6-vuotiaan pastellisynttärit

Viikonloppuna vietimme kolmeviikkoisen synttäriputken viimeistä erää kun Minealla oli perjantaina omat kaverisynttärit. Minea toivoi pastellisia värejä, porkkanakakkua, pet shoppeja ja pinjataa. Kaikki toiveet toteutettiin, mutta melko pienessä mittakaavassa eli vain muutamilla koristeilla, simppelillä kakulla ja helpoilla tarjoamisilla. Minealle tärkeintä oli saada paikalle kaikki läheisimmät kaverit, ja niin lapsivieraita kutsuttiinkin lopulta yhteensä kaksitoista.

Juhlia on aina kiva järjestää, mutta kun molempien lasten synttärit sattuvat helmikuulle, ei jälkimmäisten juhlien suunnitteluun enää jaksa samalla tavalla panostaa kuin kuukauden ensimmäisiin bileisiin. Teimme lasten kanssa yhdessä samanlaisen palloviirin kuin mikä Nooan juhlissa oli harmaa-mustana, ja ostin pari ilmapalloa ja kertakäyttöiset astiat paikallisesta Confetista. Pinjata löytyi edullisesti lelukaupasta, mutta muita koristeita ei näiden lisäksi tällä kertaa hankittukaan. Suolaisena tarjottiin mozzarellapiirakkaa, pikkupizzoja, hodareita ja popparia. Herkkupuolelta taas löytyi porkkanakakku, toffeemuffinssit, vaahtokarkkitikut ja suklaafondue. Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut joka synttäreillä joko vaahtokarkkitikkuja tai cake popseja, koska ne on aina osoittautuneet hitiksi lasten keskuudessa.

Siinä se mintunvihreällä värjätty porkkanakakku on, sankarin itsensä asettelemilla petseillä. Lapset leikkivät, herkuttelivat, rikkoivat pinjatan ja saivat lopulta pienet kiitospussit joihin sujautimme jokaiselle pienen petsin, ja lapset itse keräsivät pusseihin pinjatasta tulleita karkkeja. Aika simppelillä meiningillä siis mentiin, mutta Minea tykkäsi ja vieraat viihtyi, joten ehkä taidan myöskin ensi kerralla jättää liian panikoimisen pois. Ehdin jo nimittäin valitella sitä, ettei synttäreillä ollut mitään selkeää teemaa enkä ollut kehitellyt kivoja leikkejä etukäteen, olisin nimittäin kyllä halunnut mutta aika ei vain yksinkertaisesti sitten lopulta riittänytkään kaiken miettimiseen etukäteen.

Millaisia lastenjuhlia teillä yleensä vietetään? Panostaen vai pihistäen?

Synttärivalmisteluja

Ehkäpä ei ollut paras idea venyttää eilen työpäivää iltaan saakka (pakollinen!) tai tänään lähteä Even luokse Pompin kutsuille katsastamaan lastenvaateuutuuksia, kun ottaa huomioon että huomenna meillä alkaa Minean synttäreiden juhlinta. Fiksumpi, ja tunnollisempi, äiti olisi jo hyvissä ajoin alkanut kaivella koristeita laatikoista, leiponut pakkaseen, siivonnut kodin ja viettänyt illan ennen synttäreitä viinilasi kädessään katsellen Netflixiä. Vai hetkinen! Onko ihan oikeasti olemassakaan niitä vanhempia, jotka ihan oikeasti saavat kaikki synttärivalmistelut hyvissä ajoin hoidettua, ja jotka välttyvät siltä kuuluisalta viime hetken paniikilta tai tässä tapauksessa ehkä ennemminkin yömyöhään leipomiselta? Vaikka joskus olenkin aloittanut valmistelut ajoissa, en vielä kertaakaan ole edellisenä iltana mennyt ajoissa nukkumaan, koska tekemistä löytyy aina. Useimmiten seison keittiössä ”kaulin kädessä” vielä viisi minuuttia ennen vieraiden tuloa, ja hyvin todennäköisesti samalla tutulla kaavalla mennään myös tänä vuonna.

Kuitenkin jotain olen osannut tehdä toisin. Tämä vuosi on hyvinvoinnin ja downshiftaamisen vuosi, joten tässäkin tapauksessa menin joissain asioissa sieltä, missä aita on matalin. Kakku ja cupcaket on ostettu valmiina ja tänään meillä kävi siivooja, joten itselleni jää lähinnä kodin koristeleminen ja suolaisten herkkujen tekeminen. Tämä ratkaisu tuntui nyt rakentamisen ja muuton jälkeen mitä parhaimmalta, ja koska edelleenkin rakastan ihan kaikkia juhlia, halusin ajanpuutteesta huolimatta järjestää Minealle mahdollisimman ihanat juhlat. Tytön toive oli kukkakeijusynttärit, ja väreiksi valikoitui Minean toiveesta pinkki, vihreä ja vaaleanpunainen. Vielä en yhtään tiedä, millä tavalla teema kukkakeiju tulee synttäreillä näkymään, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa keksiä jotain ennen huomista kello viittä, jolloin kaverit pimpottelevat ulko-ovella. Asiasta on turha ottaa stressiä, sillä sekin on ihan yhtä hyvä vaihtoehto, jos en keksikään mitään teemaan kuuluvaa, vaan juhlat menevät pelkästään juhliessa ja kakkua syödessä. Luulen, että kovin juttu tulee joka tapauksessa olemaan se, että kaverit on saapuneet paikalle ja on pari tuntia aikaa höntsäillä kunnon sokeriövereissä. Wish me luck, sillä seuraavat kolme vai neljä päivää menee aika lailla näissä merkeissä!

 

luukku 24: meidän joulu

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,

siinäkö joulu on?

Lapsenko juhlaa,

paljon kun tuhlaa,

siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle,

lapselle ja aikuiselle.

Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Rauhallista joulua te ihanat Minishown lukijat!

luukku 23: herkkujen joulupöytä

Muutama hetki vielä ja on joulu! En voi väittää etteikö touhua riittäisi vielä huomisellekin, mutta on se joulutunnelma kuitenkin salakavalasti jo hiipinyt meille muutama päivä sitten. Yrityksen ja erehdyksen kautta oon tänään tehnyt vielä viimeiset laatikot, yöllä paistuu kinkku ja huomenna kypsytellään päivän mittaan karjalanpaistia ja punajuuripaistosta. Nälkä kasvaa vähitellen jo ruokia ajatellessa.

Joulupöydän menun suunnittelin jo hyvissä ajoin etukäteen, ja kirjoitin sen ylös sekä itselleni että pöytään laitettavaksi. Suurin osa herkuista on samoja kuin viime vuonna, niistä oma lempparini on bataattilaatikko. Uutuutena kokeilen poronlihaa ja suklaa-tiramisujälkiruokaa. Jälkiruoka valmistuu suklaakermasta, tiramisu-rahkasta, kahvista ja pipareista. Namnam! Toinen kokeiluni oli työkaverin reseptillä valmistunut saaristolaisleipä, josta tuli aivan herkkua. Tää ei ole pelkästään joulun juttu, joten kokeilkaa ihmeessä joku kerta!

Saaristolaisleipä 3kpl
 
1 l piimää
75g hiivaa
3 dl siirappia
1 rkl suolaa
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl kaljamaltaita
1 l vehnäjauhoja
 
Lämmitä piimä miedolla lämmöllä kattilassa kädenlämpöiseksi.
Liuota piimää joukkoon hiiva.
Mittaa sekaan vehnäleseet, ruisjauhot ja kaljamaltaat.
Lisää vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa.
Taikina jää melko löysäksi.
Kohota taikinaa noin tunti.
Voitele kolme leipävuokaa ja täyte vuoat taikinalla noin puolilleen.
Anna kohota noin tunti niin että taikinan tilavuus tuplaantuu.
Paista 175 asteessa noin tunti.
Hieman ennen valmistumista voitele leivät siirappivedellä (1 dl vettä ja 1/2 dl siirappia).

Marimekon Kuusikossa-kuosi on tänä syksynä ihastuttanut niin kovasti, että se pääsee joulupöytämme kattauksen päärooliin. Kokeilin kahta erilaista versiota, liinalla ja ilman, mutta päädyin mahdollisimman yksinkertaiseen ja vähäeleiseen vaihtoehtoon. Askartelin vielä pöydän päälle lamppuun roikkumaan muutaman paperihaitareista tehdyn ympyrän, ja yllätyksekseni niistä tuli tosi hauskat. Inspiraation sain Iittalan ympyröistä ja sydämistä, nämä vaan syntyy itse tehtynä lähes ilmaiseksi pelkästä paperista ja liimasta. Kyllä nyt kelpaa aloittaa herkuttelu!

luukku 21: tonttuilua

Kukahan meidän perheessä meni keksimään että joulukorteissa pitäisi olla Minean kuva joka vuosi siitä eteenpäin kun Minea syntyi? Kuten jo vähän ehdin avautuakin ei korttikuvaukset olleet ihan helpoimmasta päästä tällä kertaa, ja yhdessä vaiheessa meinasin jo luovuttaa kokonaan.

Mielessäni olin suunnitellut tunnelmalliset ulkona auringossa otetut korttikuvat, mutta olinkin unohtanut kokonaan sen, että sisävaatteet ja lumimaisema on vähän mahdoton yhdistelmä. Hyvänä kakkosvaihtehtona aioin kuvata Minean ja Pablon yhdessä, huonolla menestyksellä sain kumpaakaan pysymään paikoillaan paria sekuntia pidempää. Lopputuloksena räpsin kuvia samalla kun Minea juoksi paikasta toiseen, teetin kortit viime tipassa ja epähuomiossa tekstistä jäi pienenpieni osa puuttumaan ja kaiken huipuksi kortit vielä saapuvat hyvin todennäköisesti myöhässä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan eikö?

Virallinen korttikuva jääköön vielä jännitykseksi sukulaisille, mutta ihan hauskoja räpsyjä tuli kaikesta huolimatta useampikin. Minealla on aattona päällä sama asu eli Lindexin hame ja paita. Ihastuin settiin niin kovasti, että huomenna viimeisiä lahjaostoja tehdessä taidan käydä hakemassa samanlaisen sinivalkoisena, ja vinkkinä muillekin että kivoja tyllihameita löytyy Lindexin lisäksi myös Hennesistä parilla eurolla!

luukku 8: pikkujoulut

On aika kurkistaa lasten pikkujouluihin, jotka meillä pidettiin muutama viikko sitten. Harmittavan moni kutsutuista joutui tosiaan perumaan tulemisen sairastelujen vuoksi, mutta hyvät bileet me saatiin kahdeksallakin hengellä aikaan. Ohjelman keksimisen jätin kuitenkin tästä syystä viime tipassa kokonaan pois, ja ilta meni ihan vaan herkutellessa, riehuessa ja lapset vaihtoivat pienet paketit keskenään.

Herkkuja olin leiponut jo kuluneella viikolla vähän etukäteen, joten niitä oli ainakin riittävästi. Tiikerikakun ohjeen jaoin jo täällä, ja lisäksi tarjolla oli pizzaa, ruisnachoja, sipsejä, Daim-muffinsseja ja suklaajuustokakkua. Pizzat tein vasta hetkeä ennen vieraiden tuloa ja ne puuttuu näistä kuvista. Kokeilin pohjiin uutta ohjetta netistä (olisikohan ollut Valion ohje) eikä pohjasta tullut oikein mieleiseni, joten jatkossakin aion luottaa pizzajauhopussin kyljestä löytyvään reseptiin. Daim-muffinssit valmistui taas tutulla muffinssiohjeella ja päälle pursotin kerma-tuorejuusto-rahkaseosta Daim-rouheella. Muffinsseista tuli superhyviä!

 

Suklaajuustokakun tein ilman mitään ohjetta, vähän sitä sun tätä lisäillen ja yrittäen helpottaa vaiheita. Kolmen suklaan kakkuihin varmasti löytyy netistä ohjeita vaikka millä mitalla, mutta jos innostutte joskus kokeilemaan tätä niin suurinpiirtein näin minä tein.

Kolmen suklaan kakku


Tarvitset:
1 pötkö Domino-keksejä
noin 70 g voita

1 prk vanilla cremeä
1 prk kuohukermaa
1 prk Valion vaniljarahkaa
1 isompi paketti Philadelphia maustamatonta tuorejuustoa
puoli levyä Fazerin sinistä
vajaa levy Pandan valkoista suklaata
puoli levyä Pandan tummaa suklaata
5 liivatelehteä
noin 5 rkl vettä

Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa.
Painele seos irtopohjavuokaan (käytin 20cm vuokaa kuvan kakussa).

Vatkaa vanilla creme ja kuohukerma eri kulhoissa.
Sekoita kermat keskenään ja sekä toisessa kulhossa rahka ja tuorejuusto.
Tuorejuusto voi jäädä kokkareiseksi, jos sen lisää suoraan kerman joukkoon.
Sekoita seokset keskenään.
Sulata kaikki kolme suklaata eri kulhoissa joko mikrossa tai vesihauteessa.
Jaa kermaseos kolmeen kulhoon ja lisää jokaiseen kulhoon jokin suklaista.
Itse lisään ensin suklaan joukkoon vähän kermaseosta niin suklaa sekoittuu tasaisemmin.
Liota liivatetta ensin noin 10 min kylmässä vedessä ja purista kuivaksi.
Lisää liivatteen joukkoon muutama ruokalusikallinen kiehuvaa vettä niin että seos on tasaista.
Sekoita liivatteesta noin kolmasosa ohuena nauhana tumman suklaan ja kerman seokseen ja levitä kaikupohjan päälle.
Tee sama maitosuklaan ja valkoisen suklaan seoksille ja laita kakku jääkaappiin.
Tarjoile seuraavana päivänä!

Pikkujoulujen koristelut tulivat pääasiassa ihanasta Oi Paketin nettikaupasta. Sieltä tilasin meille mustia ja punaisia raidallisia muffinssivuokia, keltaisia tähtikuvioituja vuokia, mustavalkoisia paperipillejä sekä jo Minean joulukalenterissa näkyneet paperipussit. Oi Paketin valikoimaan suosittelen ehdottomasti tutustumaan, sieltä löytyy kaikkea ihanaa leivontaan ja paketoimiseen. Valikoimassa on myös monta ihanaa ideaa paketin sisäänkin, sillä myynnissä on muun muassa myös julisteita, pehmoja, tyllihameita, Gugguun vaatteita, Fine Little Dayn kuusikuosia jne.. Minua ihastuttaa erityisesti myös Oi Paketin blogi, josta saa ihastuttavan inspiroivia ideoita omiin paketteihin, kodin koristeluihin ja leivontaan. Kurkatkaa ihmeessä ainakin kaupan puolelle, jos se on uusi tuttavuus!

*Yhteistyö. Bloggaaja on saanut alennusta Oi Paketin tuotteista.*

4-vuotiaan prinsessan synttäreillä

Meillä sujui eiliset pikkujoulut hienosti ja vieraitakin tuli lopulta kolmen äitin ja lapsen verran. Ihan valtava flunssa-aalto tuntuu täälläpäin olevan liikkeellä, kun kolme ilmoitti olevansa sairaana ja vielä kaksi meinasi perua alkavan niiskutuksen vuoksi! Olin jo vähällä siirtää pikkujoulut johonkin toiseen viikonloppuun, mutta kalenteriini kurkattua huomasinkin, että kohta mennään jo joulussa ja viikonloput alkaa olla täynnä ohjelmaa. Ja vasta tänään sain ensimmäistä kertaa kunnon joulufiiliksen, kun lunta satoi oikein kunnolla!

Pikkujouluista tulossa myöhemmin kymmenittäin kuvia, mutta ensin tunnelmia keskiviikon juhlinnasta. Kävimme Minean kanssa onnittelemassa Kultahipun Evelinan suloista prinsessa-Linneaa, joka vietti 4-vuotissynttäreitään. Tytön toiveesta juhlien teemana oli My Little Pony, jonka mukaisesti kaunis Evelina oli loihtinut herkulliset tarjoamiset. Herkut oli nimetty MLP-hahmojen mukaan ja kaikki lautasia myöten oli teeman mukaisia. Kumma kyllä Mineakin tuntui olevan intoa täynnä näistä poneista, vaikkei yhtäkään MLP-lelua tai DVD:tä meiltä löydykään. Ehkä yhden pikkuponin voisi lisätä joululahjalistalle.

Jo ovelta meitä oli vastaanottamassa Tuhkimoasuun pukeutunut Linnea, ja lahjaksi veimme yhden prinsessa-asun lisää sekä kasvovärit. Niin kuin kunnon juhlissa kuuluukin kävi sankari illan aikana vaihtamassa asua ja liihotteli loppuajan uudessa pinkissä prinsessamekossaan :). Tätä innostusta ihailtuani päätin ostaa Mineallekin yhden keijuasun jo jemmaan, kun satuin huomaamaan Tiimarissa olevan kaikki naamiais- ja juhlavarusteet -70%.

Asuuko teillä prinsessoja vai poikatyttöjä? Ja arvostatteko te helppoutta vai vaivannäköä kauniiden asioiden eteen?

halloweenin herkut

Aika monessa paikassa on näkynyt jo halloweenin juhlaherkkuja, ja kaikki niistä niin paljon kekseliäämpiä kuin nämä, mutta laitanpa kuitenkin vielä kuvia meidänkin ”juhlista”. Koska idea näihin kekkereihin keksittiin aika lailla paria tuntia ennen itse juhlia, piti kaikki valmistaa aineksista joita jo löytyi kaapista. Parissa tunnissa ei myöskään kovin erikoisia luomuksia tehdä, mutta eipä silti jääty näilläkään herkuilla nälkäisiksi!

Naapurit tekivät lapsille boolin ja perinteisellä Fazerin ohjeella mutakakun, jonka päälle oli sulatettu Pandan salmiakkitoffeeta ja suklaata. Salmiakki sopi maultaan mutakakun kanssa loistavasti, mutta ainakin nämä Pandan karkit jähmettyi aika kovaksi kuoreksi kakun päälle. Ootteko te koskaan kokeilleet Hopea Toffeeta, jospa se toimisi paremmin?

Jälleen kerran minä tein tomaatti-mozzarellapiirakkaa ja lisäksi kummitus-vaahtokarkkeja ja -keksejä. Vaahtokarkeista voisi jouluna tehdä samalla idealla tonttuja värjäämällä valkosuklaata punaiseksi ja käyttämällä valkoisia suklaarusinoita. Yllättävän pian se joulukin sieltä vaan tulee, joten kohta saa alkaa suunnitella joulupöydän herkkuja..

Yritin ottaa kuvan tuosta meidän pikkupirustakin, mutta viikon verran on eletty aikamoista kiukutteluvaihetta eikä kameran kanssa tarvitse kuin lähestyä niin Minea kääntää selän. Selkä- ja sivukuvilla siis mennään ainakin seuraavat ties kuinka monet viikot! Muuten kuvien laatuun on tulossa parannusta, sain nimittäin viikonloppuna loistavaa ohjeistusta valoisuuden suhteen näin syksyllä ja parin kokeilukuvan jälkeen olen jo kovin vakuuttunut!

P.S. Lähipäivinä starttaa kiva arvonta, joten pysykää kuulolla ;)!

lauantain häähumua

Kesän osalta meidän perheen juhlakalenteri oli aika tyhjillään, mutta onneksi tilannetta paikkasi viime viikonloppu, kun ystäväpariskuntamme sanoi toisilleen tahdon seitsemän vuoden seurustelun jälkeen! Mieheni oli häissä bestmanina, ja viikonloppu alkoi sillä, että mieheni vietti perjantain sulhasen kanssa, ja mä sain nauttia pitkään nukutusta aamusta hotellissa ystäväni kera. Vähän hölmöltä tuntui mennä hotelliin tietäen että oma koti on vain muutaman kilometrin päässä, mutta näin saimme istua iltaa ja vaihtaa kuulumisia kaikessa rauhassa, ystäväni nimittäin lensi vain viikkoa aiemmin Australiasta.

Lauantain hääjuhla alkoi intiimillä kirkkovihkimisellä Jyväskylän kaupunginkirkossa, joka on ehdottomasti yksi kaikkein kauneimpia Suomen kirkkoja! Häät oli täysin lapsettomat, minkä huomasi kirkko-osuuden tunnelmassa, sillä koko vihkimisen ja lauluesityksen ajan kirkossa oli lähes hiirenhiljaista. Myöskin ohjelma oli suunniteltu niin, että viimeiset ohjelmanumerot alkoivat vasta yömyöhällä, kun kenelläkään ei ollut kiire viedä lapsia kotiin nukkumaan. Eikä se itseäkään yhtään haitannut, että sai ”pakon sanelemana” juhlia ihan rauhassa ilman juoksemista Minean perässä :)!

 jakku: Zara // mekko: H&M // laukku: LV // kengät: Spirit

Hääpari oli etukäteen toivonut, ettei juhlassa olisi perinteisiä leikkejä, kakunleikkaamisia tai morsiamen ryöstöä, enkä ainakaan itse niitä edes osannut kaivatakaan. Valtavan hyvät puheet morsiamen isältä, sulhaselta, bestmaneilta ja kaasoilta, tanssiesitys, bändi, kimpunheitto, kirkossa Arja Korisevan laulu sekä tietenkin ruokailut riittivät paremmin kuin hyvin viihdyttämään juhlakansaa. Harmi vain, että omaa juhlintaani hieman haittasi jo viikolla alkanut kova yskä ja nuha. Kirkossakin istuin pastilli suussa etten yskisi papin puheen päälle :)!

Väkisinkin tällainen juhla saa muistelemaan omia häitä ja sitä ensirakastumisen tunnetta :). Mulle ikimuistoisin hetki meidän häissä oli vihkimisen lisäksi mieheni esittämä laulu, jolla oli muutenkin tunnearvoa ja historiaa meidän suhteessa. Tottakai oma hääpäivä oli kokonaisuudessaankin ihan täydellinen, vaikka nyt pari vuotta myöhemmin kyllä stailaisinkin yksityiskohdan jos toisenkin ihan eri tavalla ;)..
Miten teillä on juhlittu häitä? Ja mikä on se ihanin häämuisto, jota voi muistella vielä vanhanakin?

baby shower yllärinä ystävälle & helppo vauvakirja

Sain aika kivan päätöksen viime viikkoiselle lomailulleni, kun lauantaina kävimme pitämässä ystävälleni yllärinä vauvakutsut. Ystävälleni asiasta ei hiiskuttu mitään etukäteen, vaan sinne me vain kaikki tupsahdimme herkkuinemme ja lähetimme miehen esikoisen kanssa meille leikkimään. Viimeisillään raskaana oleva ystäväni oli yllätyskutsuistaan kovin iloinen ja otettu, vaikka aluksi ihmetys olikin melkoinen!

Sovimme etukäteen leipomisista, minä tein porkkanakakkua muffinssivuokiin sekä tomaatti-mozzarellapiirakkaa (testatkaa ehdottomasti tämä Kinuskikissan ohje, jos ette vielä ole sitä kokeilleet!), muilta tuli sämpylöitä, mustikkamuffinsseja, pikkusuolaista, suklaata ja aivan uskomattoman hieno ja herkullinen kakku! Kutsujen koristeluun emme sen kummemmin panostaneet, kun juhlapaikkana tällä kertaa toimi itse juhlakalun koti.

Mitään perinteisiä ohjelmanumeroita ei järjestetty (kuten vauvanruokien syöntiä tai lastenhoidon opettelua), kun ystäväni odottaa jo toista lastaan, vaan teemana oli yhdessäoloa ja rentoutumista. Lahjat oli suurimmaksi osaksi äitille itselleen suunnattuja (herkkuja, ihonhoitoa ja kauneutta), ja paikalla kävi opiskelija tekemässä ystävälleni käsihoidon ja antamassa hiustenlaittovinkkejä.

Mulla on viime aikoina ollut kova hinku dymoilla kaikenlaista, joten tein vauvakirjan dymo-teksteillä. Kirjan baby shower -sivuille ystäväni kirjoitti omat arvauksensa tulevan lapsen syntymämitoista sekä -päivästä, ja me vieraat keksimme kirjekuoriin nimiehdotuksia pojalle ja tytölle. Tämän ihmeempää ei ohjelman tarvinnut olla, mutta saimme viettää tosi kivan iltapäivän yhdessä, vieläpä hyvin todennäköisesti viimeistä kertaa ennen vauvan syntymää!
Onko teille pidetty vauvakutsuja? Ja millaisella ohjelmalla?

P.S. Vahingossa poistin jonkun teistä kommentin aiemmasta postauksesta sählätessäni samalla jotain muuta, sori :)! Tervetuloa myös te kaikki ihanat uudet lukijat, hymy on korvissa asti ihan jokaisen uuden seuraajan myötä! Piakkoin tiedossa vähän teidänkin hemmottelua arvonnan muodossa..

talvinen nimppariasu

Ystäväni lapsi vietti tällä viikolla nimppareitaan, ja me piipahdettiin Minean kanssa siellä perjantaina kahveilla. Sattui olemaan se eka luminen päivä, ja Mineaa jännitti ulosmeno melko lailla, kun normaaliin tapaan puin tytön ensin ja laitoin ulos seisomaan siksi aikaa kunnes sain omat vaatteet päälle. Raukalla alkoi huuli väpättämään eikä pieni uskaltanut liikkua lumen päällä mihinkään, vaan huuteli ”ei leiki lumessa”. Nopeasti jännitys kuitenkin loppui, ja iltapäivästä lumessa leikittiin jo ihan normaaliin tapaan, mutta aika hellyttävää se aluksi oli!

Kaivoin nimppareille Minealle kaapista jo viime talvena ostetun Benettonin hameen, joka mahtuu säädettävän vyötärön ansiosta vieläkin oikein hyvin. Loppuasu onkin sitten Pomppia, ja täytyy myöntää, että talvimalliston rose-väri on kolahtanut muhun toden teolla! Kovasti jo odottelen alennusten alkamista, aion nimittäin pitää pintani ja tilata vaatteita lisää vasta silloin. Ostoslistalla on ainakin sukkahousuja, trikoopaitoja, yksi ihana neule, ehkä toinen jumpsuit ja ja.. Joko teillä kasataan alelistaa?

 
 Jonkin verran on korviini kantautunut reklamaatioita Pompin vaatteista, mutta onneksi meille ei ole sattunut niin sanottuja maanantaikappaleita, vaikka aikamoisen kasan vaatteita tilasinkin. Nämä kuvissa näkyvät Lowel little sukkahousut sai heti ekalla käyttökerralla muutaman silmäpaon, mutta se johtui pelkästään pienestä vauhdikkaasta käyttäjästä :). Samoja sukkiksia tilaan alesta vielä lisää, sillä materiaali on superpehmeää ja joustavaa, juuri siis sellaista mitä sukkiksilta itsekin toivoisi! Miten teillä on tilaukset onnistuneet? Onko kohdalle osunut virheellisiä vaatekappaleita?

lastenhuoneen ”tuparit”

Kutsuin pari ystävää lapsineen eilen meille kylään, ja koska Minean huone oli sopivasti juurikin valmistunut, päätin kutsua tapahtumaa tupareiksi :). Sitähän se vähän olikin, kun tarjolla oli herkkuja, vietettiin aikaa ystävien kanssa, ihmeteltiin uutta sisustusta ja Minea sai lahjoja (niinpä!). Menokin kolmella tytöllä oli paikoittain aika riehakas, ihan niin kuin tupareihin kuuluukin ;).

Ajattelin pitää teitä vielä pienessä jännityksessä ja laittaa vain muutamia vilauksia huoneesta tähän postaukseen, ettei kerralla tule kuvaähkyä :). Sen verran voin paljastaa, että huone on aikamoinen matalan budjetin toteutus, mikä sopi paremmin kuin hyvin tähän meidän tämänhetkiseen tilanteeseen. Haaveissa kun olisi tulevien vuosien aikana päästä omakotitaloon, ja siellä huone tulee varmasti taas näyttämään ihan erilaiselta. Näitäkin huonekaluja ostaessa meille sattui muutama pieni ”moka”, mutta niistä sitten lisää myöhemmin tällä viikolla!

Kenellekään en usko yllätyksenä tulevan sen, että Mineankin huone noudattaa samaa väriteemaa kuin meidän muukin asunto ;). Tehosteväri on tällä hetkellä mietinnässä, ja aika paljon muutakin huoneesta vielä puuttuu, mutta tuskinpa Minea sitä leikkiessään huomaa! Stokkan hulluilta päiviltä onnistuin kuin ihmeen kaupalla tänään saamaan Stringin Pocket-hyllyn (toisin kävi eilen Michael Korsin nilkkureiden kanssa..), ja sitä kaavailin tänne Minean huoneeseen. Toisaalta voisin myöskin laittaa Minean taiteilemaan jonkun kivan taulun seinälle, kunhan ensin selvitän löytyykö myrkyttömiä (eli syömäkelpoisia ;)) maaleja jostain.

Voisin vielä myöhemmin laittaa teille ohjeen noihin Dumle-muffineihinkin, jotka oli aika tuhteja mutta niin herkkua! Enää huominen töissä ja sitten päästään koko perhe lomailemaan! Loma aloitetaan viikonloppuna pihatalkoilla mieheni vanhempien luona Etelä-Suomessa, ja seuraava viikko pysytään kotona ja rentoudutaan. Pihatalkoisiin erityistä iloa tuo tänään koko perheelle saapunut huippukiva kenkäpaketti, mutta siitäkin lisää, kun pääsen ensin räpsimään muutamia kuvia ;)!

mansikkapavlova & kuulumiset Helsingistä

Moikka!
Heräsin tänään pienellä maanantaifiiliksellä, mutta onneksi aamun (tai koko päivän itse asiassa) pelasti jääkaapista löytynyt viimeinen pala mansikkapavlovaa. Tein lauantaina äitilleni synttärien ja nimipäivän kunniaksi kakun ennen kuin lähdimme aamupäivällä huristelemaan kohti Helsinkiä. Yleensä olen tehnyt britakakkuja, mutta ihan mahdottoman hyväksi osoittautui myös tämä pohjaton versio. Pavlova oli oikeastaan niin suuhun sulavaa, että kovin pienellä palalla ei yhtä mahaa saa täyttymään ;).

Mansikkapavlova


Marenki:
4 kananmunan valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua

Täyte:
1 prk Valion mansikkakermaa
1 prk Valion vaniljarahkaa
mansikoita

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokeri ja lopussa sekaan lisätty perunajauho valkuaisiin vähän kerrallaan ja koko ajan hyvin vatkaten. 
Vatkaa kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää.
Lisää sitruunamehu.
Levitä (tai pursota) vaahto leivinpaperille ympyrän muotoon.
Paista 125 asteessa 1,5 tuntia.

Vatkaa mansikkakerma ja sekoita vaniljarahka joukkoon.
Levitä seos jäähtyneen marengin päälle ja koristele mansikoilla.
Lauantaina päästyämme Helsinkiin oli minun ihan ensin tehtävä pikainen kierros Zarassa. Harmikseni vain liikkeen takaosaan oli ehtinyt pieni osa syksyn uutta eikä muihin kauppoihin ollut tällä kertaa aikaa. Kassillisen vaatetta ehdin joka tapauksessa Zarasta ostaa, muun muassa ihanan sailorhenkisen bleiserin.
Kauppakierroksen jälkeen siirryimme aloittelemaan iltaa ystäväni vanhempien hulppeaan kaupunkiasuntoon. Näkymät merelle oli huikeat, ja asunnon pohjaratkaisun jättisuurine olohuone-keittiö-yhdistelmineen ja lukuisine terasseineen voisin kopioida lähes suoraan meidän tulevaisuuden omakotitaloon. Sisustuksesta puhumattakaan! Kyllä kokovalkoinen vaan toimii uskomattoman hyvin (jos ei ole lasta eikä koiraa :)) ja raikastaa ilmettä valtavasti. Arvatkaa nousiko talokuume entisestään, jos mahdollista..
Ystäväni oli varannut meidän yli kymmenhenkiselle porukalle jo kuukautta etukäteen pöydän Gaijinista. Aasialaisvaikutteinen ravintola hieman epäilytti itseäni, koska en yleensä syö täysin raakaa lihaa tai kalaa, ja tällä kertaa listalta ei päässyt itse valitsemaan, vaan suuremmille seurueille tarjoillaan maistelumenuita. Alkupuolelta moni ruoka jäi minun osaltani harmillisesti vain maistamisen tasolle, mutta kypsempiin ruokiin siirryttyämme maut oli taivaallisia. Ehdottomiksi lemppareiksini nousi vasikan poski (jota maistoin ensimmäistä kertaa, mutta voisin suositella kaikille!) ja jälkiruoka (tuskin tulee yllätyksenä kenellekään :)). Vai miltä kuulostaa pähkinäsuklaakakku, suolainen karamellikastike ja pähkinäsorbetti!?
Ruokailun jälkeen meidän ilta jatkui vasta avattuun yökerho Maxineen (joka ei ollut minun makuuni enkä siksi voi suositella sitä kenellekään 🙂). Instagramissa kyselin mielipidettänne shortsien ja pitsimekon välillä illan asuksi, ja valitsinkin suosittelemanne mustat siistimmät shortsit. Mittaa näissä on sen verran vähän että mustat sukkahousut on ihan ehdottomat niiden kaveriksi, etenkin korkeiden korkojen kanssa. Hieman ehkä epäsovinnaisesti yhdistin tähän mustavalkoiseen asuun sinisen pikkulaukun, mutta se sai kaverikseen iltaviileillä uuden Zaran navyjakun.
 
 
PAITA: Mango // SHORTSIT: H&M // LAUKKU: Tory Burch
 
Ilta oli kokonaisuudessaan mahtava, ja parasta oli nähdä parhaita ystäviäni jälleen pitkästä aikaa. Tapaamisemme ovat nykyään niin harvassa, kun osa meistä asuu suurimman osan vuodesta ulkomailla ja muutenkin aikataulujen yhteensovittaminen tuntuu välillä melko hankalalta. Lisäksi tämä Helsingin matka oli varmasti viimeinen mieheni kanssa kahdestaan tehty reissu vähään aikaan, joten se oli ehdottomasti virkistävää näin juuri ennen töiden aloitusta. Paitsi että onhan meillä vielä se koko perheen Turkin matka, joka sattumoisin starttaa loppuviikosta! Huomenna olisi tarkoitus aloittaa pakkaaminen, joten jos teille tulee mieleen jotain lasten must-matkajuttuja niin vinkkiä tännepäin kiitos.
P.S. Huom kaikki jyväskyläläiset! Olen luopumassa hyvin edullisesta Elixian jäsenyydestäni, joten viestiä sähköpostiin jos luulet liikuntakärpäsen puraisevan tänä syksynä ;). Oma liikuntani kun on siirtynyt jumppasaleista lenkkipoluille.

Luukku 21: Suklaa ja tryffelit

Kaupan suklaatarjonnan lisäksi maistuu jouluna itsetehty suklaa ja tryffelit. Niitä on kiva viedä myös lahjaksi ystäville, kun ne pakkaa kauniisti pieniin laatikoihin ja yhdistää mukaan pullollisen glögiä. Tryffelit tein MAKU-sivuston ohjetta hieman mukaillen ja suklaita kokeilin kahta eri makua.

Appelsiinisuklaa

tummaa suklaata
voita
appelsiinin raastettu kuori 
appelsiinin mehua



Pistaasisuklaa

maitosuklaata
voita
loraus kermaa
pistaasipähkinöitä murskattuna

Luukku 19: Paperikuviot

Siellä sun täällä on vilahdellut ohjeita erilaisten paperikuvioiden tekemiseen. Tämän tietotulvan ahdingossa minäkin päätin kokeilla, kuinka taittelu ja liimailu onnistuu ja josko lopputulokselle keksisi jonkin järkevän käyttötarkoituksen. Ihastuin erityisesti paperitimantteihin ANN MEERin blogista. Taittelin näitä minikoossa valkoisesta hohtavasta paperista ja aion ripustella ne viikonloppuna kuuseen. Helmikuussa näitä voisi tehdä vaaleanpunaisesta paperista Minean synttäreiden koristukseksi ja näinpä jossain vilahduksen näistä tehdystä himmelistäkin.

Toisena kuviona kokeilin CRAFT IDEAS -sivuston tähtiä, myös ajatuksena ripustaa ne kuuseen. Tähdet oli tosi nopeita tehdä, vaikka eipä timantteihinkaan ensimmäisen kokeilun jälkeen kauaa tuhrautunut. Löysin muitakin taitteluohjeita, kuten suositut MINIECOn timantit, mutta niiden tekemiseen ainakin minulta kului luvattoman paljon aikaa. Kivointa näissä kaikissa on, että kuviot on kauniita, itsetehtyjä ja lähes ilmaisia.