Meidän koti saattaa monen värejä rakastavan silmään näyttää pääosin valkoiselta, mutta tosiasiassa meiltäkin löytää monenlaisia sävyjä ihan kaikkialta. Itseäni jopa huvittaa joka kerta kun joku tuttava kommentoi kuvien perusteella, kuinka kokonaan valkoinen meidän koti on. Vaaleaa toki on paljon, mutta valkoisen parina meillä on varmasti yhtä paljon beigeä sekä ripaus vaaleaa harmaata ja ruskeaa.

Beigeä meillä näkyy eniten vaaleassa puussa eri huonekaluissa sekä vanerilevyissä, joita olemme laittaneet niin kattoon kuin seiniinkin. Yläkerran katossa vanerilevyt toimivat samalla äänieristeinä, samoin kuin tv-huoneessakin. Tv-huone on kauttaaltaan päällystetty vanerilla niin että isojen levyjen jatkoksi seiniin ja kattoon on sommiteltu juuri oikeankokoisia pieniä mittaan leikattuja paloja ja vanerilistoja, näin kokonaisuus on melkein kuin yhtenäinen puupinta. Onneksi timpurillamme oli riittävästi taitoa moiseen palapelin kokoamiseen, sillä itse tehtynä lopputulos ei varmasti olisi ollut noin istuva ja saumaton!

Yhtenä suosituimmista kysymyksistä minulta kysytään, mistä olemme hankkineet vaneritlevyt ja kuinka ne kannattaa käsitellä ja kiinnittää. Yläkerran katon isot neliöt löysimme Virosta enkä tiedä löytyykö vastaavia Suomesta lainkaan, mutta tv-huoneen sekä molempien lastenhuoneiden vaneriseinien vanerit on tilattu mittaan leikattuina paikallisesta Starkista. Hioimme kaikki levyt kevyesti hiomapaperilla, jonka jälkeen pölyt putsataan pyyhkimällä pinnasta pois. Lopuksi laitoimme kaksi kerrosta täyshimmeää väritöntä lakkaa pensselillä sutien. Lakkaa siksi että se säilyttää puupinnan alkuperäisessä värissään kun taas vaha helposti tummentaa pintaa ellei sekaan halua laittaa valkoista väriä. Meillä vanerit eivät ole lainkaan ehtineet kellastua tässä reilu vuoden aikana, eikä niin kyllä käynyt aikoinaan Minean pari vuotta vanhalle itse tehdylle vanerisängyllekään. Mikäli joskus levyt kuitenkin alkaisivat taittaa keltaiseen, on ne melko nopea sutia valkosävytetyllä lakalla.

Lakkapinnan ansiosta vanerit on helppo pyyhkiä kostealla rätillä, joten vaneria uskaltaa suositella myös lapsiperheeseen. Itse asiassa en ole vielä keksinyt yhtään huonoa ominaisuutta vanerista seinissä tai katossa, sillä materiaalina se on helppo ja edullisempi kuin valmiit seiniin tarkoitetut erikoispuupaneelit. Kiinnityksen hoidimme ripauksella liimaa seinässä ja vaneri päälle naulaamalla, ja vaikka kahteen kohtaan olemme saaneet jälkikäteen lisätä yhdet naulat levyn elämisen vuoksi, ei naulat näy niin että ne pistäisivät silmään seinää katsoessa. Kattolevyt kiinnitettiin ruuveilla, mutta niissä vanerikin on hieman paksumpaa.

Mikäli teillä vielä herää lisäkysymyksiä, niin vastaan niihin mielelläni. Voitte myös jakaa kommenttiboksissa omia kokemuksianne vanerista sisustuskäytössä, jos teillä sattuu löytymään vaneria kotoa.