin ja Stokkan lisäksi kävimme Ikeassa, josta mukaan lähti ihan järjetön määrä tavaraa Minean huoneeseen (ja huomenna mieheni pitää vielä vapaapäivän, jotta saa haettua isoimmat ostokset..), ensi viikolla luvassa siis sisustuspostauksia ;). Jotain sisustukseen liittyvää olisi myöskin hommattu sisustusliike ID:stä, jos myymälästä olisi löytynyt valkoinen yksilö Hayn pikkupöydästä, mutta etsintä jatkukoon vielä toistaiseksi.. Onneksi hyvänä lohdutuksena toimi Ideaparkin Mangosta ja Hilfigeriltä tehdyt ostokset omaa vaatekaappiani täydentämään :).

Äitin vaatteet: pipo ja huivi: H&M // takki: Burberry // farkut: H&M // kengät: O.I.S.
 

Lauantaille halusimme keksiä jotain kivaa ulkoilua, joten lähdimme rattailla käymään Elinan vinkkaamalla näkötornilla. Pyynikiltä löytyvän tornin juurella on pikkuinen kahvila, jonka terassilla söimme maistuvat vastapaistetut munkit. Munkit oli ihan ehdottomasti kävelyn arvoisia, ja ihmettelinkin ääneen ettei me oltu käyty munkeilla koskaan ennen, vaikka paikka olikin veljelleni hyvinkin tuttu! Miehet, tiedättehän!?

Pienellä iltapäiväkahvittelullamme mulla oli päällä loppukesästä Stokkalta ostettu kevyttoppis, josta on pieni vilaus täällä jo kerran näkynytkin. Päälle asti se ei kuitenkaan ollut vielä ennen viime viikkoa ehtinyt, joten toivotaan että ilmat pysyisi tällaisina ainakin muutaman viikon vielä. Yleensä olen välikausina käyttänyt trenssiä, mutta ihan yhtä klassinen on tämä tikkitakkikin sekä malliltaan että väriltään. Aika kivasti takki käy myös uusien saappaiden kanssa yhteen, vai mitä?

tallipihalla

Vielä sunnuntaina ennen kotiin päin ajelua kävimme Tampereella Finlaysonin kupeesta löytyvällä tallipihalla. Tallipihalla sattui vieläpä olemaan käsityöläisten markkinat, pieniä kojuja oli hujan hajan pitkin entisen tallin pihapiiriä. Vinkin paikasta löysin googlaamalla Tampere lapsille, kun delfinaarion missaaminen jäi vähän harmittamaan. Onneksi Minea tykkää kaikista eläimistä tasapuolisesti eikä kalojen vaihtuminen hevosiin tainnut haitata lainkaan.

pipo: NopsuPopsu (saatu blogin kautta) // huivi: Mango kids // liivi: POMPdeLUX //
neuletakki: Benetton // shortsit + leggarit: Berlingot // bootsit: Ciao Bimbi (MiniMint)

Tallipihalle saavuimme puolijuosten, Minea kun halusi varmistaa että ehtisi nähdä hevosen ja ponin, joista oltiin puhuttu jo automatkalla ;). Innoissaan hevosta silitettiinkin, mutta siinä vaiheessa kun olisi pitänyt hypätä kärryn kyytiin, alkoikin ohjastajamies ujostuttamaan Mineaa niin paljon että tyydyttiinkin kauempaa katseluun. Lohdutukseksi Minea sai valita kotiinviemiseksi kankaisen pehmoponin, joka on siitä asti kulkenut kainalossa joka paikkaan. Vanha unilelu Herra Hakkarainen sai kilpailijan, kun sänkyynkin pitää kömpiä molempien kanssa!

Joka viikonloppu tallipihalta ei käsittääkseni löydy vastaavia myyntikojuja tai hevosajelua, mutta kahvilasta sai maukkaita vohveleita, ja voin vain kuvitella miten kaunis tunnelma alueella on joulun aikaan. Jyväskylästäkin löytyy vastaavanlainen paikka, Toivolan piha, jolla meidänkin pitäisi ehdottomasti vierailla useammin! Omassa kotikaupungissa on niin helppo rutinoitua käymään kerta toisensa perään samoissa tutuissa paikoissa, mutta ehkä Jyväskylääkin pitäisi joskus katsella ulkopaikkakuntalaisen silmin..

Sain pientä kipinää kotimaan matkailuun (jota tulee harrastettua hävettävän vähän), ja aloinkin jo selata kalenteria josko sieltä löytyisi vapaa viikonloppu vielä ennen joulua. Keski-Euroopan maiden joulumarkkinat taitaa olla ihan omaa luokkaansa, mutta kivoja talvikaupunkeja löytyy varmasti Suomestakin.
Onko hyviä ehdotuksia? Missä kannattaisi vierailla, jos haluaa tunnelmaa ja kodikkaita pikkuputiikkeja ja kahviloita?

hulluna papukaijoihin (ja PdL:ään)

Tervehdys!

Kuinka teillä on viikko lähtenyt käyntiin? Omalla kohdallani voisin käyttää lehtien suosimaa ehkä vähän typerääkin lausahdusta talvi yllätti suomalaiset 🙂. Talvesta ei nyt vielä voida puhua, mutta kylmyys tuli niin yhtäkkiä, että olen kulkenut paikasta toiseen koko ajan sormet ja nenänpää palellen! Löytyykö sieltä muita vilukissoja, joilta kestää hetken aikaa tottua tällaisiin kelin muutoksiin?

Viime viikolla Minealla oli hoidossa vähän hankaluuksia päiväunien kanssa, mutta loppuviikosta ja tällä viikolla kaikki on taas onneksi sujunut entiseen tapaan. Pieni uniprotesti johtui varmasti edellisellä viikolla pitämästäni kahden päivän vapaasta, hoitorutiinit vain taisivat päästä unohtumaan. Sama voi hyvinkin olla edessä syysloman jälkeen, sillä Minea on parin viikon päästä viikon kanssani kotona, kun hoitotäti pitää omaa syyslomaansa. Ihan tervetullut irtiotto töistä itsellenikin siis tiedossa!

pipo: NopsuPopsu // liivi: POMPdeLUX //
jumpsuit: POMPdeLUX // tennarit: Converse

Viime päiviin on mahtunut muutakin kuin hoitopäiviä ja leppoisaa perusarkea. Kahtena viikonloppuna peräkkäin huristelimme Minean iloksi Viherlandiaan katsomaan kahta hellyttävää papukaijaa, joista toinen huuteli meille terve, terve ja päivää. Hyvin usein tulee nykyään tehtyä asioita vain ajatellen Mineaa, mutta kyllä niistä omista menoistaan mielellään tinkii, kun näkee miten suurta iloa pienetkin asiat voi Minealle tuottaa! Papukaijoja lähdimme katsomaan Pompin Clarksville little jumpsuitissa ja siihen kauniisti sopivassa Bergen little toppaliivissa, jota meillä onkin alkuepäilyistä huolimatta tullut käytettyä hyvinkin useasti. Myös jumpsuit on osoittautunut niin käteväksi sisävaatteeksi, että viimeistään alennuksista on hankittava sama vaaleansinisenä tai harmaana.

Meidän pienen eläinrakkaan tytön ensimmäisiä sanoja vähän ennen vuoden ikää oli eläinnimet ja eläinten äänet, mutta nyt sanavarasto on karttunut niin huimasti, että kirjojen sivuilta Minea tunnistaa jo suurimman osan eläimistä. Muutenkin puhuminen on kehittynyt ihan uskomatonta vauhtia jo pelkästään parin viime viikon aikana, kun puhutut lauseet on pidentyneet ja sanojen ääntäminen selkiintynyt. Kolmisanaiset lauseet on jokapäiväisessä käytössä, ja on ollut mahtava huomata, kuinka Minean kanssa pystyy jo ihan oikeasti ”keskustella” kun kysymyksiin saa vastauksiakin. Eilen tyttö muun muassa tokaisi kesken puuhiensa ”Minea hakkaa peiliin, kuuluu rummun ääni”, ja voin kertoa, ettei touhut olleet kovin luvallisia ;)! Liekö hoidon aloittaminen ja sieltä saatu isompien tyttöjen esimerkki saanut tämän kehityshyppäyksen aikaan, mutta kovin isolta tytöltä tuo jo vaikuttaa. Missä iässä teillä on alettu puhua sanoja yhdistäen?

Enää pari päivää ja sitten Tampere kutsuu! Kovin montaa shoppailu/aktiviteettivinkkiä en ole vielä saanut, joten niitä otetaan mielellään lisää. Eilen tuli kylläkin vähän jo shoppailtua etukäteen, kun kävimme päivällä Minean kanssa pitkästä aikaa pienellä kaupunkikierroksella. Käynti oli kaiken odottamiseen arvoinen, sillä löysin itselleni jotain mikä on ollut hakusessa jo muutaman vuoden!

Mikkelipuistossa + kaivataan Tampere-vinkkejä!

Heippa kaikille!

Ihanaa viettää jälleen viikonloppua kaikessa rauhassa kotona rennosti loikoillen :). Saimme vieläpä kivoja vieraitakin, kun mieheni vanhemmat tulivat eilen kyläilemään ja toivat mukanaan herkullisia itse tehtyjä kaalikääryleitä! Minä vietin eilen iltaa työpaikan virkistysillassa, jonne olimme suunnitelleet työkaverini kanssa leikkimielisen suunnistuskilpailun. Kirmailimme lähiympäristössä kartat ja valokuvat apunamme ja rastien välillä piti pohtia muutamia tehtäviä, kuten keksiä oma ruotsinkielinen snapsilaulu tai työhyvinvointiin liittyvä runo. Loppuillasta saunoimme, söimme hodareita ja tekemääni valkosuklaakakkua sekä lauloimme karaokea keskustan ravintolassa (paitsi en minä näillä laulutaidoilla!). Kiva ilta, mutta tänään olen kyllä kiitellyt sitä ettei näitä ole ihan kauhean usein ;)!

Kuvat on parin viikon takaa Mikkelin reissulta, kun kävimme mieheni isovanhempien luona ja samalla myös Mikkelipuistossa. Puistosta löytyy perinteiset hiekkalaatikko ja kiipeilytelineet lapsille, mutta paikan erikoisuus on valtava piha- ja puutarha-alue, jolta löytyy kymmeniä mallipuutarhoja istutuksineen, penkkeineen ja suihkulähteineen. Paikka on ihan loistava pihasuunnittelua tekevälle tai muuten vaan inspiraatiota haluavalle. Alueen puutarhat oli melko perinteisiä tyyliltään, joten huippumodernia pihaa suunnittelevalle puistosta ei ehkäpä niin monia ideoita löydy, mutta käymisen arvoinen paikka kuitenkin.

Mikkelin matkalta Minea sai isopapan tekemän uskomattoman ihanan pikkujakkaran. Viime käynnillämme kerroin isopapalle että olen ajatellut hankkia Minealle jostain jakkaran että olisi tytölläkin ikioma penkki huoneessaan, ja sellaisenhan se isopappa oli sitten tehnyt! Ihanaa kun jollain on taito tehdä käsillä lähes mitä vain, ja vielä yli 70 vuoden iässäkin!

Kotimaan matkailua jatketaan ensi viikonloppuna, kun lähdemme kyläilemään veljeni luokse Tampereelle. Suunnitelmissa on Ikeassa käynti, vaateshoppailua ainakin Cottonilla ja Stokkalla sekä ehkäpä Särkänniemen delfinaario. Tiedän teistä lukijoista löytyvän ainakin pari Tampereen seudulla asustajaa, ja nyt kaipailisinkin teiltä kullanarvoisia vinkkejä paikoista, jotka voisivat olla käymisen arvoisia. Veljeni ei ymmärrettävästikään ole se ihan paras opas mitä tulee lasten huvituksiin tai naisten hömpötyksiin :).. Löytyykö Tampereelta kenties kivempaa paikkaa kuin delfinaario, jossa Minea viihtyisi ja mistä tämä shoppailuhullu mama löytää pehmoisimmat neuleet ja näyttävimmät saapikkaat? Eikä haitaksi ole vaikka matkan varrelta sattuisi löytymään täydennystä Mineankin vaatekaappiin ;).

Kun tämä nyt pelkäksi pyytelyksi meni, niin toivoisin nöyrästi teidän kaikkien vielä käyvän täällä äänestämässä mun kollaasia Reima-kisan voittoon! Vielä sunnuntaina ehtii äänestää, ja myös äänestäjienhän kesken arvotaan Reiman lahjakortti. Varmasti löydätte Reimalta paljon kivaa talveen joko itselle tai pikkutaaperolle! Kiitos teille jo äänestäneille oxox!

American diner ja arkinen asu

Jo jonkin aikaa sitten (rusketuksesta päätellen melko pian Turkin matkan jälkeen 🙂) kävimme ystäväpariskuntamme kanssa testaamassa uuden Jyväskylään vastikään rantautuneen ravintolan. Meillä on mieheni kanssa aina ollut tapana syödä melko usein ulkona, ja vaikka Minean myötä kerrat on harventuneet, on perinnettä silti yritetty pitää yllä. Oma take away -suosikkini on nepalilainen, mutta ravintolarintamalla olen aina mielelläni kokeilemassa uusia paikkoja.

 
 

Tämä uutukainen, jossa kävimme on amerikkalaiseen tyyliin sisustettu American diner, jonka menu on myös täyttä Amerikkaa. Lista oli yhtä kattava kuin missä tahansa muussakin ravintolassa, mutta pääosin valikoimassa oli erilaisia hampurilaisaterioita ja wingsejä. Vaikkei sisustus ollutkaan erityisesti minun mieleeni, lisäsi tarkkaan mietityt yksityiskohdat oikeanlaista tunnelmaa ravintolaan, ja olihan paikka oikein mieluisaa vaihtelua perinteisiin ravintoloihin.

Ruoat American dinerissa olivat maistuvia, muttei kuitenkaan koukuttanut niin, että syömään olisi päästävä pian jo uudelleen. Sinänsä harmi, sillä perinteiset ketjupaikat alkavat hieman itseäni kyllästyttää eikä Minean kanssa tule lähdettyä mihinkään kovin hienoon ravintolaan häiritsemään muiden ruokarauhaa ;). Plussaa antaisin ehdottomasti siitä, että tästä ravintolasta löytyi myös leikkipaikka lapsille, joka Mineaa kiinnostikin huomattavasti enemmän kuin pahvisesta amerikanraudasta tarjoiltu lastenannos :).

 

Ravintolareissulle puin viileään ilmaan sopivan neuleen, josta on nyt syksyllä tullut yksi suosikkivaatteistani. Kunhan saan kaikki muut projektit pois alta niin voisin itsekin neuloa samantyylisen neuleen mustana tai ruskeana, vaikka toisaalta kaupasta vastaavan saa puolet halvemmalla.. Toinen suosikkini on nämä mustat Zaran farkkulegginsit, joissa on ihanat kultaiset vetoketjut lahkeissa ja päällä housut on lähes kuin toinen iho. Mitäs muuten sanotte rannekorustani? Se on Turkin tuliainen, ja samanlaisen toin ystävällenikin muistoksi.

 NEULE: Gina Tricot // HOUSUT: Zara //
BALLERINAT: H&M // LAUKKU: Mulberry

Ensi kerralla lupaan palata arvonnan voittajan kanssa! Nyt syvennyn katselemaan uusia Mini Rodineita MiniMintistä. Ehdittekö te jo tilata omat suosikit?

vielä Turkin lomasta..

Moikka kaikille!

Mieleeni muistui yllättäen etten ole vielä koonnut lomamatkamme kokemuksia kokonaisuudessaan teille jaettaviksi.. Suurimmaksi osaksi jo tiedättekin mitä viikon aikana puuhailimme, muutama reissu meiltä tosin vielä jäi laiskuuttamme tekemättä, ja eniten aikaa vietimme rannalla tekemättä yhtään mitään järkevää. Mielestäni kun oli huomattavasti rennompaa antaa Minean touhuta rantahietikossa hiekkalelujensa kanssa kuin nostella tyttöä edestakaisin allasalueella lastenaltaaseen ja pelätä liukastumisia. Täytyy laittaa itselle muistiin, että myöskin ensi kerralla hotelli kannattaa valita merenrannalta!

Viikon aikana ehdin itse maata yhteensä yli neljä tuntia hotellialueemme spassa kokeillen erilaisia hierontoja, kasvohoitoja ja uskalsinpa kokeilla kalajalkahoitoakin. Siitä en ole niin kovin vakuuttunut saiko pikkukalat jaloistani pehmeämmät, mutta perinteisen hamamin nimeen voin vannoa. Hamamin periaatehan on siis se, että suuren vaahtomäärän ja karhean kintaan avulla kuollut iho kuoritaan pois, ja voin sanoa, että sen ja hieronnan jäljiltä iho oli uskomattoman pehmeä ja sileä! Kotiin ostin tuliaisiksi muutaman kintaan mukaan, niillä iho on pysyy silkkisenä jatkossakin enkä tulevaisuudessakaan enää muunlaista kuorintaa kaipaa.

Monesti lomalle saa pakata kasoittain vaatetta mukaan kun tulevia säitä on vaikea ennustaa, mutta Turkissa keskikesän aikaan ilmat on aina takuulämpimät eikä matkassa tarvitse kuin shortseja ja lyhyitä hihoja. Loppuviikosta huomasin Minean vaatteiden käyvän hieman vähiin (yksi asukokonaisuus kun lähes aina sotkeentui ruoka-aikaan), mutta omasta laukustani ehdin pitää vain puolia. Kovin monia asukuvia en matkalla kuvannut, sillä ilmojen ollessa tosiaankin helteiset tuli lähes päivittäin kuljettua jonkinlaisessa rantavarustuksessa.. Hyvä jos joinain päivinä edes tuli puettua muuta kuin bikinit, ja kesäkeleillä nautin meikittä olemisesta.

Muutaman kerran illalliselle pukeuduimme omaksi iloksemme hieman siistimmin, jo siksikin ettei suurin osa pakatuista vaatteista jäisi käyttämättä. Vielä ilta-aikaankin ilma oli lähes hikisen paahteinen, mutta huomasin kuinka maximekot lunastivat lupauksensa ja olivat kaikesta huolimatta ihanan vilpoisia käyttää. Kusadasin basaarit ja putiikit olisivat olleet täynnä erivärisiä ja -mallisia upeita maxeja, yhtäkään en kuitenkaan ostanut, koska tiesin Suomen sadekelien ja talven olevan yllättävän lähellä.. Mitä muuten sanotte näistä smaragdinvihreistä korvakoruistani? Löysin lopulta Turkista niihin sopivan kynsilakankin ja omasta mielestäni ne käy aika kivasti kokomustan kanssa.

Kokonaisuudessaan lomamme oli ihanan rentouttava, ja itse pidän auringosta niin paljon, että voisin viettää vaikka koko viikon vain auringossa maaten :). Turkki onkin lomakohteena erinomainen juuri sään ansiosta, ja matkat Turkkiin on edullisia verrattuna muihin all inclusive -maihin. Hotellialueemme oli hyvin eristyksissä kaikesta muusta, mutta keskustassa tinkimis- ja tyrkyttämiskulttuuri oli kukoistuksessaan, ja se tietenkin voi tuntua häiritsevältä. Turkkilaiset on todella lapsiystävällisiä (tarjoilijatkin voi kesken tilauksen jäädä matkalla ihastelemaan pientä lasta), mutta ainakin oman kokemukseni mukaan heillä ei ole ihan yhtä kohteliasta käsitystä jonottamisesta kuin meillä, eikä muutenkaan tilan antaminen kuulunut paikallisiin tapoihin.

 

Todennäköisesti tulemme joskus vielä uudelleenkin matkustamaan Turkkiin mikäli haluamme vain edullista irtiottoa arjesta, mutta muuten katselemme varmaan hieman elämyksellisempiä paikkoja. Eikä montaa lomaa peräkkäin jaksaisi viettää hotellin uima-altaalla, mutta kivan vaihtelun sekin tuo perusarkeen. Nyt olisi kiva varata jo etukäteen joulun ajalle jokin matka, mutta paikasta vaan emme oikein tiedä.. Kertokaa te omista hyvistä kokemuksistanne!

Huomenna palaan mahtavan arvonnan kera!!