Päivitin jokin aika sitten puhelimeni käyttöjärjestelmän uusimpaan versioon ja samalla sovelluksiini ilmestyi ruutuajan mittaamiseen tarkoitettu laskuri. Ilman mitään laskuriakin tiedän, että täytän suurimman osan tyhjistä hetkistä näppäilemällä puhelintani, ja se näkyy päivän lopuksi kokonaisruutuajassani. Kuinka harvoin sitä nykyään tulee seisottua edes kassajonossa ilman että vaistomaisesti tarttuisi puhelimeen? Ja on minun myönnettävä sekin, että joskus täytän liikennevaloissa odotteluajan tarkistamalla sähköpostejani tai katsomalla nopeasti, mitä instassa tapahtuu. Puhelimen käyttö vaikuttaa jopa nukkumaanmenooni, sillä usein jään vielä sängyssäkin selailemaan jotain turhanpäiväistä, ja aamulla avaan puhelimen melko pian heräämisen jälkeen.

Käytän puhelintani monenlaiseen. Vastaan sillä työsähköposteihin, katson siitä sarjoja ja kirjoitan sillä jopa blogini tekstit. Tietokone on jäänyt täysin toissijaiseksi arjessani (paitsi päivätyössäni), sillä sen käyttäminen vaatisi huomattavasti enemmän suunnitelmallisuutta kuin pikainen kännykän selailu. Se, mihin tuhlaan huomattavasti eniten aikaani, on instagram, jossa huomaan selailevani tuttujen ja tuntemattomien stooreja aina kun tilanne niin sallii. Mistä tahansa aiheesta etsinkin inspiraatiota, on instagram minulle se ensimmäinen paikka, johon turvaudun, ja toki päivitän melko paljon myös omaa tiliäni. Välillä turhauttaa se, että aikaa pitäisi käyttää instan parissa jopa vieläkin enemmän, jos siellä haluaisi olla aktiivinen päivittäin ja näin kasvattaa omaa tiliä systemaattisesti isommaksi. En aina ymmärrä, miten kenenkään voi olla mahdollista olla jatkuvasti läsnä kaikissa somekanavissa – kuinka suuressa roolissa sosiaalinen media heidän arjessa on?

Itselleni tärkeintä olisi säilyttää jonkinlainen kultainen keskitie tässäkin asiassa. Edelleen tehdä somea sivutyönäni ja juuri niin paljon tai vähän kuin itsestä tuntuu hyvältä, mutta silti samaan aikaan tarjota seuraajille vastinetta ja jotain uutta sopivin väliajoin. Toisaalta, käsitys uuden tarjoamisesta ja siitä mikä kenellekin on inspiroivaa, on täysin suhteellista, sillä nykyään yhä enemmän julkaistaan uudelleen ja uudelleen lähes samaa kuvaa omasta kodista – ihan vain siksi että sillä kerätään eniten tykkäyksiä ja uusia seuraajia. Kriittisin seuraaja jokaiselle bloggaajalle ja instaajalle onkin varmaan julkaisija itse, vai olenko ainut joka joskus ajattelee kaiken olevan jo moneen kertaan nähty ja luettu?

Noin viikon ajan olen yrittänyt viettää vähemmän aikaa turhissa sosiaalisen median kanavissa roikkuen, mutta loppujen lopuksi en ole huomannut ruutuajan pienenemisen vaikuttavan kuitenkaan siihen, miten usein puhelin hakeutuu käteen. Seuraavaksi voisin mykistää turhia whatsapp-ryhmiä, sillä ne jos mitkä lisäävät etenkin kiireen tuntua arjessa jos puhelimesta vilkuilee saapuneita viestejä aina niiden vilkuttaessa näytön ruudulla. Myös facebookin poistamista olen harkinnut ja instagramiakin varten voisin rajata vain tietyt ajat, jolloin voin selata muiden feedejä sekä stooreja. Onko teillä jakaa hyviä vinkkejä ruutuajan pienentämiseen?