Yhtä lailla päivät kuin varmaan meidän perheen kuulumisetkin kulkevat viikosta toiseen samaa rataa. Vaikka olen pitänyt pientä hengähdystaukoa blogin kirjoittamisessa, en voi sanoa ettäkö elämässä mikään olisi sinä aikana mullistunut. Edes korona ei ole ollut meidän perheen mullistaja, sillä olen saanut todeta elämämme olleen aina hyvin kotikeskeistä ja pienelle reviirille levittäytynyttä – sen huomaa nyt jos koskaan, kun eristäytyminen ei ole muuttanut kovinkaan montaa asiaa. Suurin kevään tuoma muutos on ehkäpä ollut se, että auton sijasta vietän paljon enemmän aikaa tietokoneella.

Oikeastaan on ollut ihanaa huomata, kuinka joidenkin kaivatessa menetettyjä päiviä ja tekemättömiä reissuja, voin itse todeta elämän olevan omalla tapaa myös nyt ihan yhtä hyvää kuin koska tahansa. Olemme ehkä keskittyneet tiiviimmin omaan ydinperheeseemme, mutta juuri mitään emme ole menettäneet. Ainakin jos voidaan unohtaa säännöllinen hermojen menetys yrittäessä samaan aikaan tehdä töitä ja katsoa lasten tekemisten perään, mutta sitä ehkä voidaan tänä aikana kutsua pienimmäksi mahdolliseksi menetykseksi.

Oman työni siirryttyä väliaikaisti etätyöksi olen saanut opetella täysin uudenlaisia selviytymisen keinoja kotona lasten kanssa. Olen aina ollut todella huono sietämään sotkua ympärilläni, ajatukseni rauhoittuvat vasta sitten kun ympäristö on ensin rauhallinen ja seesteinen. Voinette kuvitella ettei tähän olla lasten touhutessa ympärillä päästy oikeastaan vielä yhtenäkään päivänä, joten olen joutunut toteamaan helpoimman tien olevan sen, että itse opettelen sulkemaan ympäristön ulkopuolelle. Niinpä olen viimeiset kaksi kuukautta työskennellyt tilassa, jossa tavarat ovat hujan hajan, lapset juoksevat kiljuen ovesta sisään ja ulos, etäpalaveri pauhaa taustalla ja pahimmassa tapauksessa yritän yhtäaikaa laittaa lounasta ja vaihtaa itselleni yöpuvusta päivävaatteisiin. Samaa toistettuani riittävän monta kertaa, voin tässä vaiheessa eristäytymistä todeta tilanteen vähitellen alkavan sujumaan kuin itsestään.

Onko teidän kodeissa siirrytty sujuvasti etäkouluun ja etätyöhön? Tuntuu toisaalta niin vapauttavalta, että vihdoin palaamme takaisin normaalimpaan arkeen mutta sitten taas en tiedä, onko hyvä palata takaisin kun juuri olemme ehtineet opetella uuden tavan toimia. Itseäni lohduttaa ajatus siitä, että ihan pian on kesä ja kaikkien lomareissujenkin puuttuessa saa ottaa rennommin. Suunnitelmia ei tänä vuonna tarvitse tehdä yhtäkään, ja se on kaiken kaikkiaan melko ihana ajatus.